Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[pååtta]

Kreikassa ensin ajauduttiin konkurssi tilanteeseen ja saatiin sen jälkeen tukipaketteja ehdoilla, että talous hoidetaan kuntoon. Samaan aikaan kansa ei halua maksaa veroja, vaikka kreikan julkinen talous on alijäämäinen eikä selviä lainojensa kuluista. -> Kapinoita hässäkkää säätöä uusia tukipaketteja epävarmuutta...

En aivan ymmärrä miksi hintojen pitäisi joustaa? Siinä olet oikeassa, että yhteisvaluutta niiden joustoa paikallisissa tilanteissa heikentää.

Hyvinhän tuo kuntoon hoitaminen on edistynyt. Kreikka oli maailmanhistorian tiettävästi ensimmäinen maa, joka palasi kehittyneestä maasta kehitysmaaksi.

Jotta sisäinen devalvaatio toimisi edes jotenkuten pitäisi hintojen joustaa alaspäin (mitä ne eivät juuri tee) kompensoidakseen pienentynyttä palkkasummaa. Mitä Kreikassa on "onnistuttu" tekemään on romahduttamaan kysyntä totaalisesti. Euron vuoksi valuutta ei jousta ja paikkaa automaattisesti vaihtotasetta ja toisaalta ruoka, öljy ja oikeastaan kaikki paitsi asunnot, eivät ole halventuneet. Hintojen joustamattomuus on juurikin yhteisvaluutan ansiota, sillä muuten halvat kreikkalaiset ruuat yms. olisi parempi kaupata muualla Eurooppaan, mistä niistä saisi paremman hinnan.

 

[higher physics]

Hyvinhän tuo kuntoon hoitaminen on edistynyt. Kreikka oli maailmanhistorian tiettävästi ensimmäinen maa, joka palasi kehittyneestä maasta kehitysmaaksi.

Kreikasta tuli kehittynyt maa sen vuoksi, että siellä vääristeltiin talouden lukuja ja otettiin holtittomasti velkaa. Toisin sanoen, jos Kreikka ei olisi aikoinaan onnistunut niin hyvin lukujen keplottelussa, se olisi nykyisin jossain Romanian tai Albanian tasolla, eikä siitä puhuttaisi sen enempää kuin Romaniasta tai Albaniasta nykyisin. Nyt kun kupla on puhjennut, se palautuu tasolle jolla sen kuuluukin olla (eli tasolle, jolla se olisi ollut nyt rehellisellä talouspolitiikalla). Eihän tästä voida velkojamaita, eli Saksaa etunenässä, syyttää. Voi kuullostaa rajulta, mutta tämä on fakta. Hätää on muuallakin Euroopan talousalueella, mutta jostain syystä juuri Kreikka on nostettu jollekin ihmeen jalustalle.

 

[Jami2003]

Suomi ei ole kapitalismia nykypäivänä nähnytkään. Eivätkä sen paremmin SDP tai muut vasuritkaan.
Yhdysvaltojen rahapolitiikasta en haaveile päinvastoin :D...

Joo en kyllä sua tarkoittanutkaan

 

[nilegård]

Hyvinhän tuo kuntoon hoitaminen on edistynyt. Kreikka oli maailmanhistorian tiettävästi ensimmäinen maa, joka palasi kehittyneestä maasta kehitysmaaksi.

Jotta sisäinen devalvaatio toimisi edes jotenkuten pitäisi hintojen joustaa alaspäin (mitä ne eivät juuri tee) kompensoidakseen pienentynyttä palkkasummaa. Mitä Kreikassa on "onnistuttu" tekemään on romahduttamaan kysyntä totaalisesti. Euron vuoksi valuutta ei jousta ja paikkaa automaattisesti vaihtotasetta ja toisaalta ruoka, öljy ja oikeastaan kaikki paitsi asunnot, eivät ole halventuneet. Hintojen joustamattomuus on juurikin yhteisvaluutan ansiota, sillä muuten halvat kreikkalaiset ruuat yms. olisi parempi kaupata muualla Eurooppaan, mistä niistä saisi paremman hinnan.

