Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[pååtta]

Aika jännät hyppäykset luvuissa. Onko valtio pitänyt yyteet ja potkinut jengiä pois kymmenin tuhansin? On jäänyt uutisoimatta semmoinen. Vai onko porsasteltu tilastoinnin kanssa ja pistetty jengiä komeroon piiloon?

Lienee tehtäviä on vaihdeltu valtiolta kunnille yms. Kunnatkin mukaan laskien julkisen sektorin työntekijämäärät on vähentyneet 80-luvun lopulta. Ehkä ne on menneet EU:hun paisumaan kun pullataikina.

 

[pååtta]

Ensinnäkin Pååttan luvut koskevat vain valtiota. Noissa luvuissa näkyy 90-luvun lama ja IMF:n sekä kansainvälisten rahoittajien silloin laittamat ehdot. Suurin pudotus oli 90-luvulla. Monia sellaisia toimia on yksityistetty, joissa valtio toimi yksityissektorin varpailla: tienrakennus, teleasennukset, sonera, rakennuttaminen, virastojen siivous, ruokalat.... muistona maakuntakaupunkien keskustojen tyylikästä stalinistista arkkitehtuuria edustavat PostiTele pytingit. On muuten tismalleen samat toimet, kuin viime aikoina on teetetty Kreikassa.

Kreikassa ne tehty vielä steroideissa. Jälki on samanlaista mutta pahempaa, maailmanennätys BKT:n supistumisessa ja kokonaisen sukupolven kadotus. Suomen pelasti Sailaksilta devalvaatio ja hyvä noste maailmantaloudessa. Kreikkaa ei taida pelastaa mikään.

 

[PappAna]

Kreikassa ne tehty vielä steroideissa. Jälki on samanlaista mutta pahempaa, maailmanennätys BKT:n supistumisessa ja kokonaisen sukupolven kadotus. Suomen pelasti Sailaksilta devalvaatio ja hyvä noste maailmantaloudessa. Kreikkaa ei taida pelastaa mikään.

Jep, devalvaatio ja kellutus.

Täytyy myös muistaa, että maailmassa oli juuri sillä vuosikymmenellä ainutlaatuinen kysyntä radioverkkoteknologialle ja kännyköille, joita Suomessa osattiin suunnitella ja valmistaa kilpailukykyisesti. Ei pidä unohtaa sitäkään, että Suomessa oli juuri uusittu useampi paperikone. Ne olivat siihen aikaan leveitä ja nopeita ja tuottivat sen aikakauden tarvitsemia tuotteita. Taidettiinpa hienoimmat ja suurimmat risteilyaluksetkin tehdä 90-luvulla.

Nyt on ajat toiset. Luulenpa, että vaikka maailmantalouden kysyntä elpyisikin, niin Suomessa ei tuoteta juurikaan mitään niin kilpailukyisesti, että joku täällä tehtyjä tuotteita ostaisi.

 

[pååtta]

Jep, devalvaatio ja kellutus.

Täytyy myös muistaa, että maailmassa oli juuri sillä vuosikymmenellä ainutlaatuinen kysyntä radioverkkoteknologialle ja kännyköille, joita Suomessa osattiin suunnitella ja valmistaa kilpailukykyisesti. Ei pidä unohtaa sitäkään, että Suomessa oli juuri uusittu useampi paperikone. Ne olivat siihen aikaan leveitä ja nopeita ja tuottivat sen aikakauden tarvitsemia tuotteita. Taidettiinpa hienoimmat ja suurimmat risteilyaluksetkin tehdä 90-luvulla.

Nyt on ajat toiset. Luulenpa, että vaikka maailmantalouden kysyntä elpyisikin, niin Suomessa ei tuoteta juurikaan mitään niin kilpailukyisesti, että joku täällä tehtyjä tuotteita ostaisi.

