Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Ja Rankkuri nyt voi sitten olla taas huutelematta kenenkään tietämyksestä yhtään mitään kun omasta paatoksesta paisata sellainen asennevamma, että pahempaa ei heti tule mieleen.

Ja se Rankkurin kommentti että rahat ei lopu kun kunta ei voi mennä konkkaan...kertoi ihan kaiken. Oli läppä tai ei mutta se kertoi ihan riittävästi.

Kerrotko lisää, että miten se asennevamma näkyy? Siinä, etten oo samaa mieltä kaikkien itseoppineiden merkanttien kanssa täällä? Vai sekö ottaa päähän, että sä et pysty sanomaan mitään vastaan noihin mun juttuihin?

Mitä se kertoo, ettei kunta voi käytännössä mennä konkurssiin? Se on fakta, ei mikään asenne tai mielipidekysymys.
 
Mitä se kertoo, ettei kunta voi käytännössä mennä konkurssiin? Se on fakta, ei mikään asenne tai mielipidekysymys.

Konkurssi on yksinkertaistettuna (oikeus)henkilön koko varallisuuden (pakko)realisointimenettely. Konkurssi on siis prosessi, johon mm. kuntaa ei lain mukaan voi asettaa. Eli: Kunta ei ole ns. konkurssikelpoinen. Tähän asti huomio on ihan aivan oikea, mutta lähinnä näsäviisas.

Toisinpäin: Konkurssi ja rahojen loppuminen eivät ole synonyymi. Ne rahat voivat kyllä kunniltakin loppua. Lisäksi kuntienkin omaisuuttakin voi muuten pakkorealisoida ulosoton kautta.

Mutta tietysti jos pointtisi on se, että sitä rahaa vaan tulee aina sinne kuntaan jostain, niin sittenhän sieltä ei ne rahatkaan koskaan voi loppua.
 
Aivan. Konkurssiin ei voi mennä. Mut tää kertoi jotain mun asenteesta. Odotan vielä timbalta analyysiä siitä että mitä se mun asenteesta kertoi.
 
Aivan. Konkurssiin ei voi mennä. Mut tää kertoi jotain mun asenteesta. Odotan vielä timbalta analyysiä siitä että mitä se mun asenteesta kertoi.

Jep. Se kertoo sun asenteesta sen verran että keskityt briljeeraamaan epäolennaisilla yksityiskohdilla sillon kun se sulle sopii. Kun puhuttiin rahojen loppumisesta, sä rupesit puhumaan konkurssista. Kaksi eri asiaa. Ja sitten valittelet, että muut puhuu epäolennaisista asioista tai ei ymmärrä...

Ja kun ei muuten tuu parempaa mieleen, niin siirryt sulle perinteiseen ad-hominemiin.

Ja lopuksi kun joku ei jaksa enää väitellä, tulkitset tukkineesi "vastustajasi" turvan. Victory!

Suhteessa sun postimääriin tällä foorumilla olen nähnyt sulta huomattavan vähän ulos tuotua asiaa. Kyllä sitäkin välillä löytyy. Mutta tuo turhanpäiväinen inttäminen ja yhdistetty vittuilu on... noh... turhanpäiväistä.
 
Jep. Se kertoo sun asenteesta sen verran että keskityt briljeeraamaan epäolennaisilla yksityiskohdilla sillon kun se sulle sopii. Kun puhuttiin rahojen loppumisesta, sä rupesit puhumaan konkurssista. Kaksi eri asiaa. Ja sitten valittelet, että muut puhuu epäolennaisista asioista tai ei ymmärrä...

Annetaanko faktojen taas häiritä hyvää jerryn heittoa? Mä olen koko ajan puhunut konkurssiin menemisestä enkä missään vaiheessa ole väittänyt etteikö rahat voisi loppua. Mut epäolennainen yksityiskohtahan tuo. Se, että kanssaväitteilijät eivät valtavasta osaamisestaan huolimatta erota kahta asiaa toisistaan, ei mun mielestä kerro mun asenteesta tai ymmärtämisestä mitään.

Ja kun ei muuten tuu parempaa mieleen, niin siirryt sulle perinteiseen ad-hominemiin.

Täällä ei jami, dammann, timba tai sinäkään ole pystyny esittämään millään tavalla, että se mitä mä olen sanonut olis väärin. Jos esittää idioottimaisuuksia niin ei pidä ottaa itseensä jos siitä saa kuittia vastapalloon.

Ja lopuksi kun joku ei jaksa enää väitellä, niin tulkitset asian niin että "ainakin tukit sen turvan". Victory!

