Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Onko niin, että julkisen kysynnän yleisellä lisäämisellä voi rakentaa sillan rakenneongelmien yli?

Mikä edes on rakennneongelma? Lähinnä siksi, että kaikki puhuvat rakenteellisista uudistuksista, mutta mitään kovin koherenttia määritelmää ei niistä koskaan saa.
 

No tuo nyt ei vastaa yhtään mihinkään.

kuin mitä ilman suhdannetaantumaa olisi normaalioloissa jouduttu tekemään.

Valitettavasti suhdannevaihtelut ovat osa täysin normaalia talouden toimintaa. Joten mitä nämä "normaaliolot" siis ovat? Noususuhdanne?

Hallitus ei antanut luonnollisten markkinamekanismien toimia.

Ja mitäs nämä luonnolliset markkinamekanismit sitten ovat?
 

Ei. Kirjoittajan mukaanhan:

Joka tapauksessa luottamus Kataisen johtamaan hallitukseen on mennyt täysin. Enkä usko Soinin tai Sipilän joukoistakaan nousevan muutamia yksittäisiä ihmisiä enempää esiin sen parempia kykyjä. Sitetn on pakko luottaa edes ministeriöiden asiantuntijoihin ja virkamiehiin, joilta Hetemäen johdolla on piakkoin tulossa ehdotuksia rakenteellisten ongelmiemme korjaamiseksi. Pelolla vain odottelen sitä ehdotusten jälkeistä poliittista teatteria, minkä syksyllä tulemme näkemään. Vastuullisen politiikan ja vastuullisten päätösten sijaan

Vastuulliset päätökset mainittu. Tekstin muusta yleisilmeestä päätellen sisäistä devalvaatiota halutaan. Eli tervetuloa Kreikan tie.
 
No tuo nyt ei vastaa yhtään mihinkään.

Suuronen sentään yrittää vastata. Sinä et edes yrittänyt vastata kysymykseeni.

- - - Updated - - -

Valitettavasti suhdannevaihtelut ovat osa täysin normaalia talouden toimintaa. Joten mitä nämä "normaaliolot" siis ovat? Noususuhdanne?
Saivartelu merkityksettömillä asioilla ei myöskään taida vastata yhtään mihinkään.

- - - Updated - - -

Vastuulliset päätökset mainittu. Tekstin muusta yleisilmeestä päätellen sisäistä devalvaatiota halutaan. Eli tervetuloa Kreikan tie.
Kreikkaa nyt ei ainakaan siitä voi syyttää, etteikö maassa parhaan mukaan olisi pidetty huolta julkisen sektorin kerskakulutuksesta loppuun asti.
 
Suuronen sentään yrittää vastata. Sinä et edes yrittänyt vastata kysymykseeni.

Hankalaa vastata, kun et ole selittänyt mitä tarkoitat rakenneongelmilla.

Tuo Suurosen kirjoitus ei asiaa selventänyt lainkaan. Samaan kirjoitukseen on tuupattu monennäköistä asiaa, mutta esimerkiksi asioiden välisiä yhteyksiä ei ole selitetty lainkaan. Tämä on Suurosen kirjoituksen rakenneongelma mielestäni.

Saivartelu merkityksettömillä asioilla ei myöskään taida vastata yhtään mihinkään.

Mies puhuu samassa blogikirjoituksessa "normaalitilanteesta", mutta myöntää myös suhdannevaihteluiden olemassaolon. Mikä siis on normaalitilanne?
 
Itse käsitän rakenne ongelmana sen että valtion budjetti on kasvanut 10 vuodessa 50 prosenttia kun bruttokansantuote vain 30 prosenttia. Eihän meillä pitäisi olla lamaa ainakaan keynesiläisen talous teorian mukaan, ellei sitten kyseessä ole rakenteellinen kustannusten kasvu ongelma , joka ei tuekkaan talous kasvua.
 
Jokos sieltä Heurekasta on kantautunut jotain viisaita sanoja? Esim Li Anderssonilta tai Pinokkiolta tai Sukkikselta?:)

Eiköhän siellä joku työryhmä ole saatua perustettua johon kuuluu kaikkien etu ryhmien edustajia unohtamatta mitään sukupuolta, kansalaisuutta tai seksuaalista vähemmistöä.
 
Itse käsitän rakenne ongelmana sen että valtion budjetti on kasvanut 10 vuodessa 50 prosenttia kun bruttokansantuote vain 30 prosenttia. Eihän meillä pitäisi olla lamaa ainakaan keynesiläisen talous teorian mukaan, ellei sitten kyseessä ole rakenteellinen kustannusten kasvu ongelma , joka ei tuekkaan talous kasvua.