Mystisesti samaan aikaan suhdanteet alkoivat nousta ja investoinnit kääntyä Suomeen takaisin kun markka päästettiin kellumaan. Devalvaatio tekee kilpailukykyiseksi, se ei toki muuta tuotteiden toiminnallisuutta paremmaksi, mutta hinnoittelee ne oikein, mitä paskempi, sitä halvemmalla menee kaupaksi.

 

[PappAna]

Mystisesti samaan aikaan suhdanteet alkoivat nousta ja investoinnit kääntyä Suomeen takaisin kun markka päästettiin kellumaan. Devalvaatio tekee kilpailukykyiseksi, se ei toki muuta tuotteiden toiminnallisuutta paremmaksi, mutta hinnoittelee ne oikein, mitä paskempi, sitä halvemmalla menee kaupaksi.

Ei siinä minusta ollut mystiikkaa. Sattumaa jossain määrin ehkä kyllä. Tottakai markan arvon laskulla saatiin kovasti kilpailukykyä tuotteille ja ihan ratkaiseva merkityshän sillä juuri metsä- ja metalliteollisuudelle oli. Mutta kyllä ne tuotteet ja niitä tuottavat tehtaat olivat juuri silloin todella hyvässä iskussa. Nyt ei ole tuotantoon investoitu kymmeneen vuoteen juuri mitään.

Jos eurossa pysytään, en usko maailmantalouden toipumisen juurikaan Suomea auttavan. Jonkin verran tietenkin kyllä. Velalla voidaan piristää betoninvalua ja asfaltinlevitystä kotimaassa, mutta entä sitten? Viiden vuoden päästä ollaan taas ihan yhtä kilpailukyvyttömiä. Valellaanko sitä silloinkin vaan lisää betonia ja levitellään enemmän asfalttia?

 

[pååtta]

Eiköhän Suomi hyötyisi suhteellisen paljon kun kaikki Euroopan maat hylkäisivät talouskurin ja lähtisivät elvyttämään kunnolla. Euro kelluvana ja laajana valuuttana mahdollistaisi laajatkin elvytykset ilman haitallista hinta-inflaatiota, vielä kun palkkakurista pidetään kiinni.

 

[NHB]

Eiköhän Suomi hyötyisi suhteellisen paljon kun kaikki Euroopan maat hylkäisivät talouskurin ja lähtisivät elvyttämään kunnolla. Euro kelluvana ja laajana valuuttana mahdollistaisi laajatkin elvytykset ilman haitallista hinta-inflaatiota, vielä kun palkkakurista pidetään kiinni.

Edelleenkin se, joka pystyisin tuottamaan asioita tehokkaimmin, korjaisi pääpotin. EU-alueellahan se olisi tietenkin Saksa. Miksi kukaan ostaisi huonomman suomalaisen tuotteen, jos tarjolla on samaan hintaan tai halvemmalla myös parempi saksalainen tuote?

- - - Updated - - -

Aika jännät hyppäykset luvuissa. Onko valtio pitänyt yyteet ja potkinut jengiä pois kymmenin tuhansin? On jäänyt uutisoimatta semmoinen. Vai onko porsasteltu tilastoinnin kanssa ja pistetty jengiä komeroon piiloon?

Tuo on vain tyypillistä sumuttajien sumuinformaatiota. Esitetään tieto jostain kokonaisuuden osasta ja sillä pyritään perustelemaan jotain kokonaisuudesta.

 

[pååtta]

Edelleenkin se, joka pystyisin tuottamaan asioita tehokkaimmin, korjaisi pääpotin. EU-alueellahan se olisi tietenkin Saksa. Miksi kukaan ostaisi huonomman suomalaisen tuotteen, jos tarjolla on samaan hintaan tai halvemmalla myös parempi saksalainen tuote?

Tottakai Saksan pitäisi nostaa palkkojaan muita ja ottaa roolia oikeana kysyntäveturina. Nyt Saksa on vapaamatkustaja, joka nauttii muiden vedosta.

Tuo on vain tyypillistä sumuttajien sumuinformaatiota. Esitetään tieto jostain kokonaisuuden osasta ja sillä pyritään perustelemaan jotain kokonaisuudesta.

