Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Ihalainen: Lakiesitys koulutuspäivistä etenee | Kauppalehti.fi

Eikö tuotakin voi oikeasti jo unohtaa ja kuopata? Yhdessä sen kuntaliitosten suojatyöpaikkapäätösten kanssa. Samaan paskakuoppaan vaan molemmat. Minä en ole ikinä töissä kuullut kenenkään kaipaavan mitään koulutuspäiviä. Ihan vaan taas jotain periaatteesta veivaamista tuokin. Pystyyn kuollut idea ja taas tämä suojatyöpaikat kuntaliitoksissa on sellainen jonka vuoksi joku pitäisi pistää lusimaan.

Tää ketju on jotenkin koominen kun täällä väännetään suu vaahdossa siitä miten joku teoria toimisi jos olisi silloin ja silloin tehty sitä ja tätä ja jos joku ehdottaa jotain toimia nyt niin taas tulee joku teoria jonka mukaan ei voi toimia.

Eli onko lopputulos se että hanskat tiskiin, ei tätä uppoavaa laivaa mikään pelasta? Ei kannata yrittää edes kun vituiksi menee kuitenkin?
 
NHB sanoi:
Eikä kyse ole pelkästään hinnoittelusta. Markkinatkin ovat vain ajaneet Suomen paperiteollisuuden ahtaalle. Euroopassa kysyntä hiipuu ja koneet nopeutuvat. Paperin kaltainen bulkkituote ei oikein muutenkaan riitä kovin pitkälle aikana, jolloin sitä paperia osataan tehdä jokaisessa maanosassa. Nokia menetti otteensa totaalisesti kännykkäbisnekseen jo silloin, kun firma takoi rahaa rekkalasteittain.
Click to expand...
Ei nyt kyse ole pelkästään muutamasta firmasta, joilla tulee tulevaisuudessa menemään huonommin kuin menneisyydessä. Kilpalukykyongelma vaivaa koko vientisektoria ja haittaa myös uusien yritysten nousua vanhojen tilalle. Disruptioita tapahtuu alalla kuin alalla, mutta Suomessa on juututtu haikailemaan noita menneitä, koska uutta on näille perustuksille vaikeaa ellei mahdotonta rakentaa.
 
ibnz sanoi:
Eikä ollut tarkoituskaan, vaan velka/BKT -suhde tippui tasaisesti tähän uusimpaan kriisiin asti. Kriisi on muuten edelleen päällä, vaikka sen alusta olisikon jo muutama vuosi. Jos Nokian tuho oli Suomen alamäen alku, miksi näin oli? Miten markkinat olivat niin sokeita näkemään suuren osan elektroniikkatuotannosta olevan riippuvainen yhdestä ostajasta?
Click to expand...

Nokian vaikutus oli kyllä aivan omaa luokkaansa. Yliopistossa ja amiskorkeassa tahkottiin 2002 eteenpäin vain ja ainoastaan nokian tekniikan kanssa kaikki kurssit jotka edes etäisesti liittyivät sanaan 'mobiili'. Eli korkeakoulutustakin muokattiin siten että se tuottaa työvoimaa nimenomaan Nokialle. Sitten tuli äkkistoppi, mutta koulutukseen se vaikuttaa (kuten liki aina yliopiston tapauksessa) viiden vuoden viiveellä. Vieläkin yliopistossa opetetaan mobiiliohjelmointia nokian laitteille, kuopatulle ohjelmointikielelle, eikä applesta mainita kuin sivulauseessa. Noh, löytyy ainakin Jollalle koodareita. ;)
 