Niin, jaksamisestahan se on aina kiinni ;)

Suhteessa sun postimääriin tällä foorumilla, olen nähnyt sulta huomattavan vähän ulos tuotua asiaa. Kyllä sitäkin välillä löytyy. Mutta tuo turhanpäiväinen inttäminen ja yhdistetty vittuilu on... noh... turhanpäiväistä.

No se riippuu tietysti ihan siitä, mitä pitää asiana. Jos pitää asiana sitä, että jauhaa täällä muka-viisaana jotain kuntataloudesta tietämättä tosiasioista mitään, niin sama se mulle, mut turha sun on inistä siitä, etten mä "tuo ulos asiaa", kun näyttää siltä, että mä olen tässä viime aikoina ollut ainoa, jolla on jotain käsitystä siitä, mitä kunnissa arkena puuhataan ja millä resursseilla.

Onks täällä joku prosenttimäärä, kuinka paljon "ulos tuotua asiaa" pitää viesteistä olla, että ne alkaa pitää paikkaansa? Onko viestien yhteismäärä sun mielestä jonkunlainen mittari siitä, kuinka paljon tietää jostain asiasta?

Hienoa kuitenkin, että "toit ulos asiaa" mun tavasta kirjoittaa. Siitä on aina hyvä puhua, kun ei itse asiaan pysty mitään sanomaan. mamu-ketjussakin on varmaan puolet mokuttajien viesteistä sitä, että rankkuri on tuhma ja tyhmä ja inhottava. hyvä, että tuot tänne sen saman lässytyksen.

Eikä mun tarvitsis inttää turhanpäiväsesti jos nämä muutama kirjoittaja ihan suosiolla toteis, että okei, en mä tiedäkään asiasta mitään ja sä oot ihan oikeassa. Mut kukapa sellaista haluais myöntää.
 
No se riippuu tietysti ihan siitä, mitä pitää asiana. Jos pitää asiana sitä, että jauhaa täällä muka-viisaana jotain kuntataloudesta tietämättä tosiasioista mitään, niin sama se mulle, mut turha sun on inistä siitä, etten mä "tuo ulos asiaa", kun näyttää siltä, että mä olen tässä viime aikoina ollut ainoa, jolla on jotain käsitystä siitä, mitä kunnissa arkena puuhataan ja millä resursseilla.

Onks täällä joku prosenttimäärä, kuinka paljon "ulos tuotua asiaa" pitää viesteistä olla, että ne alkaa pitää paikkaansa? Onko viestien yhteismäärä sun mielestä jonkunlainen mittari siitä, kuinka paljon tietää jostain asiasta?

Lue nyt edes tämän ketjun viimeiset n. 40 viestiä ajatuksella (siis oikeesti, ajatuksella). Vinkki: Niiden joukossa lukee ihan selvällä suomenkielellä, miten sä nimenomaan rupeat näsäviisastelemaan konkurssikelvottomuudella, kun puhutaan rahojen loppumisesta.

Toistat edelleen samaa kaavaa.
 
Lue nyt edes tämän ketjun viimiset n. 40 viestiä ajatuksella (siis oikeesti, ajatuksella). Vinkki: Niiden joukossa lukee ihan selvällä Suomen kielellä, miten sä nimenomaan rupesit näsäviisastelemaan konkurssikelvottomuudella, kun puhuttiin rahojen loppumisesta.

Toistat edelleen samaa kaavaa.

Aivan. Sanoin, että kunta ei voi käytännössä mennä konkurssiin.

Onneks sä et puutu epäolennaisiin yksityiskohtiin vaan maalaat isolla visionäärin pensselillä suuntaviivoja terveempään kuntatalouteen.

ps. onko sulla tuohon itse väittelyn alla olleeseen asiaan jotain sanottavaa?
 
Laitosmies rankkuri on sikäli palkkansa tienannut, maksetaanhan se vesimaksuista eikä verorahoista. Mahdolliset tehottomuudet menee vielä peruskorruption piikkiin.


Puttonen iskee nähdäkseni maaliin eilisissä seiskan uutisissa. Alkaa 7:30. Mitä sanoo narrison kun oikein rohvessori myötäkarvaista talouspolitiikkaa ehdottelee?
http://www.katsomo.fi/?progId=160745

"Julkisen sektorin palkkoja on nostettu samassa tahdissa kuin yksityisen sektorin ilman että on ollut minkäänlaista palkanmaksukykyä."
"Julkisella sektorilla, puhutaan kunta puhutaan valtion sektorista joka kasvaa kuin pullataikina. Miksei siellä ryhdytä jonkun näköisiin toimenpiteisiin vaikka näyttää siltä että rahat ovat olleet pitkään lopussa"
"Suomihan ottaa joka vuosi kuusi-seitsemän-kahdeksan miljardia velkaa monta vuotta peräkkäin ja siitä on tullut ikäänkuin automaatio joka tarkoittaa että me eletään ratkaisevasti yli varojemme. Eihän se voi jatkua, jossain vaiheessa se tuska on otettava että joku häviää rahaa tai menettää ostovoimaansa."