Työntekijöiden määrä julkisella sektorilla on laskenut, ei noussut viimeisen 20 vuoden aikana.

 

[pååtta]

Niin ja se Torniolainen laivansaarto oli muuten laillinen.

Venäläislaivan saarto kesäkuussa Torniossa oli laillinen | Kansan Uutiset | Verkkolehti

 

[NHB]

Tottakai Saksan pitäisi nostaa palkkojaan muita ja ottaa roolia oikeana kysyntäveturina. Nyt Saksa on vapaamatkustaja, joka nauttii muiden vedosta.

Ja sitähän Saksa toki tekeekin - tuottavuuden nousun asettamissa rajoissa. Paljonko mielestäsi Saksan pitäisi nostaa palkkojaan? Olisiko 30 prosenttia hyvä? Toki tuollainen nosto lyhyellä tähtäimellä nostaisi kysyntää Euroopassa, mutta samalla se laskisi oman teollisuuden kilpailukykä ja Kiina kiittäisi. No sitten olisi taas tarve devalvoida ja siten yrittää pysyä kilpailukykyisenä. Siitä, että Saksassa tehdän paljon tuottavaa työstä, ei ole mitään vapaamatkustamiseen viittaavaa.

Työntekijöiden määrä julkisella sektorilla on laskenut, ei noussut viimeisen 20 vuoden aikana.

Valtion työntekijämäärien esittely on vain todellä surkea peruste väitteellesi. Se on alkeellista vain sumuttamista. Jos puhuisit valtion työntekijämääristä, niin silloin käyräsi olisi ihan ok, mutta sitähän et tehnyt.

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/tietopaketti-hyvinvointivaltiosta.pdf
Kuviosta 3 näkee hyvin, kuinka homma on ollut nousussa koko ajan, kun ei anna noiden Valtion yhtiöittämien toimintojen luoman tilastoharhan häiritä. No tuonhan sinäkin toki tiesit.

 

[Goodwin]

No eipa ne tahanastiset tulo/kulutusveropeukaloinnit juuri merkittavampaa vaikutusta ole tuottaneet, tuskin tuotakaan. Epailen alv:n laskun toimivuutta kun se todennakoisesti isolta osin kompensoituisi hintojen nostamisella ja valtiolle se on kuitenkin tuottava vero.

Tarkoitus veroa alentamalla on nimenomaan parantaa yksityisen sektorin rahoitusasemaa. En pidä todennäköisenä että kilpailluilla aloilla hinnat voisivat nousta ALV:in pudotusta vastaavalla summalla.

Lähtökohtaisesti kait kaikki tuottavat yksilöt osallistuvat markkinoille siten, että myyvät tuottamiaan palveluita tai tuotteita. Näin ollen vaikka ALV-alennus korvautuisikin hinnankorotuksella, päästäisiin tällä silti haluttuun lopputulokseen: yksityisen sektorin rahoitusasema paranee. Tässä taloustilanteessa tämä nimenomaan olisi toivottavaa, koska ihmiset (yksityinen sektori) haluavat säästää eivätkä velkaantua.

Sun puhe veroista "tuottavina" menee myös rankasti huti sen suhteen mikä valtion verotuksen tarkoitus ylipäätään on: kysyntää valtion liikkellelaskemaa valuuttaa kohtaan jne.

 

[Goodwin]

Vilkaisin tuota vähän enemmän ja tosiaan, siinä todetaan, kuinka avoimien talouksien maiden julkinen rahankäyttö on lisääntynyt talouskasvun myötä. En suoraan sanottuna ymmärrä, kuinka tämä on tulkittavissa siten, että julkinen rahankäyttö (tai sen lisääminen) olisi tuottanut kyseisten maiden hyvinvoinnin.