Jyrki1975 sanoi:
Herrat ne olivat eilen koolla Heurekassa, ja ainut mistä päästiin yksimielisyyteen oli se, että maltillista palkkaratkaisua tarvitaan. Haistakaa vittu vaan, jälleen kerran. Normipalkansaajaa saa tässä maassa riistää miten tahansa.
Click to expand...
Sulla on varmaan jotain suuruusluokaltaan vastaavia vaihtoehtoja? Minkä option valitsisit allaolevista?
a) normiduunarille maksetaan 2000€ kuussa, työllisyys on hyvä ja vienti vetää
b) normiduunarille maksetaan 4000€ kuussa, firmoissa on jatkuvat YT:t päällä ja niitä kaatuu konkkaan harva se viikko
c) normiduunarilla maksetaan 10000€ kuussa, tai maksettaisiin, jos olisi yhtään normiduunarin työpaikkaa olemassa

Normiduunari nyt vaan sattuu olemaan talouden moottori. Jos ei ole töitä, leikkaa kone kiinni.
 
ibnz sanoi:
Miten markkinat olivat niin sokeita näkemään suuren osan elektroniikkatuotannosta olevan riippuvainen yhdestä ostajasta?
Click to expand...
Kyllähän jo Nokian menestyksen aikana suomalainen elektroniikkateollisuus ajettiin alas, sillä tuollaisen volyymitoimijan ei kannattanut teettää kuin kalleimpia malleja Salossa. Nokian alihankkijat taas yrittivät kansainvälistyä Nokian mukana sen sijaan, että olisivat etsineet uusia asiakkaita ja investoineet tehokkaampaan lyhyempien sarjojen tuotantoon niinkuin Saksassa on pitkälti tehty. Nokia tuli opettaneeksi oman tuotantotapansa Aasian sopimusvalmistajille, jotka nopeasti voittivat kilpailukyvyssä suomalaiset Nokian hovihankkijat. Eli mitä pidemmälle joku suomalainen alihankkija pysyi Nokian kelkassa, sitä isompi äkkipysäys tuli vastaan kun Nokian business meni muille.
 
Dopey sanoi:
Sulla on varmaan jotain suuruusluokaltaan vastaavia vaihtoehtoja? Minkä option valitsisit allaolevista?
a) normiduunarille maksetaan 2000€ kuussa, työllisyys on hyvä ja vienti vetää
b) normiduunarille maksetaan 4000€ kuussa, firmoissa on jatkuvat YT:t päällä ja niitä kaatuu konkkaan harva se viikko
c) normiduunarilla maksetaan 10000€ kuussa, tai maksettaisiin, jos olisi yhtään normiduunarin työpaikkaa olemassa

Normiduunari nyt vaan sattuu olemaan talouden moottori. Jos ei ole töitä, leikkaa kone kiinni.
Click to expand...

No se, että jäädytetään palkat esim. kahdeksi vuodeksi, ei ratkaise nykyisessä taloustilanteessa yhtään mitään. Oli aika paljon muuta karsittavaa kulupuolella, ennen kuin tää alamäki alkaa loivenemaan. Tämähän se on aina pamppujen totuuden torvi, palkat sitä ja palkat tätä. Mut eihän se mitään, jos maistuu. Verot, hinnat ja maksut ylös, palkat alas. Kyykkyyn siitä, hushus!
 
Jyrki1975 sanoi:
No se, että jäädytetään palkat esim. kahdeksi vuodeksi, ei ratkaise nykyisessä taloustilanteessa yhtään mitään. Oli aika paljon muuta karsittavaa kulupuolella, ennen kuin tää alamäki alkaa loivenemaan.
Click to expand...
Mikä auttaa, mistä karsitaan?
 
Nopeasti ajateltuna nollasoppari muutamiksi vuosiksi on varmasti yksi isoimmista avuista nykyiseen tilanteeseen, jossa kilpailukyky on heikko. Toisaalta minä kun en taloudesta mitään ymmärrä niin pitäisi varmaan olla vaan hiljaa.

Vai mitkä muut olisi yksittäisinä "helposti" toteutettavina toimenpiteinä yhtä tehokkaita. Kuka haluaa tätä avata hölmölle duunarille?
 