Miten toi katsomo voi olla noin paska?

Vähän järkevämmän professorin kannanotto Puttosen lausuntoihin:
Professori hämmentyi palkka-alesta: "Ei järjen hitua"

Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen johtaja, professori Pertti Haaparanta tyrmää yleisen palkka-alen suoralta kädeltä.

- Ei tässä koko ajatuksessa ole järjen hitua, hän sanoo Iltalehdelle.

Haaparannan mukaan palkka-ale vähentäisi verotuloja ja heikentäisi kotimaista kysyntää, joka nykyisessä vaikeassa kansainvälisessä tilanteessa ylläpitää työllisyyttä.

- Koska maailmanmarkkinoilla ei ole kysyntää, yritykset joutuvat laskemaan hintoja saadakseen tuotteensa kaupaksi. Syntyy deflaatiokierre, jossa reaalikorot ja velkataakka kasvavat, professori kuvailee palkka-alen vaikutuksia.

Haaparanta katsoo, että Suomen ongelmat johtuvat tietotekniikka-alan kriisistä. Palkkojen alentaminen on hänen mukaansa "helppoheikkikonsti", joka ei auttaisi siihen lainkaan.

- Alennetaan tarpeeksi palkkoja, niin me rupeamme tuottamaan samoja tavaroita kuin Afrikassa. Sen sijaan meidän pitäisi alkaa tuottaa tavaroita ja palveluita, jotka ovat ketjun toisessa päässä ja tuottavat huomattavasti arvonlisää.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013010416516840_uu.shtml

Puttosen track recordia:
19.8.2011 18:12
Rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta paljastaa sijoittaneensa rahojaan Kreikan kahden vuoden obligaatioihin. – Minä otan 26 prosenttia, ja veronmaksajat sen maksavat, Puttonen perustelee valintaansa.

29.03.2012
Rahoituksen professori Vesa Puttonen teki 80000 euroa tappiota Kreikan valtion lainapapereilla, kirjoittaa Arvopaperi.
 
Aivan. Sanoin, että kunta ei voi käytännössä mennä konkurssiin.

Onneks sä et puutu epäolennaisiin yksityiskohtiin vaan maalaat isolla visionäärin pensselillä suuntaviivoja terveempään kuntatalouteen.

ps. onko sulla tuohon itse väittelyn alla olleeseen asiaan jotain sanottavaa?

Ja se, että kunta ei voi mennä konkurssiin, ei liittynyt asiaan mitenkään. Mutta ethän sä sitä tule myöntämään.

Mä nimenomaan puutuin ohimenevään yksityiskohtaan, jolla ei ole suurempaa vaikutusta tämän ketjun suuriin suuntaviivoihin. Modet voivat vapaasti poistella näitä viestejä, jos katsovat parhaaksi. Eipä tosin sultakaan ole niitä suuria linjoja kuulunut, kun olet keskittynyt inttämään täällä viimeiset kaksi päivää siitä, kuka sanoi mitä, ja kenelle.

Eli ei mulla muuta tältä erää.
 
Vähän järkevämmän professorin kannanotto Puttosen lausuntoihin:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013010416516840_uu.shtml

Tuossa artikkelissa on aika hyvää pointtia:

Suomen tietotekniikkasektorin ongelmiin ei ole luvassa nopeaa ratkaisua. Päävastuu on yrityksillä, mutta Haaparanta kiinnittäisi myös huomiota tapaan, jolla valtio tukee liiketoimintaa ja kilpailukykyä esimerkiksi Sitran ja Tekesin kautta.

- Kun kaikki nyt haluavat puhua kipeistä päätöksistä, yksi sellainen voisi olla näiden rakenteiden uudistaminen kokonaan tai lakkauttaminen. Eivät ne ole kovin hyvin toimineet.

Ainut vaan että jos nyt oikein kovasti aletaan suomalaista byrokratiaa yksinkertaistamaan, vaikka vain yrityspuolella, niin kyllähän se tarkoittaa instanssien lopetusta ja sitä kautta irtisanottuja ihmisiä. Vai keksitäänkö näille ihmisille joku leikkityöpaikka muualta valtiohallinnosta.
 