Suhteessa kansantalouden kokoon julkinen sektori lähinnä pieneni aavistuksen 2000-luvulla, pieni nousu tuli IT-kuplan puhkeamisesta.

Veronmaksajain Keskusliitto ry - Julkisten menojen kehitys - julkinen sektori - julkisen sektorin koko - julkisen sektorin suuruus - julkiset menot - julkisten menojen kehitys - muutos

Nyt toki julkisen sektorin osuus kasvoi sittemmin kun talouskriisi iski 2008 vuoden loppupuolella.

Vielä työntekijöiden määrän kehityksestä:

kyc3b6stimc3a4c3a4rc3a41.png
 
Sattuipa tälläinen 5 vuoden takaisin haastattelu vastaan. Jotenkin tuntuu, että historia taas toistaa itseään:

[video]http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pankkikriisin_pitka_varjo_17858.html#media=17864[/video]
 
Eipä tuo näy Sveitsiä hirttäneen. Itse asiassa kriisiakoina kaikki tuntuvat suorastaan tyrkyttävän rahaa sinne.

En nyt tiedä, mitä vastausta odotat ja haet tähän Sveitsi-korttiin, kun varmaan tiedät, miksi raha hakeutuu ''vahvempiin'' - ja rahapoliittisesti itsenäisiin - kohteisiin.


Uunituore "Talouden tilannekuva ja lähitulevaisuuden haasteet" by Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen (ex-SDP):
http://vnk.fi/ajankohtaista/tapahtumat/2013/aineistot/Heureka_ErkkiLiikanen.pdf

Pelkkää tarjontapuolen tykitystä. Kysynnästä puhutaan esityksessä tasan kertaalleen:

Ihan muutenkin suomalainen talouskeskustelu on todella tarjontaorientoitunutta, koska kysyntätekijät nähdään lyhytaikaisina ja taustalla varmaan kummittelee vielä klassikkojen käsitys rahan neutraalisuudesta. :)
 
Sattuipa tälläinen 5 vuoden takaisin haastattelu vastaan. Jotenkin tuntuu, että historia taas toistaa itseään:

[video]http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pankkikriisin_pitka_varjo_17858.html#media=17864[/video]

Joo, mutta kun Suomen taloudessa oli rakenteellisia ongelmia. Neuvostoliitto oli juuri romahtanut ja oltiin menetetty tärkein markkina-alue eivätkä heikkolaatuiset suomalaiset tuotteet olleet kilpailukykyisiä muilla markkinoilla...

Ihan erilainen tilanne oli kyseessä. ;)
 
Rakenteellinen muutos on yleensä työmarkkinoiden muutos siten, että työn kysyntä ja tarjonta eivät enää kohtaa kuten ennen. Tähän monesti syynä esim. jonkin toimialan hiipuminen tms. Espanjassa vaikka rakennusteollisuuden kuplan puhkeaminen olisi tällainen shokkimuutos. Jännästi näihin herätään yleensä vasta kriisin puhjettua - ei ollut merkkejä aiemmin? Noh mittarina on yleensä ns. Beveridge-käyrä, jossa y-akselilla on avoimet työpaikat/työvoima ja x-akselilla työttömyysaste (eli työttömät/työvoima). Normaali syklinen liike on karkeasti L:n muotoista käyrää ylösalas, eli kun työttömyys lisääntyy, avoimet työpaikat vähenevät. Kyseessä on siis aika luonnollinen korrelaatio. Rakenneongelmista kertookin se, että käyrä siirtyy ylöspäin kokonaisuudessaan - jokaisella avoimella työpaikalla onkin nyt suurempi työttömyysaste. Tämä kertoo siitä, että työnantajan mielestä löydy enää yhtä helposti/nopeasti sopivaa hakijaa.

Jenkeissä regressoivat monia taustatekijöitä selittämään sikäläistä kriisinjälkeistä siirtymää BV-käyrällä, mutta oikeastaan ainoa selittäjä oli yli 6kk jatkunut työttömyys. Euro-alueelta esim. tämä Suomen Pankin selvitys. Huom., Suomen tapauksessa BV-käyrällä muutos avoimissa työpaikoissa on 1:1 muutos työttömyysasteessa, joten jos merkkejä on rakennemuutoksesta, ne ovat oikeastaan positiivisia (siirtymä alaspäin) tai ei muutosta.
 
Hankalaa vastata, kun et ole selittänyt mitä tarkoitat rakenneongelmilla.