Joo, mä ymmärrän, että työllisyyden ylläpitoa tuolla ehdotuksella haetaan, mutta kuulaan ottaa se, että mitään muuta ehdotusta yms. ei asian suhteen noussut esiin. Ilmeisesti siis on ok velkarahalla pitää nykyistä järjestelmää yllä.

Raskas julkinen puoli. Kela, sossu ja työkkäri samaan puljuun. Nykyisessä järjestelmässä liikaa näkymättömyyttä tukijärjestelmien välillä. Mahdollistaa tukikusetukset. Joku kattoraja saatavien tukien yhteissummaan, ei kukaan voi tienata 50t€ vuodessa kotona makaamalla.
 
Jakob sanoi:
Nopeasti ajateltuna nollasoppari muutamiksi vuosiksi on varmasti yksi isoimmista avuista nykyiseen tilanteeseen, jossa kilpailukyky on heikko. Toisaalta minä kun en taloudesta mitään ymmärrä niin pitäisi varmaan olla vaan hiljaa.

Vai mitkä muut olisi yksittäisinä "helposti" toteutettavina toimenpiteinä yhtä tehokkaita. Kuka haluaa tätä avata hölmölle duunarille?
Click to expand...

Tässä olisi pari avausta:
Efektiivinen kysyntä ja rakenteelliset uudistukset
Voiko kilpailukykykin riippua kysynnästä?

Tässä tiivistettynä:
Tämän kirjoituksen ensisijaisena tavoitteena ei ole kritisoida rakenteellisia uudistuksia sinänsä. Pikemminkin kirjoituksen keskeiset väitteet ovat seuraavat:

1) Esitettyihin rakenteellisiin uudistuksiin kohdistuu perustelemattomia ja jopa järjettömiä odotuksia. Käytännössä juuri mitkään esitetyt rakenteelliset uudistukset eivät sellaisenaan paranna työllisyystasoa tai talouskasvua.

2) Työllisyystilanteen parantaminen ja talouskasvun voimistuminen edellyttävät väistämättä kokonaiskysynnän kasvua.

Jotkut rakenteelliset uudistukset voivat olla mielekkäitä, jos niiden tehtävä ymmärretään oikein. Jos esimerkiksi palkkojen kasvuvauhti saadaan pidettyä maltillisena, luo tämä mahdollisuuden jopa täystyöllisyyden saavuttamiseen ilman inflaation kiihtymistä. Tässäkin tapauksessa toteutunut työttömyysaste riippuisi kuitenkin kokonaiskysynnän kehityksestä. Maltillinen palkkakehitys loisi ainoastaan tilaa mittavalle kysyntästimulaatiolle. Ilman kysyntäkomponenttia äärimmäinenkin palkkamaltti jäisi kuitenkin merkityksettömäksi. Sama pätee myös eläkeiän korottamiseen: vaikka yhä suurempi osa väestöstä siirrettäisiin työvoiman piiriin, ei heille löydy työpaikkoja ilman kokonaiskysynnän kasvua.

On ymmärrettävää, että nykyisissä institutionaalisissa olosuhteissa Suomessa haluttaisiin lisätä tehdyn työn määrää. Uudet työpaikat eivät kuitenkaan synny eläkeikää korottamalla tai reaalipalkkoja leikkaamalla. Uudet työpaikat syntyvät, kun kokonaiskysyntä ja yritysten tulevaisuuden odotukset elpyvät. Erittäin maltillinen palkkapolitiikka ja jotkut työvoiman määrään lisäävästi vaikuttavat toimenpiteet voivat olla järkeviä, jos niiden rooli ymmärretään oikein. Ne ovat tukitoimia, joilla kokonaiskysynnän stimuloimiselle raivataan lisää tilaa.
Click to expand...
 
Jakob sanoi:
Nopeasti ajateltuna nollasoppari muutamiksi vuosiksi on varmasti yksi isoimmista avuista nykyiseen tilanteeseen, jossa kilpailukyky on heikko. Toisaalta minä kun en taloudesta mitään ymmärrä niin pitäisi varmaan olla vaan hiljaa.