Ihan mielenkiintoinen pointti oli väite siitä, että julkisen rahankäyttö on kytköksissä talouden vakauteen. Tämä tuntuu tietyllä tapaa ihan loogiselta ja vastaa ainakin omia havaintojani. Esimerkiksi 5 vuoden takainen rahoitusmarkkinakriisin laukeaminen näyttäisi osuneen kovempaa maihin, joissa on vapaa talous (ja niihin, joiden talous on kytköksissä raaka-aineiden hintaan, mutta se ei nyt liity tähän asiaan). Tosin asia, mitä tutkimuksessa ei mainittu on, että vapaat maat ovat myös nousseet paljon nopeammin kriisistä. Lisäksi väittäisin, että vakauden hinta on hitaampi hyvinvoinnin kasvu.

Edelleen, mikäli julkinen sektori korreloisi vaurauden kehittymisen kanssa, niin miksi kaikilla mailla, joissa on vahva ja suunnitelmataloutta harrastava julkinen sektori, menee huonosti? Kovin harva taitaa kovin vahvaa suunnitelmataloutta kannattaa ja kannatuksen paino näyttäisi siirtyneen pohjoismaiden tyylisiin maihin, joissa on (vielä) verrattaen vapaa talous, mutta vahva julkinen sektori. Mikäli vahvan julkisen sektorin ja vapaan talouden yhdistelmä olisi paras vaihtoehto kuin pelkkä jälkimmäiseksi mainittu, niin miksi maat, joissa on vapaa talous, mutta heikko julkinen sektori, pärjäävät niin hyvin? Ja ennen kaikkea miksi niiden talouden suunta ja kehityksen kasvu on nopeampaa kuin ensin mainituilla ja miksi ne ovat selättäneet talouskriisin nopeammin?

Täälläkin moneen kertaan kuvatut julkisen puolen mahdolliset toimet, aina oikein toteutetusta velkaelvytyksestä lähtien, ovat sinällään teoriatasolla ainakin jossain määrin toimivia. Ongelma on vain sama kuin kärjistetyssä esimerkissä täydellisen diktaattorin ideaalimallista. Käytännössä epätäydellinen diktaattori on pahempi kuin ei diktaattoria ollenkaan. Käytännössä pieni julkinen sektori on parempi kuin huonosti toimiva suuri julkinen sektori. Suuri julkinen sektori ja markkinatalous ovat vain osittain ristiriidassa keskenään eivätkä siten täydellisesti toisiaan poissulkevia, mutta jälleen käytäntö osoittaa, kuinka julkinen sektori tuppaa ottamaan koko ajan enemmän roolia talouden sääntelijänä. Käytetään sitten vaikka suosikkiesimerkkiäni Trafia, joka on muuten tällä kertaa vaatimassa historiallisen vesitornin madaltamista kolmella metrillä.

Julkisen elvytyksen suurin ongelma ei ole se, etteikö se teoriassa voisi onnistua. Suurin ongelma on se, jonka muutamia sivuja sitten laittamani valtion budjetin tarkastelu osoitti: hallintojen kulut ovat nousseet moninkertaista vauhtia muihin kuluihin nähden. Eli käytettävissä olevia rahoja ohjataan oman edun maksimoimiseen eikä yhteisen hyvän. Tästä aiheutuvat kulut eivät ole edes pahin ongelma vaan se, että kasvaneet hallinnot pyrkivät kyllä tekemään asioita sen sijaan, että istuisivat vain jalat pöydällä palkan juostessa. Tästä esimerkkinä on alati kasvava sääntelyn määrä (taas esimerkiksi Trafi).

Toki olen siitä lähtökohdasta samaa mieltä, että parhaiten menestyvät yhteiskunnat missä ihmiset ovat vapaita ja voivat tavoitella haluamansa kaltaista hyvää elämää.

Sun aiempi väite oli jyrkempi: väitit, että julkisen sektorin koon ja hyvinvoinnin välillä olisi negatiivinen korrelaatio. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että jos korrelaatio olisi -1.00 julkisen sektorin koon lisääntyminen vähentäisi hyvinvointia täysin samassa suhteessa.