Ja se, että kunta ei voi mennä konkurssiin, ei liittynyt asiaan mitenkään. Mutta ethän sä sitä tule myöntämään.

Mä nimenomaan puutuin ohimenevään yksityiskohtaan, jolla ei ole suurempaa vaikutusta tämän ketjun suuriin suuntaviivoihin. Modet voivat vapaasti poistella näitä viestejä, jos katsovat parhaaksi. Eipä tosin sultakaan ole niitä suuria linjoja kuulunut, kun olet keskittynyt inttämään täällä viimeiset kaksi päivää siitä, kuka sanoi mitä, ja kenelle.

Eli ei mulla muuta tältä erää.
Mä heitin sen konkurssi-lauseen lähinnä ärsyttääkseni. Mut hei, ei puututa epäolennaisiin yksityiskohtiin.

Silti sä kitiset mulle yksityiskohtiin puuttumisesta vaikka sä teit itse vain ja ainoastaan niin..no, ehkä se on eriasia sit.

No, minä en myöskään ruvennut pätemään muille näiden pienestä tai suuresta panoksesta täällä toisin kuin sinä.

Hyvä, että sulle riitti. Niin mullekin. Niin paljon kuin tämä sun "asioiden ulos tuonti" toikin lisäarvoa keskustelulle. Kiitos siitä. Tiedän mistä löytyy kuntatalouden asiantuntija, kun sitä kaivataan.

- - - Updated - - -

Yksityisellä sektorilla tuo hoidetaan siten, että ihmisiä johdetaan paremmin.
Mutta jos siis verrataan kirurgin koulutukseen, vaativuuteen ja työn haastavuuteen, niin kyllä sen vesilaitoksen johtajan järkevä palkka olisi luokkaa 6000€. Hankala löytää mikä oikeuttaisi suurempaan. Etenkin kun puuttuu näköjään kokonaan tuo yksityisen sektorin jatkuva kilpailu ja vaadittu prosessien kehittäminen.

Onko joku väittänyt niin?

Kai se kehittäminen vähän vähälle jää jos ei ole rahaa siihen...
 
Ja se, että kunta ei voi mennä konkurssiin, ei liittynyt asiaan mitenkään. Mutta ethän sä sitä tule myöntämään.

Mun mielestä se vähän liittyy asenteisiin. Vaikka kritisoin liian ahnetta voiton tavoittelua niin mielestäni on se vähän niinkin, että ilman minkäänlaista tulosvastuuta ei pyritä tehokkuuteen. Mä nyt sanon vain yhden esimerkin vain yhdestä sosiaalitoimistosta, jossa työntekijä 5 vuotta ennen eläkeikäänsä kieltäytyi opettelemasta uutta järjestelmää ja jäi käytännössä kahvinkeittäjäksi... Väitän, ettei toi onnistuisi kovin monessa yksityisenpuolen yrityksessä vaan ovi kävisi aika hätäisesti.

dammann
Yksityisellä sektorilla tuo hoidetaan siten, että ihmisiä johdetaan paremmin.
Mutta jos siis verrataan kirurgin koulutukseen, vaativuuteen ja työn haastavuuteen, niin kyllä sen vesilaitoksen johtajan järkevä palkka olisi luokkaa 6000€. Hankala löytää mikä oikeuttaisi suurempaan. Etenkin kun puuttuu näköjään kokonaan tuo yksityisen sektorin jatkuva kilpailu ja vaadittu prosessien kehittäminen.

Palkkatasoja olen huono arvioimaan, mutta onhan vesilaitoksilla vastuuta. Nokian keissi osoitti, että moni lääkäri saa hommia, jos vesilaitoksella ryssitään. Joskus luin myös artikkelin laadun valvonnan tavoitteista eri aloilla. Siinä käytettiin esimerkkinä vesilaitosta ja todettiin, että onnistuminen 99%:sti tarkoittaa juomakelvotonta vettä kolmena päivänä vuodessa.:)
 