Vai mitkä muut olisi yksittäisinä "helposti" toteutettavina toimenpiteinä yhtä tehokkaita. Kuka haluaa tätä avata hölmölle duunarille?
Click to expand...
Luen just kansantaloustieteen tenttiin, mutta silti nollalinja pitkäksi aikaa olisi mielestäni toimiva osaratkaisu. Tähän pitäisi liittää toimenpiteitä, joilla etenkin pienet ja keskisuuret firmat voisivat taas saada pankista lainaa ja ehkä jopa jonkinlaisen ehdollisen YT-rauhan kuluttajaluottamuksen nostamiseksi, niin voisi tuo jotenkin vaikuttaa. Lakkoase pitäisi myös laittaa pitkäksi aikaa hyllylle.

Valtion- ja kunnanhallinnon puolella pitäisi taas alkaa isolla luudalla siivoamaan porukkaa kohti yksityistä sektoria, mielellään jollain yrittäjyystuki- tai uudelleenkoulutuspaketilla maustettuna niinkuin Noksun irtisanomisissa tehtiin.

Vähän pidemmän ajan strategiana pitäisi valita joku kasvava ja potentiaalisesti laajasti työllistävä vientisektori tai muutama sellainen, ja yksinkertaisesti päättää, että Suomi tulee olemaan siellä maailman huippua 5-10 vuoden päästä. Tähän pitäisi sitten satsata koulutuksessa, tutkimuksessa, lainsäädännöllisesti ja yritysten investointitukina merkittävästi. Näiden pitäisi tietysti olla sellaisia aloja, että on edes teoreettiset mahkut pärjätä Suomen resurssipohjalta, eli joku banaaninviljely ei ole ehkä se paras lähtökohta.
 
narrisonford sanoi:
Tässä tiivistettynä:
Click to expand...
Olen nyt lyhyessä ajassa ensin työllistynyt itse ja sitten työllistänyt puoli tusinaa muuta tekemään softaa jenkkifirmalle, jonka markkina-alueena on maapallo. Miten paljon Suomen kysynnän kehitys vaikuttaa siihen, työllistänkö jonkun taas ensi kuussa? Laajemmin, miten paljon kulutuskysyntä vaikuttaa vientialoilla yleensä?

Tottakai kuluttajakysyntä on merkittävä (tai merkittävin) osa taloutta, mutta miten paljon se Suomessa oikeasti vaikuttaa työllisyyteen, kun niin iso osa kulutuksesta on tuontitavaraa? Oma näkemykseni on, että ainoa keino pysäyttää valtion velkaantuminen ja kestävästi lisätä hyvinvointia on työllistää paljon jengiä vientisektorille. Vientisektorin työllistävä vaikutus taas riippuu tuotteiden ja niiden tekijöiden kilpailukyvystä globaalisti - palkkojen ei tarvitse olla matalia, jos osaaminen on uniikkia tai tuottavuus huippuluokkaa.
 
narrisonford sanoi:
Voiko kilpailukykykin riippua kysynnästä?
Click to expand...

Mitä ihmettä? Eihän valtioilla kilpailukykyä pitänyt olla olemassakaan.

narrisonford sanoi:
Luulin jo että tästä kilpailukykylässytyksestä olisi päästy eroon, mutta ei näköjään. Minä kun luulin, että yritykset kilpailevat keskenään markkinoilla eivätkä valtiot?

Tämä sen sijaan oli hyvinkin mielenkiintoinen kirjoitus:
Suomen talouspolitiikassa on tehtävä täyskäännös - Pääkirjoitukset - Pääkirjoitus - Helsingin Sanomat
Click to expand...

narrisonford sanoi:
Selittäkää ensin mitä ihmettä tarkoitatte tuolla kilpailukyvyllä, kun puhutaan valtioista?