Ahaa, eli Yhdysvaltojen talouskasvu ei johdu paaaaljon matalammista veroista, pienemmästä hallinnosta ja vähemmästä sääntelystä, vaan siitä, että budjetti on enemmän alijäämäinen. Tätä ihmetystä lisää entisestään se, kuinka taloudellinen vapaus korreloi mm. talouskasvun kanssa, mutta budjetin alijäämästä moista korrelaatiota ei tietääkseni löydy. Osannet osoittaa tutkimuksia, jos tämä pitää paikkansa. Melkein väittäisin, että korrelaatiota löytyy, mutta se on negatiivinen.

Koska suuri osa näistä avotalouksista on kuitenkin hyvinvoivia ja niillä on suuret julkiset sektorit, ei tuo sinun aiempi kategorinen väitteesi voi millään pitää paikkaansa.

Tuossa budjettialijäämän ja BKT:n (eli talouskasvun) välisen korrelaation etsimisessä taas ei ole mitään järkeä. Yrität etsiä korrelaatiota kansantuloyhtälön osan (johon on lisätty valtiontalouden tulopuoli) ja koko kansantuloyhtälön välillä?

Kansantulo (BKT) = yksityinen kulutuskysyntä + yksityiset investoinnit + julkinen kulutuskysyntä ja investoinnit + vienti – tuonti

 

[mskomu]

Toki olen siitä lähtökohdasta samaa mieltä, että parhaiten menestyvät yhteiskunnat missä ihmiset ovat vapaita ja voivat tavoitella haluamansa kaltaista hyvää elämää.

Sun aiempi väite oli jyrkempi: väitit, että julkisen sektorin koon ja hyvinvoinnin välillä olisi negatiivinen korrelaatio. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että jos korrelaatio olisi -1.00 julkisen sektorin koon lisääntyminen vähentäisi hyvinvointia täysin samassa suhteessa.

Korrelaatioita on vahvempia ja heikompia, josta enemmän seuraavassa kappaleessa.

Koska suuri osa näistä avotalouksista on kuitenkin hyvinvoivia ja niillä on suuret julkiset sektorit, ei tuo sinun aiempi kategorinen väitteesi voi millään pitää paikkaansa.

Ei pidä paikkaansa. Mikäli suuri julkinen sektori korreloi negatiivisesti talouden hyvinvoinnin kanssa, mutta talouden vapaus korreloi positiivisesti ja sen korrelaatiokerroin on suurempi, niin on mahdollista, ellei jopa väistämätöntä, että löytyy hyvinvoivia maita, joissa on vapaa talous ja suuri julkinen sektori. Väitettä suuren julkisen sektorin negatiivisesta korrelaatiosta tukee se, että kun katsotaan pelkästään avoimen talouden maita, niin avoimien talouksien, joissa on pieni julkinen sektori, talous näyttäisi olevan paremmassa jamassa kuin avoimien talouksien maiden, joissa on suuri julkinen sektori. Valitettavasti esimerkkimaita on liian vähän, niin aukoton tilastollinen analyysi on mahdotonta, joten joudun tyytymään siihen, että todisteita on, muttei aukottomia.

Mikäli puolestaan avoin talous + suuri julkinen sektori olisi parempi yhdistelmä kuin avoin talous + pieni julkinen sektori, niin luulisi, että katsottaessa pelkästään avoimia talouksia, kärkisijat menisivät suurten julkisten sektoreiden maille, eikö totta? Näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi pohjoismaihin verrattuna Sveitsillä, Kanadalla, Yhdysvalloilla ja varsinkin Singaporella sekä Hong Kongilla on pieni julkinen sektori. Nämä kaikki hakkaavat pohjoismaat ostovoimakorjatussa asukaskohtaisessa BKT:ssa (Norja pärjää öljyvarojen turvin osalle edellä mainituista). Inhimillisen kehityksen (HDI) indeksin mukaan kaikilla mailla menee hyvin. Pienenä kuriositeettina Suomi häviää kaikille mainitsemilleni. En tosin vetäisi kovin suuria johtopäätöksiä siitä, sillä HDI indeksi toimii mielestäni lähinnä suuntaa antavana.

