Ei siinä ole kyse tietenkään sattumasta. Suomella esimerkiksi oli vuosikymmeniä, lähes puolivuosisataa erittäin kilpailukykyinen teollisuus. Sodasta ihan näihin päiviin asti Mikään luonnonlaki ei määrää, että näin olisi jatkossakin. Kansakunnat nousevat ja sortuvat.
Älkäämme muuten unohtako, että Suomen talous nousi aika kovaa monta kymmentä vuotta, kun teollisuus oli vahvasti valtio-omisteinen. En siis puolustele mitenkään valtio-omistusta, mutta ei pidä sylkeä tosiasian päälle. Suomen talous muuttui avoimeksi yksityisomisteiseksi moderniksi markkinataloudeksi 90-luvulla. Sitä ennen iso osa metsäteollisuudesta, voimantuotannosta, kemian- ja petrokemian teollisuudesta ja kaivokset kokonaa olivat valtion kotrollissa. Samoin iso osa mediaa, posti- tele, bussiliikenne ja muu kuljetusteollisuus.
Yksi syy siihen, miksi Pohjoismaat pärjäävät, voi olla se, että täällä rahaa ei tarvitse jemmata pahan päivän varalle niin paljon. Raha palautuu kiertoon, eikä makaa patjan alla. Yhteiskunta hoitaa ikäänkuin vakuutuksen sairauden ja työttömyyden varalle. Jos tätä ei olisi, yksilöiden olisi pakko jemmata rahaa pahojen sattumien varalle.
Suomen talouskasvu sotien jälkeen valtio-omisteisen teollisuuden alla oli pitkälti raaka-ainekauppaa (puu, josta myös jalostettiin paperia) ja halpatyövoimaa. Samoilla keinoilla on monissa muissa maissa noussut talous teollistumisen aikana. Nykyään ymmärrettävistä syistä Suomi ei pysty kilpailemaan näissä asioissa, kuten eivät pysty muutkaan jo teollistuneet ja vauraat maat, vaan talous perustuu enemmän ja enemmän teknologiaan, softaan, yms. Nämä ovat sellaisia aloja, jotka eivät toimi siten, että päätetään rakentaa tehdas, vaan taustalla pitää olla toteuttamiskelpoinen idea, joka on uusi tai parempi kuin muualla olevat. Tällaiset eivät synny siten, että 6-kymppiset ukot pyörittävät papereita eduskunnassa ja päättävät, että: "Nyt tehdään Suomesta edelläkävijä".
Tällaisen teollisuuden kehitystä on hyvin vaikea vauhdittaa jostain käsin, mutta hidastaminen ja hankaloittaminen sen sijaan onnistuvat. Hyviä keinoja ovat mm. koulutusjärjestelmä, joka pyrkii tasapäistämään ja tappamaan luovuuden, vanhojen ja Suomessa kannattamattomien teollisuusalojen tekohengittäminen sekä uusien innovaatioiden sääntely (mm. taannoinen energiavero pienille omaan yksityiskäyttöön tarkoitetuille aurinkopaneeleille, jos ne päästävät yhtään sähköä verkkoon). Myös se on ongelmallista, että em. viime vuosisadalle jumiutuneet vaarit päättävät muidenkin puolesta, mikä on hyvä juttu ja miten sitä tuetaan. Seurauksena syntyy "teollisuutta", jossa tarpeellinen innovaatio korvautuu tukilomakkeiden täyttämisellä. Äärimmäinen esimerkki ovat Kiinassa pyörineet saastutustehtaat. Siellä kun päätettiin tukea päästöjen vähentämistä niin paljon, että oli kannattavaa tehdä tehdas, joka saastuttaa mahdollisimman paljon, jotta sen päästöjä leikkaamalla tekisi sitten voittoa. Espanjan aurinkopaneelifarssi on toinen pelotttva esimerkki.
Myös työmarkkinoiden jäykkyys on turha rasite ympäristössä, jossa työn tuottavuutta ei mitata käytettyinä työtunteina. Esimerkiksi tuotantolinjalla tehtaassa työtahti on melko vakio, koska se riippuu tuotantolaitteista ja ne puskevat aina samalla vauhdilla pl. ongelmatilanteet. Sen sijaan vaikkapa suunnittelutyö ei välttämättä etene 8 tunnin työpäivän aikana mihinkään, mutta joskus muutaman tehokkaan tunnin aikana saa lähes viikon tavoitteet täyteen. Työsuojeluviranomaiset eivät kuitenkaan tykkää yrityksistä, joissa työajat ovat tämän takia melko vapaita, vaan lähestyvät niitä lähinnä uhkasakoilla.
Edit. Espanjan aurinkopaneelifarssi oli siis se, kun aurinkopaneelien hankkimista päätettiin alkaa tukemaan voimakkaasti. Seurauksena aurinkopaneelin hankkiminen muuttui kannattavaksi, vaikkei se tuottaisi juuri mitään ja ihmiset hankkivat paneeleita mielettömiä määriä. Seurauksena hyödyttömien aurinkopaneeleiden tukemiseen alkoi mennä valtion kassasta niin paljon rahaa, että paneeleille päätettiin laittaa niin kova vero, ettei niitä enää käytettäisi ja perustettiin
"aurinkopoliisi" valvomaan, etteivät ihmiset käyttäisi salaa aurinkopaneeleita.