"Julkisen sektorin palkkoja on nostettu samassa tahdissa kuin yksityisen sektorin ilman että on ollut minkäänlaista palkanmaksukykyä."
Keskiansioita katsoen varmasti noin. Julkisen sektorin liksoja on vaan nostettu eri tavalla kun yksityisellä. Jos verrataan julkista ja yksityistä sektoria, ammattitehtävissä olevat ansaitsevat 125 % siitä mitä vastaavantasoisissa tehtävissä yksityisellä sektorilla, asiantuntijatasolla 80-87 %, keskijohto 74 % ja virastonpäälliköt 68 %. Vastaavat luvut vuodelta 2000, 110 %, 76-82 %, 71 % ja 72 %. Suhteessa eniten nousee alimpien tehtäväluokkien palkkaus, ehkä johtuen siitä että nykyisissä rekrylinjauksissa pelotellaan ammattitaitoisesta työvoimasta taistelusta yksityisen sektorin kanssa, osittain johtuen siitä että valtiolla ehkä viime aikoina on... noh, haluttu tukea matalapalkka-aloja. Se on tietysti tärkeää saada valtiolle taitavia tekijöitä ammattitehtäviin, mutta ilmeisesti johdon ja asiantuntijoiden kanssa ei ole niin justiinsa vaikka ei ihan kermankuorintaeristä työmarkkinoilla kilpailtaisikaan.
 
Palkkatasoja olen huono arvioimaan, mutta onhan vesilaitoksilla vastuuta. Nokian keissi osoitti, että moni lääkäri saa hommia, jos vesilaitoksella ryssitään. Joskus luin myös artikkelin laadun valvonnan tavoitteista eri aloilla. Siinä käytettiin esimerkkinä vesilaitosta ja todettiin, että onnistuminen 99%:sti tarkoittaa juomakelvotonta vettä kolmena päivänä vuodessa.:)

Vesilaitoksilla on ihan hitosti vastuuta. Sellaista vastuuta mitä yksityisellä puolella harvalla on.
 
Vähän järkevämmän professorin kannanotto Puttosen lausuntoihin: [Haaparanta siis, toim. huom]

Puttosen track recordista paistaa hienosti tuo rahoituspuolen erikoistumisala. Siellä helposti omaksuu freshwater-koulun rationaaliset odotukset -tarinan, koska niin suuri osa rahoitusteoriaa käytännössä vaatii sen tarinan paikkaansapitävyyttä. [1] Luulisi, että viime vuosien (ja oikeastaan koko taloushistorian) meininki olisi jo pistänyt miettimään kuinka suuri osa siitäkin kehikosta oikeasti pitää paikkaansa, mutta vähän heikolta näyttää. Toisaalta näin on myös jenkeissä nimekkäiden heppujen osalta. Osoittaisi nimittäin, että nämä nobeleitakin saaneet herrat olisivat vääntäneet enemmän tai vähemmän väärän teorian kanssa koko uransa. Ei sellaista vaan halua myöntää.

[1] Itse asiassa tuolta rahoitusteorian puolelta tulee tämä omistajien edun tuijottamisen perusta: kun kerran rahoitusmarkkinat ovat aina tehokkaat - hinnoittelevat osakkeiden arvon aina oikein - kannattaa vain maksimoida osakkeen arvo. Tämä on aika tuore näkemys ja nojaa siihen, että markkinat näkevät oikein pitkällekin tulevaisuuteen. Onkohan näin?
 
Vesilaitos on niin erityinen paikka, ettei siihen muuan maailman opit päde...
Ja vaikka pätisikin, niin mitään ei voi kehittää, koska raha...

Näin julklinen sektori suomessa toimii. Toivottavasti tuollainen "palvelu" kelpaa teille asiakkaille, eikä ala vituttamaan maksaa veroja. Kun ei itse osallistu noihin talkoisiin, niin nämä ovat hyvää viihdettä.
 
Vaikee on edelleen kehittää jos siihen ei ole resursseja vai miten NHB tämä yhtälön ratkaisis?
 
Vaikee on edelleen kehittää jos siihen ei ole resursseja vai miten NHB tämä yhtälön ratkaisis?
Jaa-a, olisko sitten yksityisellä sektorilla paremmat johtajat, jos Toyota ja Toshiba saavat ylläpidettyä jatkuvaa kehitystä ja kanbanin hyödyntämistä ilman, että kulut ovat yhtään suuremmat? ;)
 
Jaa-a, olisko sitten yksityisellä sektorilla paremmat johtajat, jos Toyota ja Toshiba saavat ylläpidettyä jatkuvaa kehitystä ja kanbanin hyödyntämistä ilman, että kulut ovat yhtään suuremmat? ;)

Todennäköisesti on. En usko, että kovin monessa paikassa muuallakaan Suomessa, edes siellä yksityisellä puolella.

Onks toi sun mielestä yleispätevä vertaus kuvaamaan tilannetta Suomessa julkinen vs. Yksityinen sektori?

Resursseihin sisältyy myös muuta kuin raha.
 
Back
Ylös Bottom