Valtion kilpailukykyä ei ole olemassa - Kolumnit - Sunnuntai - Helsingin Sanomat

Juuri näin.
Click to expand...

Täysin sama kaava kuin noiden rakenteellisten ongelmien kanssa. Ensin itse linkittelet innoissasi juttuja kyseisistä ongelmista kritisoidessasi niiden juttujen kirjoittajia, mutta heti perään et osaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen, koska tuossa välissä unohdit mitä rakenteellinen ongelma tarkoittaa.
 
Mun pitää näköjään ensiksi määritellä mitä NHB tarkoittaa esimerkiksi kilpailukyvyllä tai rakenteellisilla ongelmilla ja sen jälkeen vasta yrittää vastata NHB:n kysymykseen.

Ei se nyt ihan näin mene. Kuten Raha ja Talous -blogin kirjoittajatkin toteavat:

Viime viikkoina suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa rakenteelliset uudistukset on esitetty yleislääkkeenä lähes kaikkiin Suomen talouden ongelmiin. Julkisessa keskustelussa ei yleensä tarkemmin täsmennetä, mitä rakenteellisilla uudistuksilla tarkoitetaan, mutta niiden katsotaan kuitenkin ratkaisevan niin työttömyys-, työllisyys-, kestävyysvaje- kuin kilpailukykyongelmatkin.
Click to expand...

Asiantuntijat ovat kiistelleet siitä, mikä on paras kilpailukyvyn mittari. Yleensä valinta on kohdistunut yksikkötyökustannukseen, joka kertoo siitä mikä on yhden yksikön tuottamisen hinta työvoimakustannuksissa mitattuna. Käytännössä yksikkötyökustannuksen indeksiluku saadaan jakamalla palkansaajakorvaukset työn tuottavuudella. Yhden talouden tasolla yksikkötyökustannus on siis työn tuottavuudella korjattu palkkataso. Mitä alhaisempi tämä taso on verrattuna muihin talousalueisiin, sitä kilpailukykyisemmäksi talousalue ymmärretään.
Click to expand...

Käsitteiden määrittely. Tämä pitäisi olla aina kaiken lähtökohta. Samoilla termeillä voidaan tarkoittaa hyvinkin eri asioita.

NHB sanoi:
Mitä ihmettä? Eihän valtioilla kilpailukykyä pitänyt olla olemassakaan.
narrisonford sanoi:
Minä kun luulin, että yritykset kilpailevat keskenään markkinoilla eivätkä valtiot?
Click to expand...
Click to expand...

En edelleenkään ole sitä mieltä, että valtiot kilpailevat markkinoilla keskenään, vaan yritykset. Vaikuttaako valtio sitten yritysten toimintaympäristöön, kuten kysyntä-, tarjonta-, yms. olosuhteisiin? Toki. Mutta en edelleenkään tuon perusteella lähtisi väittämään, että valtiot kilpailevat markkinoilla keskenään.
 
narrisonford sanoi:
Mutta en edelleenkään tuon perusteella lähtisi väittämään, että valtiot kilpailevat markkinoilla keskenään.
Click to expand...
Nykypäivänä globaaleilla markkinoilla toimiva yritys voi tehdä tuotekehitystä tai tuotantoa oikeastaan missä tahansa. Valtiot markkinoivat itseään isoille yrityksille paikkana, jossa toimimalla yritys voittaa suhteessa sijoittumiseen jonnekin muualle. Esim. markkinoidessaan Suomea tuotekehitysyksikön sijoituspaikkana Invest in Finland käyttää Tekesin tukirahoja yhtenä argumenttina. Kyllä tämä minusta kilpailutilanteelta haiskahtaa, mutta minä olenkin insinööri.
 