Ei sisäinen devalvaatio ole toiminut koskaan missään ja vielä vähemmän kreikan pyrkiessä olemaan tavallinen länsimaa ja osa euroa.

Mielestäni olisi ollut paljon järkevämpää leikata julkista taloutta ja nostaa veroja. Jos niin olisi tehty useita vuosia sitten talous olisi kreikassa voinut elpyä. Nyt on kovasti myöhäistä.
Äänestäjät kreikassa tuskin olisivat siitä pitäneet. Tokkopa tykkäsivät devalvaatiostakaan.

Mitä mieltä sinä olet tuosta ratkaisusta?

 

[pååtta]

Kreikasta tuli kehittynyt maa sen vuoksi, että siellä vääristeltiin talouden lukuja ja otettiin holtittomasti velkaa. Toisin sanoen, jos Kreikka ei olisi aikoinaan onnistunut niin hyvin lukujen keplottelussa, se olisi nykyisin jossain Romanian tai Albanian tasolla, eikä siitä puhuttaisi sen enempää kuin Romaniasta tai Albaniasta nykyisin. Nyt kun kupla on puhjennut, se palautuu tasolle jolla sen kuuluukin olla (eli tasolle, jolla se olisi ollut nyt rehellisellä talouspolitiikalla). Eihän tästä voida velkojamaita, eli Saksaa etunenässä, syyttää. Voi kuullostaa rajulta, mutta tämä on fakta. Hätää on muuallakin Euroopan talousalueella, mutta jostain syystä juuri Kreikka on nostettu jollekin ihmeen jalustalle.

Saksan ylijäämät ovat euroalueen kriisimaiden alijäämiä. Jos Kreikka ja kumppanit eivät olisi velkaantuneet, niin Saksasta puhuttaisiin yhä Euroopan sairaana miehenä. Saksa on suurin vapaamatkusta euroalueella kun ei itse halua nostaa palkkojaan tuottavuuden mukana vaan jättää kysynnästä huolehtimisen muille maille. USA:kin antoi harvinaisen tylyä palautetta Saksalle tästä taannoin.

 

[pååtta]

Ei sisäinen devalvaatio ole toiminut koskaan missään ja vielä vähemmän kreikan pyrkiessä olemaan tavallinen länsimaa ja osa euroa.

Mielestäni olisi ollut paljon järkevämpää leikata julkista taloutta ja nostaa veroja. Jos niin olisi tehty useita vuosia sitten talous olisi kreikassa voinut elpyä. Nyt on kovasti myöhäistä.
Äänestäjät kreikassa tuskin olisivat siitä pitäneet. Tokkopa tykkäsivät devalvaatiostakaan.

Mitä mieltä sinä olet tuosta ratkaisusta?

2000-luvun nousukauden aikana olisi viisasta harrastaa noita mainitsemiasi asioita, eikä houria jakovarasta koko mantereella.

Asian vierestä: Ehkä joku muistaa vielä miten Kokoomus lupasi 2007 vaalien aikana 500 euron palkankorotuksen sairaanhoitajille ja sitten kun tästä alettiin nihkeilemään saatiin melkein kaikki hoitsut lakkoon. Vittu ylikuumenevassa taloudessa läskitään yhdelle ammattiryhmälle about 20% palkankorotusta ei hyvää päivää.

 

[fanks]

tähänhän on vaan yksi vaihtoehto, rahan anto ulkomaille, maahanmuuttajille, pakolaisille ja sossupummeille poikki ja käteinen pois edustamasta

 

[narrisonford]

Täällä on hyvä meno päällä, joten en yritä häiritä liikaa.

Sitä vaan sanomaan, että jälkikeynesläinen taloustieteen koulukunta suhtautuu epäilevästi rahapolitiikan toimivuuteen. Nämä USA:n määrällisen helpottamisen ohjelmat ovat esimerkiksi yhtäältä suhteellisen toimimattomia ja toisaalta luovat potentiaalisesti kuplia esim. arvopaperimarkkinoille.