Kuten sanoin, en pysty aukottomasti todistamaan esittämääni väitettä, mutta vahvaa näyttöä sen puolesta on. Enkä ole myöskään löytänyt toistaiseksi väitetteen kanssa ristiriitaisia todisteita.

Tuossa budjettialijäämän ja BKT:n (eli talouskasvun) välisen korrelaation etsimisessä taas ei ole mitään järkeä. Yrität etsiä korrelaatiota kansantuloyhtälön osan (johon on lisätty valtiontalouden tulopuoli) ja koko kansantuloyhtälön välillä?

Kansantulo (BKT) = yksityinen kulutuskysyntä + yksityiset investoinnit + julkinen kulutuskysyntä ja investoinnit + vienti – tuonti

En ole tietääkseni missään välissä esittänyt budjetin alijäämän korrelaatiota yhtään mihinkään. Jossain välissä muistaakseni pååtta kertoi, kuinka Yhdysvalloissa taloudella menee siksi hyvin, koska heidän budjettinsa on alijäämäinen. Esitin siihen kysymyksen, että mikäli budjetin alijäämä korreloi talouskasvun kanssa, niin miksei tästä ole havaintoja. Ts. pyrin esittämään väitteen perättömyyden kysymyksellä. Budjetin alijäämälle voi olla niin paljon erilaisia syitä, että yksinomaan sen tarkkailu on mielestäni hölmöä. Toki pitkään jatkunut alijäämä yleensä kertoo jostain, mutta siinäkin otetaan jo huomioon muita asioita, kuin pelkkä alkijäämä.

 

[pååtta]

Ja sitähän Saksa toki tekeekin - tuottavuuden nousun asettamissa rajoissa. Paljonko mielestäsi Saksan pitäisi nostaa palkkojaan? Olisiko 30 prosenttia hyvä? Toki tuollainen nosto lyhyellä tähtäimellä nostaisi kysyntää Euroopassa, mutta samalla se laskisi oman teollisuuden kilpailukykä ja Kiina kiittäisi. No sitten olisi taas tarve devalvoida ja siten yrittää pysyä kilpailukykyisenä. Siitä, että Saksassa tehdän paljon tuottavaa työstä, ei ole mitään vapaamatkustamiseen viittaavaa.

Valtion työntekijämäärien esittely on vain todellä surkea peruste väitteellesi. Se on alkeellista vain sumuttamista. Jos puhuisit valtion työntekijämääristä, niin silloin käyräsi olisi ihan ok, mutta sitähän et tehnyt.

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/tietopaketti-hyvinvointivaltiosta.pdf
Kuviosta 3 näkee hyvin, kuinka homma on ollut nousussa koko ajan, kun ei anna noiden Valtion yhtiöittämien toimintojen luoman tilastoharhan häiritä. No tuonhan sinäkin toki tiesit.

Valtion ja kuntien työntekijämäärä on laskenut. Suomessa lasketaan julkiseksi muistaakseni mm. eläkeyhtiöt. Monissa maissa ne lasketaan yksityisiksi.

No kuitenkin.

1. EVA:n raportti on vuodelta 2009, postaamani tilastokeskuksen kuvaaja 2012.
2. Myöskin EVA:n raportin kuviosta 4 näkyy että, että julkinen työllisyys on vaan karvan korkeampi kuin 90-luvulla. Tilastokeskuksen kuvaajassa näkyy vähentymä, mikä ei näy todennäköisesti tuossa EVA:n luvuissa, mitkä no perustuu tilastokeskuksen lukuihin :D

Eli valtio ja kunnat työllistävät vähemmän ihmisiä nyt kuin 90-luvun alussa edelleen.

Saksan minijobit ja muut vastaavat kusettavat työntekijöiltä tuottavuuden kasvun. Saksa nojaa muiden kysyntää ja on siksi vapaamatkustaja.