Dopey sanoi:
Nykypäivänä globaaleilla markkinoilla toimiva yritys voi tehdä tuotekehitystä tai tuotantoa oikeastaan missä tahansa. Valtiot markkinoivat itseään isoille yrityksille paikkana, jossa toimimalla yritys voittaa suhteessa sijoittumiseen jonnekin muualle. Esim. markkinoidessaan Suomea tuotekehitysyksikön sijoituspaikkana Invest in Finland käyttää Tekesin tukirahoja yhtenä argumenttina. Kyllä tämä minusta kilpailutilanteelta haiskahtaa, mutta minä olenkin insinööri.
Click to expand...

Onhan tuo toki mielenkiintoinen kysymys. Joku äkkipikainen valtavirran taloustieteen kannattajahan voisi samantien sanoa, että tuollaiset tukirahat vääristävät markkinoiden toimintaa, vähän kuten tullit suun muut. Eli tuotanto ei sijoitu sinne alueelle, missä ko. tuotannolla olisi suhteellinen etu, missä yksikkötyökustannukset ovat alhaisimmat yms., koska nuo em. tuet "vääristävät" laskelmia siitä missä tuotantoa kannattaisi harjoittaa jos valtiointerventiota ei olisi. Tosin tällaisia erilaisia tukia taitavat maksella lähes kaikki valtiot.

Mutta. Jos kokonaiskysynnällä on näin merkittävä rooli työllistämisessä, niin silloinhan se olisi suomalaistenkin intresseissä että kokonaiskysynnästä pidetään huolta ulkomaillakin sen sijaan että ne keskittyvät leikkaustoimiin, budjettien tasapainottamisiin sun muihin, koska tuollaiset toimenpiteet heikentävät myös suomalaisten tavaroiden ja palveluiden kysyntää. Tämä taas tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi Euroopan laajuista kysynnänsäätelyä, joka taas edellyttää valtioiden välistä yhteistoimintaa eikä kilpailua siitä kuka saa kutistettua talouttaan, palkkojaan yms. eniten.
Efektiivinen kysyntä ja rakenteelliset uudistukset | Raha ja talous
 
narrisonford sanoi:
Onhan tuo toki mielenkiintoinen kysymys. Joku äkkipikainen valtavirran taloustieteen kannattajahan voisi samantien sanoa, että tuollaiset tukirahat vääristävät markkinoiden toimintaa, vähän kuten tullit suun muut. Eli tuotanto ei sijoitu sinne alueelle, missä ko. tuotannolla olisi suhteellinen etu, missä yksikkötyökustannukset ovat alhaisimmat yms., koska nuo em. tuet "vääristävät" laskelmia siitä missä tuotantoa kannattaisi harjoittaa jos valtiointerventiota ei olisi. Tosin tällaisia erilaisia tukia taitavat maksella lähes kaikki valtiot.

Mutta. Jos kokonaiskysynnällä on näin merkittävä rooli työllistämisessä, niin silloinhan se olisi suomalaistenkin intresseissä että kokonaiskysynnästä pidetään huolta ulkomaillakin sen sijaan että ne keskittyvät leikkaustoimiin, budjettien tasapainottamisiin sun muihin, koska tuollaiset toimenpiteet heikentävät myös suomalaisten tavaroiden ja palveluiden kysyntää. Tämä taas tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi Euroopan laajuista kysynnänsäätelyä, joka taas edellyttää valtioiden välistä yhteistoimintaa eikä kilpailua siitä kuka saa kutistettua talouttaan, palkkojaan yms. eniten.
Efektiivinen kysyntä ja rakenteelliset uudistukset | Raha ja talous
Click to expand...

Kyllä. Jos suomalaiset tekisivät kaikille kaikkea. Mutta niin ei taida olla joten meillä olisi ihan mahdollisuuksia olla pärjääjien joukossa supistuvassakin kokonaiskysynnässä erikoistumalla ja oma pesä siivoamalla.

Kiinalaiset voi olla enemmän huolissaan kokonaiskysynnästä, mutta annetaan kiinalaisten hoitaa omat hommat.
 
Back
Ylös Bottom