Rahoitusmarkkinakriisiä edeltäneellä ajalla Greenspanin FED piti korot myös aivan liian matalalla ja lopulta siinä vaiheessa kun niitä korkoja nostettiin olikin jo myöhäistä, jolloin korkojen nosto aiheutti enemmän haittaa kuin hyötyä.

Aktiivinen julkinen finanssipolitiikka sen sijaan ei voi olla samalla tapaa tehotonta kuin rahapolitiikka, koska finanssipolitiikka (julkinen kulutus ja investoinnit) luo väistämättä niitä (tällä hetkellä kipeästi tarvittavia) uusia rahavirtoja talouteen toisin kuin rahapolitiikka.

 

[Justin]

Uskoisin että Yhdysvaltojen toipumista lamasta vauhdittaa rahapolitiikan lisäksi myös reaalitalouden palaset mitä tähän maahan harva haluaa, kuten erittäin matala toimeentulo nykyään jopa keskiluokalla, huono sosiaaliturva, laittomat työntekijät yms.

Tata vaitetta en kylla tajua, en vaikka kuinka yrittaisin. Ihan virallistenkin tilastojen mukaan mediaaniperheen vuositulot on jossain $50000 paremmalla puolella. Veroja tuollaisesta summasta ei tarvi maksaa kuin nimeksi. Lisaksi kun huomioidaan kirkkaasti halvemmat elinkustannukset, niin kylla vaan keskiluokka ajaa paljon isommilla autoilla ja asuu isommissa taloissa kuin vastaava porukka Suomessa.

 

[nilegård]

Täällä on hyvä meno päällä, joten en yritä häiritä liikaa.

Sitä vaan sanomaan, että jälkikeynesläinen taloustieteen koulukunta suhtautuu epäilevästi rahapolitiikan toimivuuteen. Nämä USA:n määrällisen helpottamisen ohjelmat ovat esimerkiksi yhtäältä suhteellisen toimimattomia ja toisaalta luovat potentiaalisesti kuplia esim. arvopaperimarkkinoille.

Rahoitusmarkkinakriisiä edeltäneellä ajalla Greenspanin FED piti korot myös aivan liian matalalla ja lopulta siinä vaiheessa kun niitä korkoja nostettiin olikin jo myöhäistä, jolloin korkojen nosto aiheutti enemmän haittaa kuin hyötyä.

Tällä seuraavaa kriisiä edeltävällä ajalla 2008-2013 FED sen sijaan on painanut 4 triljoonaa dollaria, jotka wall street on sijoittanut uudelleen. Kun tämän 4 triljoonan dollarin pöhöttömät markkinat puhkeavat on taas jälleen kerran liian myöhäistä.

Aktiivinen julkinen finanssipolitiikka sen sijaan ei voi olla samalla tapaa tehotonta kuin rahapolitiikka, koska finanssipolitiikka (julkinen kulutus ja investoinnit) luo väistämättä niitä (tällä hetkellä kipeästi tarvittavia) uusia rahavirtoja talouteen toisin kuin rahapolitiikka.

Sillä välin, kun ollaan "toivuttu" 2007-2008 kriisistä, on suomen finanssipolitiikka pöhöttänyt julkista taloutta entisestään ja kasvattanut valtionvelkaa.

 

[func]

En oikein ymmärrä tuota Saksan tylytystä, maahan ajaa toiminnallaan vaan omaa etuaan, mikä on tietysti valtion tarkoituskin. Perässä tee...

Vuosikymmeniä on rakennettu lisää lakeja, säädöksiä, ohjeita ja kaikenkarvaista byrokratiaa. Syntyneitä ongelmia paikataan tekemällä vielä lisää entisten päälle. En ymmärrä kenen intressissä on rajoittaa ja hankaloittaa työn tekemistä ja työtä synnyttävä toimintaa. Naurettavat rajoitukset ja velvoitteet pois ja annetaan yritysten ja yrittäjien tehdä työnsä, mitä vähemmän siihen puututaan sen parempi.