 

[pååtta]

En ole tietääkseni missään välissä esittänyt budjetin alijäämän korrelaatiota yhtään mihinkään. Jossain välissä muistaakseni pååtta kertoi, kuinka Yhdysvalloissa taloudella menee siksi hyvin, koska heidän budjettinsa on alijäämäinen. Esitin siihen kysymyksen, että mikäli budjetin alijäämä korreloi talouskasvun kanssa, niin miksei tästä ole havaintoja. Ts. pyrin esittämään väitteen perättömyyden kysymyksellä. Budjetin alijäämälle voi olla niin paljon erilaisia syitä, että yksinomaan sen tarkkailu on mielestäni hölmöä. Toki pitkään jatkunut alijäämä yleensä kertoo jostain, mutta siinäkin otetaan jo huomioon muita asioita, kuin pelkkä alkijäämä.

Sori meni ohi varmaan. Eli USA:lla on ollut suuremmat alijäämät, jotka ovat myös supistuneet talouden kasvaessa, kuin Euroopassa. Näin alijäämät ovat auttaneet USA:ta käynnistämään ja ylläpitämään talouskasvua. Julkinen kulutushan menee suoraan yksityiselle (ja toki osa ulkomaille) ja lasketaan BKT:en. Toki kohta varmaan BKT tuomitaan vääränä mittarina :D

Kunhan yksityinen sektori alkaa taas investoida ja velkaantua kääntyvät julkiset alijäämät taas ylijäämiksi. Kun tiedetään julkisen kulutuksen kerroinvaikutus talouskasvuun niin voi sanoa, että USA:n talouskasvu on julkisen kulutuksen ansiota.

 

[Goodwin]

Inhimillisen kehityksen (HDI) indeksin mukaan kaikilla mailla menee hyvin. Pienenä kuriositeettina Suomi häviää kaikille mainitsemilleni. En tosin vetäisi kovin suuria johtopäätöksiä siitä, sillä HDI indeksi toimii mielestäni lähinnä suuntaa antavana.

Et siis vetäisi kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä HDI:stä, koska se ei tue johtopäätöksiäsi?

Muuta perustelua sen noteeraamatta jättämiselle et anna.

Kuten sanoin, en pysty aukottomasti todistamaan esittämääni väitettä, mutta vahvaa näyttöä sen puolesta on. Enkä ole myöskään löytänyt toistaiseksi väitetteen kanssa ristiriitaisia todisteita.

Itse asiassa mä en enää tiedä mikä sun väite on. Voisitko artikuloida sen lyhykäisesti?

 

[iivili]

Kunhan yksityinen sektori alkaa taas investoida ja velkaantua kääntyvät julkiset alijäämät taas ylijäämiksi.

Oletko varma, että se on kun, eikä jos? Siis oletko varma, että yksityisellä sektorilla on varaa ja halua velkaantua lisää, siis laajamittaisesti länsimaissa? Ite en ole siitä kovinkaan varma.

 

[Jami2003]

Oletko varma, että se on kun, eikä jos? Siis oletko varma, että yksityisellä sektorilla on varaa ja halua velkaantua lisää, siis laajamittaisesti länsimaissa? Ite en ole siitä kovinkaan varma.

Länsimaissa talouskasvu on ohittanut tuottavuuden kasvun aika päiviä sitten mistä seuraa että alas tullaan ennemmin tai myöhemmin.

 

[NHB]

Valtion ja kuntien työntekijämäärä on laskenut. Suomessa lasketaan julkiseksi muistaakseni mm. eläkeyhtiöt. Monissa maissa ne lasketaan yksityisiksi.

No kuitenkin.

1. EVA:n raportti on vuodelta 2009, postaamani tilastokeskuksen kuvaaja 2012.
2. Myöskin EVA:n raportin kuviosta 4 näkyy että, että julkinen työllisyys on vaan karvan korkeampi kuin 90-luvulla. Tilastokeskuksen kuvaajassa näkyy vähentymä, mikä ei näy todennäköisesti tuossa EVA:n luvuissa, mitkä no perustuu tilastokeskuksen lukuihin :D

Eli valtio ja kunnat työllistävät vähemmän ihmisiä nyt kuin 90-luvun alussa edelleen.