Mies puhuu samassa blogikirjoituksessa "normaalitilanteesta", mutta myöntää myös suhdannevaihteluiden olemassaolon. Mikä siis on normaalitilanne?

Mutta ei ollut näköjään hankalaa lainailla Liikasen tekstiä, josta minä tuon termin otin. En kyllä oikein usko, että kaltaisellasi saivartelijalla olisi noin suurta aukkoa termistössä. Kunhan vain tyydyt vaikenemaan tai väistämään tätä kysymystä. Näinhän olet toiminut systemaattisesti jo pitkään. Jaksat kyllä kijoittaa maailman tappiin sailaksista ja muista budjetin tasapainottajista, mutta rakenteellisista ongelmista on vaiettava.
 
Mitäs tuollaista Hooverin padon kaltaista täällä voitaisiin nyt rakentaa?

Todellista win-win elvytystä olisi rakentaa Helsinkiin ytimen lähelle 100 000 edullista vuokra-asuntoa. Se
- helpottaisi maan ainoan vielä vetävän työmarkkinan työvoimapulaa
- vähentäisi asumistukimenoja
- olisi ekologista
- on kuitenkin 30% vuosittain kasvavaa bisnestä ;)

Suomen Pankki: Vuokrat nousseet rivakasti | Taloussanomat

Sillä tosin voisi olla pahimmillaan aika katastrofaalinen vaikutus asuntoelvisten bisnekseen... kuplan romahdus, pankkeja nurin, jne.
 
Ainakin itse ymmärrän rakenteellisen ongelman seuraavasti:
- globalisaation ja Suomen vahvan AY-liikkeen toimesta suomalaisen työntekijän tuottavuus on hinnoilteltu ulos isolta osalta sellaisia vientialoja, missä olimme hyviä vielä 10 vuotta sitten
- pitkä nousukausi, euron mukanaantuoma halpa lainaraha ja leväperäiset poliitikot ovat mahdollistaneet ennennäkemättömän julkisen puolen henkilöstömäärän ja palkkatason nousun
- työllisten määrä alkaa nopeasti laskea suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle; samalla sairaanhoitokulut tulevat merkittävästi kasvamaan
- uudet työelämään tulevat sukupolvet eivät ole valmiita tekemään epämielekkäitä hommia, vaan jäävät kivojen duunien puutteessa mieluummin kotiin pelaamaan
 
Ainakin itse ymmärrän rakenteellisen ongelman seuraavasti:
- globalisaation ja Suomen vahvan AY-liikkeen toimesta suomalaisen työntekijän tuottavuus on hinnoilteltu ulos isolta osalta sellaisia vientialoja, missä olimme hyviä vielä 10 vuotta sitten

Eikä kyse ole pelkästään hinnoittelusta. Markkinatkin ovat vain ajaneet Suomen paperiteollisuuden ahtaalle. Euroopassa kysyntä hiipuu ja koneet nopeutuvat. Paperin kaltainen bulkkituote ei oikein muutenkaan riitä kovin pitkälle aikana, jolloin sitä paperia osataan tehdä jokaisessa maanosassa. Nokia menetti otteensa totaalisesti kännykkäbisnekseen jo silloin, kun firma takoi rahaa rekkalasteittain. Tämän jälkeen Elop tuli ja varmisti lopputuloksen antamalla kuoliniskun suomalaiselle kännykkätyöläiselle ja lahjoitti ison osan töistä pulassa olevalle entiselle työnantajalleen.

Jotain uutta pitäisi saada tilalle, mutta sitä ei ole löytynyt. Nokia-ilmiö oli jotain hyvin poikkeuksellista. Edes tuon satumaisen menestystarinan avulla Suomi ei kyennyt lyhentämään velkojaan.
 
Herrat ne olivat eilen koolla Heurekassa, ja ainut mistä päästiin yksimielisyyteen oli se, että maltillista palkkaratkaisua tarvitaan. Haistakaa vittu vaan, jälleen kerran. Normipalkansaajaa saa tässä maassa riistää miten tahansa.
 
Edes tuon satumaisen menestystarinan avulla Suomi ei kyennyt lyhentämään velkojaan.

Eikä ollut tarkoituskaan, vaan velka/BKT -suhde tippui tasaisesti tähän uusimpaan kriisiin asti. Kriisi on muuten edelleen päällä, vaikka sen alusta olisikon jo muutama vuosi. Jos Nokian tuho oli Suomen alamäen alku, miksi näin oli? Miten markkinat olivat niin sokeita näkemään suuren osan elektroniikkatuotannosta olevan riippuvainen yhdestä ostajasta?
 
Back
Ylös Bottom