En voi ymmärtää miten puhutaan aina tehostamisesta ja rakenneuudistuksista kun samaan aikaan lisätään byrokratiaa entisestään. Asukkaiden, kuntien ja valtion olennaiset tarpeet ovat kuitenkin samat kuin ennenkin.

 

[Ranger]

Tata vaitetta en kylla tajua, en vaikka kuinka yrittaisin. Ihan virallistenkin tilastojen mukaan mediaaniperheen vuositulot on jossain $50000 paremmalla puolella. Veroja tuollaisesta summasta ei tarvi maksaa kuin nimeksi. Lisaksi kun huomioidaan kirkkaasti halvemmat elinkustannukset, niin kylla vaan keskiluokka ajaa paljon isommilla autoilla ja asuu isommissa taloissa kuin vastaava porukka Suomessa.

Hehe, kämppien arvot romahti ja bensakin maksaa.

Keskiluokkaisuuteen kuuluu muutakin, kuin vain pankkitilin saldo.

 

[higher physics]

Saksan ylijäämät ovat euroalueen kriisimaiden alijäämiä. Jos Kreikka ja kumppanit eivät olisi velkaantuneet, niin Saksasta puhuttaisiin yhä Euroopan sairaana miehenä...

Olisiko tämä sittenkään niin paha asia? Olisipahan paljastunut jo aikoja sitten, ettei keisarilla ole vaatteita ja pakottanut europaan toimiin kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Ennen kriisiä oli EU:ssa rahaa, millä mällätä ja osin siitä johtui aivan helvetin typerä säännösviidakko, joka tappaa kaiken tehokkuuden Euroopasta. Eilenkin eduskunnan kyselytuntia sivusilmällä seuratessa nousi väkisinkin verenpaine, kun esimerkiksi Paula Risikko ei pystynyt yksinkertaisimpaankaan kysymykseen vastaamaan sen vuoksi, että EU:n säännösviidakko on niin iso ja vaatii niin helvetisti selvitystyötä, että saadaan päätöksiä aikaiseksi. Kenen etua tämä palvelee, että säädöksiä tehdään vaan säädösten itsensä vuoksi?

EU:n päättäjät kuvittelee, että säädöksillä saadaan pelastettua maailma. Ainoa, mitä nämä säädökset saavat aikaan on ongelmien siirtäminen vähemmän kehittyneisiin maihin. Toisin sanoen, Euroopasta lähtee työt, ongelmat eivät häviä vaan siirtyvät muualle. Tälläinen tehottomuus on valitettavasti siirtynyt paikallishallintoonkin. Jos esimerkiksi sattuu jokin valitettava tapaturma niin eikö sitä voitaisi pitää vain valitettavana tapaturmana. Pitääkö siitä tehdä aina jokin hiton tutkimus/selvitys ja säätää vielä laki kaupan päälle?! Alla esimerkki Oulusta:

Vanhus menehtyi kompastuttuaan Oysin avohoitotalon pyöröovessa

PS. en sano, että iso julkinen sektori on itsessään paha asia, mutta sen tehottomuus on! Ymmärrän kyllä ton sun logiikan, että julkiset rahat siirtyvät yksityiselle sektorille, mutta ongelma onkin se, että kohta täällä ei enää ole kunnon yksityistä sektoria, kun kaikki yksityisen sektorin työt siirretään Aasiaan.

 

[S-kolmonen]

Täältäkin sivuhuomautuksena keskusteluun, että pieni julkinen sektrori on ihan hyväksyttävä ideologinen näkemys siinä missä muutkin. Se on vain täyttä pötyä, että olisi pakko luoda pienempi julkinen sektori, koska varaa ei ole / ei voi ottaa velkaa. Toinen myytti koskee tuota, että talous olisi lähes poikkeuksetta tehokkaampi ja talous vapaampi, mitä pienempi julkisen bkt osuus on. Täälläkin vaadittiin jo, että Suomen pitäisi olla yhtä ''vapaa'' markkinatalous kuin USA tai ainakin edes Saksa. Millä mittarilla talouden vapautta mitataan? Monella mittarilla Yhdysvallatkaan kuin Saksa eivät ole sen vapaampia kuin Suomi - joko päinvastoin tai erot eivät mitenkään merkittäviä. Oikeasti mitään first best -toimivia täydellisiä markkinoita ei ole ja tuskin kovin lähelle päästään. Muutenkin empiirinen tutkimus antaa melkoisesti erilaista evidenssiä kuin arkijärjellä tehdyt johtopäätelmät tässä threadissa esim. optimaalisesta veroasteesta.