Ikävä kyllä tuo hehkuttamasi muutos on vain muutoksia tilastoinnissa ja toimintojen uudelleen nimeämisiä. Jos lasketaan samat toiminnot mukaan tänä päivänä kuin 80-luvulla, niin tilanne olisi täysin toinen. Jo pelkästään Valtion Rautateiden nimeäminen VR:ksi luo 10 000 hengen edestä tilastoharhaa.

Saksan minijobit ja muut vastaavat kusettavat työntekijöiltä tuottavuuden kasvun. Saksa nojaa muiden kysyntää ja on siksi vapaamatkustaja.

En kyllä ymmärrä, miksi Kiinalaisesta tuotannosta pitäisi tehdä entistä houkuttelevampaa. Paljon fiksumpaa mielestäni on pyrkiä olemaan kilpailukykyinen kuin vain syödä paljon. Tuo kilpailukyvyn tavoittelu tuo tehokkuutta ja elintasoa eteenpäin. Toinen vaihtoehto on tietenkin pyrkiä vuoroin maksimoimaan kulutus ja vuoroin devalvoimaan isolla kädellä. Jos Euroopassakin olisi Jenkkien tapaan nälkäpalkalla duunia painava toisen tai kolmannen luokan työvoimareservi, niin ehkä silloin voisi olla ihan sama maksaa valkoiselle miehelle enemmän.

Kaikki nojaavat kaikkien kysyntään. Ne, jotka pystyvät olemaan tehokkaita, vievät suurimman osan tuosta kysynnystä. Eteenpäin ei päästä sillä, että parhaat rajoittavat kilpailukykyään vaan sillä, että heikoimmat petraavat.

Saksa on muuten antanut 16 miljoonalle ossille rahaa, jolla voi ostaa aika vapaasti kaikkien tekemiä tuotteita. Saman "kovan" kohtalon on tällä hetkellä elossa olevista kokenut 10 miljoonaa yhdeistyneen Saksan ulkopuolella syntynyttä. Eiköhän tuossa ole luotu kysyntää varsin konkreettisella tavalla.

 

[iivili]

Länsimaissa talouskasvu on ohittanut tuottavuuden kasvun aika päiviä sitten mistä seuraa että alas tullaan ennemmin tai myöhemmin.

Joo, eli niin sanottu talouskasvu on siirtynyt bittimaailmaan, sijoituksiin, johdannaisiin, osakkeisiin ja futuureihin. Sinne se uusi raha menee, ei tuotantoon. Veikkaan, että automaation edistyessä tuo kehitys vain kiihtyy, koska tuotanto halpenee ja vaatii yhä vähemmän työvoimaa. Tuohon paradigman muutokseen pitäisi juuri miettiä ratkaisuja, eikä jumia siihen, että mistä talouskasvua. Se ei riitä. Pitää miettiä koko talouden perusteita uusiksi, koska ihmisiä ei kohta tarvita teollisen työn ja alkutuotannon lisäksi palveluihinkaan, ei edes edistyneimpiin.

Noh toisaalta tuommoinen muutos voisi myös aiheuttaa kovan laskun asumisen, kaman ja sähkön hinnoissa, ehkä myös ruoankin. Se taas helpottaisi ihmisten paineita tienata rahaa. Mutta joka tapauksessa teollisen ajan talous, rahan, velan, työn ja tuotannon rooli pitäisi miettiä ihan uudesta näkökulmasta. En ole havainnut kovin monelta poliitikolta tai edes taloustieteilijöiltä kummoisia avauksia/ideoita tuohon. Lähes kaikki oikealta vasemmalle määkivät vain aina ja ikuisesti kuorossa "Lisää työtä! Lisää kasvua!".