 

[thucydid]

Tata vaitetta en kylla tajua, en vaikka kuinka yrittaisin. Ihan virallistenkin tilastojen mukaan mediaaniperheen vuositulot on jossain $50000 paremmalla puolella. Veroja tuollaisesta summasta ei tarvi maksaa kuin nimeksi. Lisaksi kun huomioidaan kirkkaasti halvemmat elinkustannukset, niin kylla vaan keskiluokka ajaa paljon isommilla autoilla ja asuu isommissa taloissa kuin vastaava porukka Suomessa.

HIeman eri mieltä. Perustan empiriaan. Ystäväni ja tämän vaimo asuvat ja työskentelevät jenkeissä (hyvät duunit, ei rikkaita). Vertailimme erinäköisiä maksuja ja veroja. Lopputulema oli se, että vaikka palkka on parempi niin kokonaisveroaste ei ole kuin pari hassua prosenttiyksikköä alhaisempi. Lisäksi asumiskulut ovat sillä alueella Suomea kalliimmat tai samoissa Hgin kanssa, noin suurinpiirtein. Mikäli työnantaja ei anna terveysvakuutusta, siihen uppoaa useita satoja dollareita per kk. Ilman vakuutusta ei kannata olla, koska hoitohinnat ovat käsittämättömiä.Eli vaikka hyvin menee, niin ei kannata vetää mitään yhtäläisyysmerkkejä USA=eldorado jossa verot alhaalla ja keskiluokka tienaa rutosti. Kokonaiselinkustannukset (terveydenhuolto, asuminen, verotus, muut maksut, koulutus) kun otetaan huomioon niin ei se ero mitenkään mullistava ole. Tietenkin myös alueellisia eroja on.

 

[narrisonford]

Tällä seuraavaa kriisiä edeltävällä ajalla 2008-2013 FED sen sijaan on painanut 4 triljoonaa dollaria, jotka wall street on sijoittanut uudelleen. Kun tämän 4 triljoonan dollarin pöhöttömät markkinat puhkeavat on taas jälleen kerran liian myöhäistä.

Pankit eivät sinänsä lainaa pitämiään keskuspankkireservejä eteenpäin (mainitsemasi FED:n painamat dollarit), mutta se on toki mahdollista, että Wall Street on taas leikkinyt joidenkin eksoottisten johdannaisinstrumenttien kanssa.

Pidän täysin mahdollisena, että FED:n harjoittama rahapolitiikka on luonut kuplaa arvopaperimarkkinoille.

Sillä välin, kun ollaan "toivuttu" 2007-2008 kriisistä, on suomen finanssipolitiikka pöhöttänyt julkista taloutta entisestään ja kasvattanut valtionvelkaa.

Mitä tarkoittaa "pöhöttäminen"?

Jonkun sektorin on pakko velkaantua tai muuten ei tule talouskasvua.

Tämä Yhdysvaltain rahoitusmarkkinakriisihän oli yksityisen sektorin velkakriisi. Yksityisen sektorin veloista pitäisikin olla aina huomattavasti huolestuneempi kuin julkisen sektorin velasta, mutta näin ei ole esimerkiksi valtavirtaisen taloustieteen piirissä.

- - - Updated - - -

Täältäkin sivuhuomautuksena keskusteluun, että pieni julkinen sektrori on ihan hyväksyttävä ideologinen näkemys siinä missä muutkin. Se on vain täyttä pötyä, että olisi pakko luoda pienempi julkinen sektori, koska varaa ei ole / ei voi ottaa velkaa. Toinen myytti koskee tuota, että talous olisi lähes poikkeuksetta tehokkaampi ja talous vapaampi, mitä pienempi julkisen bkt osuus on. Täälläkin vaadittiin jo, että Suomen pitäisi olla yhtä ''vapaa'' markkinatalous kuin USA tai ainakin edes Saksa. Millä mittarilla talouden vapautta mitataan? Monella mittarilla Yhdysvallatkaan kuin Saksa eivät ole sen vapaampia kuin Suomi - joko päinvastoin tai erot eivät mitenkään merkittäviä. Oikeasti mitään first best -toimivia täydellisiä markkinoita ei ole ja tuskin kovin lähelle päästään. Muutenkin empiirinen tutkimus antaa melkoisesti erilaista evidenssiä kuin arkijärjellä tehdyt johtopäätelmät tässä threadissa esim. optimaalisesta veroasteesta.

Jep, ja empiirisissä tutkimuksissa on lisäksi havaittu mitä avoimemmassa taloudessa eletään sitä suurempi julkisen sektorin osuus on. Teorian mukaan julkisen sektorin suuri osuus liittyy nimenomaan niihin epävarmuuksiin, joita avotaloudessa eläminen tuottaa. Tutkimusten perusteella on keskiverto positiivinen korrelaatio julkisen sektorin koon (julkisen sektorin kulutuksen osuus BKT:sta) ja talouden avoimuuden välillä.

 

[rullaverho]

Jonkun sektorin on pakko velkaantua tai muuten ei tule talouskasvua.

Tätä ei suurin osa näytä ymmärtävän. Kaikkien sektorien tulee olla aina ylijäämäisiä maailman tappiin asti (siis miten helvetissä se on edes teoriassa mahdollista), tai ainakin tasapainossa. Eihän sitä nyt voi epätasapainossa olla. Suu säkkiä myöten ja maailma uuteen nousuun.

Eurojärjestelmästä olisi voinut tulla ihan onnistunut järjestelmä, mutta tämä ajetaan nyt ihan itse täysin kiville.

 

[higher physics]

Täältäkin sivuhuomautuksena keskusteluun, että pieni julkinen sektrori on ihan hyväksyttävä ideologinen näkemys siinä missä muutkin. Se on vain täyttä pötyä, että olisi pakko luoda pienempi julkinen sektori, koska varaa ei ole / ei voi ottaa velkaa. Toinen myytti koskee tuota, että talous olisi lähes poikkeuksetta tehokkaampi ja talous vapaampi, mitä pienempi julkisen bkt osuus on...

Julkisen bkt:n osuus voi olla iso, kunhan se menee vaan sen kustantajille (veronmaksajille) arvoa tuottaviin toimiin. Vaikuttaa vain, ettei näin nykyisin ole. Ei se valtiotieteellisestä vastavalmistuneen paperin pyörittely niitä vanhusten vaippoja vaihda.

 

[narrisonford]

Tämä oli mun mielestä todella onnistunut kirjoitus. "Rakenteellisilla uudistuksilla", sikäli kun ne tarkoittavat maltillista palkkaratkaisua ja esimerkiksi eläkkeelle jäämisiän nostamista, voidaan parhaimmillaankin vain alentaa teoreettista NAIRUa (työttömyysastetta jonka alittuessa inflaatio kiihtyy), mutta todellinen työttömyysaste on edelleen täysin riippuvainen kokonaiskysynnästä.

Kuten tuossa todetaan:

Rakenteellisten uudistusten tehtävänä on siirtää NAIRU-tasoa alemmas: jos palkankorotusten kasvuvauhtia saadaan hillittyä ja jos työntekijät ovat valmiita hyväksymään aiempaa heikomman reaalipalkkatason, tulee inflaatiorajoite vastaan entistä alhaisemmassa työttömyydessä. Jos NAIRU mielletään heikoksi tasapainopisteeksi, eivät muutokset NAIRUssa välity kuitenkaan automaattisesti muutoksiksi todellisessa työttömyysasteessa. Jos esimerkiksi Suomen kuvitteellinen NAIRU-taso saataisiin alennettua kuudesta prosentista kolmeen, voisi todellinen työttömyysaste jäädä edelleen yhdeksään prosenttiin, mikäli kokonaiskysyntä ei elpyisi.

Tästä päästäänkin olennaiseen kysymykseen: Mikäli NAIRU mielletään heikoksi tasapainopisteeksi, miten on mahdollista, että monet taloustieteilijät suosittelevat samanaikaisesti sekä NAIRUa alentavia rakenteellisia uudistuksia että kireää finanssipolitiikkaa? Myös Sayn laki -seminaarissa NAIRUn heikoksi tasapainopisteeksi kuvannut Vartiainen puhui seminaarin lopussa hallituksen kiristävästä finanssipolitiikasta suhteellisen suopeaan sävyyn. [Tämä on helvetin outoa ja oikeastaan ainoa selitys voi olla, se että Vartiainen luottaa "saksalais-merkantilistisesti" siihen, että kysyntä tulee ulkomailta.]

Keskustelussa esitetyt arviot ovat olleet melko sattumanvaraisia, koska staattisen NAIRU-tason määritteleminen on kokonaiskysynnän pitkäaikaisvaikutusten vuoksi kohtalaisen mieletöntä. Joka tapauksessa kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että Suomi on nyt taantumassa, eli työttömyys on NAIRUn yläpuolella. Näin ollen jo ilman minkäänlaisten rakenteellisten uudistusten tekemistä, Suomen taloudessa pitäisi olla uusklassisenkin määritelmän mukaan elvytystarvetta. Uuden äärimaltillisen palkkaratkaisun ja joidenkin rakenneuudistusten seurauksena voitaneen olettaa NAIRU-tason myös alentuvan. Näin ollen Suomen todellinen työttömyysaste (ja kokonaistuotannon taso) etääntyvät entistä kauemmas NAIRUsta (ja tuotantopotentiaalista).

NAIRU ja tuotantopotentiaali voidaan saavuttaa ainoastaan, jos kokonaiskysyntä lähtee kasvuun. Kotimaisen kysynnän kasvun ohella se voi tietenkin tarkoittaa myös ulkomaisen kysynnän kasvua, jolloin kysyntää stimuloivaa finanssipolitiikkaa ei tarvittaisi. Taantumassa kamppailevan euroalueen ja heikosti kasvavan maailmantalouden oloissa on kuitenkin epätodennäköistä, että ulkomaisen kysynnän kasvu riittäisi realisoimaan edes nykyisen tuotantopotentiaalin. Näin ollen ainoa uskottava vaihtoehto hankkia hyöty työn tarjontaa lisäävistä rakenteellisista uudistuksista on keventää finanssipolitiikkaa [eli lisätä valtion kulutusta ja investointeja].

Vartiainenhan on itsekin maininnut, että Suomessa on hänenkin NAIRU-laskelmiensa mukaan noin 50 000 "turhaan työttömänä" olevaa.

Tässä vielä muistutus siitä, että ainoa eurosta todella hyötyvä jäsenmaa on Saksa. Kaikille muille maille euro on liian vahva valuutta.

Eli jos euroalue purkautuisi ja otettaisiin kansalliset valuutat käyttöön, Saksan markan arvo nousisi suhteessa kaikkiin muihin valuuttoihin. Tämä tekisi saksalaiset tuotteet ja palvelut kalliimmiksi muunmaalaisille tasapainottaen näin vaihtotaseiden epätasapainoja. Vielä tärkeämpää tosin olisi se, että muiden entisten euromaiden valuuttojen arvot heikkenisivät.

NAIRUsta ? vielä kerran | Raha ja talous

 

[pååtta]

Narrisonfordin kuvaajasta asia ilmeneenkin hyvin. Valitettavasti Saksalle tilanne on suorastaan loistava, eikä heillä ole mitään syytä muuttaa nykyistä järjestelmää. Surullista, että Suomi ei tajua omaa etuaan asiassa. Mitään ei ole opittu 90-luvun vahvan markan politiikasta.