Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


SIC- sanoi:
Minusta täällä voitaisiin leikata ja saneerata hallintoa ja byrokratiaa raskaalla kädellä. Tuossa Uuden-Seelannin jutussa oli todella hieno idea tuo, että mietitään valtion tehtäviä uusiksi. Tarvitaanko täällä esim. ajokorteille tuollaista määrää byrokratiaa mitä nyt on? Siitä tulevia säästöjä sitten ohjattaisiin veronkevennyksinä yksityiselle sektorille ja noihin lastensairaaloille.
Click to expand...
Valtion ja kuntien hallinnon karsiminen ei säästä mitään, ellei samalla karsita tulonsiirtoja. Jos kaikki siirtyvät sossun ja kelan luukulle, ei rahaa jää sairaaloille yhtään enempää.
 
Säästääpäs, ei niiden työpaikkansa menettävien byrokraattien tarvitse saada samaa palkkaa sossun ja kelan luukulta. Lisäksi tehokkuus kasvaa, kun turhaa byrokratiaa katoaa. Ehkäpä myös noita byrokraatteja löytää sitten vielä töitä yksityiseltä sektorilta.
 
Byrokratian leikkaaminen ei ainakaan kunnista tule onnistumaan. Siitä pitävät huolen nämä päätökset:
- kuntaliitosten yhteydessä virkamiehillä on 5v irtisanomissuoja.
- kuntaliitosten yhteydessä mikäli jokin liitososapuoli on kaksikielinen kunta, myös kuntaliitoksesta syntyvä kun on kaksikielinen.

Ensimmäiseen: 5v irtisanomissuoja lasketaan jokaisesta liitoksesta. Viiden vuoden välein tehtäessä irtisanomissuoja jatkuu kunnes liitokset viimein päättyvät.
Toiseen: Kun 1000 asukkaan kaksikielinen kunta, 8% ruotsinkielisiä, liittyy yhteen 100000 asukkaan yksikielisen kunnan kanssa, lopputulos on kaksikielinen kunta. Ts. jokaikinen asiakirja, päätös, kokous ym. 101000 asukkaan kuntaliitoksessa on tehtävä suomeksi ja ruotsiksi vaikka kunnan ruotsinkielisten määrä olisi 80. Löytyy ainakin töitä niille ylijäämävirkamiehille, itse asiassa niitä tarvitaan melkoisesti lisää.
 
Bordellit lailliseksi.

Taas oli rikosjuttua jostain paritusvyyhdestä ja siinä kolme parittaja miestä menetettiin tuomitsemaan valtiolle rikoshyötynä n. 300 000 eur per lärvi. Naiset olivat tienanneet n. 10 000 - 15 000 euroa kuukaudessa mutta koska olivat ulkomaisia, ilmeisesti näitä rahoja ei mistään peritä.

Nämäkin rahat kun saataisiin verolle olisi siinä melkoinen kakku verottajalle. Ja vaikka yrittäjien pääomaveron puolesta puhuja olenkin, voisi Oy Bordelli Ab:n kaikki tulot laskea ansiotuloksi omistajalle ja verot sen mukaan. Vähän apteekkarien tapaan.
 
SIC- sanoi:
Mitäs tuollaista Hooverin padon kaltaista täällä voitaisiin nyt rakentaa?

Minusta paras tapa elvyttää olisi veronkevennykset.
Click to expand...
Ratayhteys Helsingistä aina pohjoisimpaan Lappiin saakka. Kun koillisväylä muutaman vuosikymmenen sisällä sulaa merikelposeksi muutenkin kuin muutamaksi viikoksi vuodessa, voidaan sieltä ohjata valtavat määrät Aasian laivaliikennettä Eurooppaan entistä kustannustehokkaammin. Kai tuosta olisi hyötyä kaivosalan tarpeisiinkin. Laitetaan vielä moottoritie siihen kylkeen, niin saadaan kunnolla investoitua.

Ja kun tuo merialue sulaa entisestään, voidaan siellä päin järjestää vaikkapa lomaristeilyjä arktisesta luonnosta kiinnostuneille. Siinä Turun telakallekin hommia muutaman miljardin edestä.

Kunhan nyt perseestäni heitin jotain ilmoille.
 
Velkaa velan päälle. Ollaan velkakierteessä.

2013-04-23_Deficit_Debt.png


Niin kauan kun ollaan tuolla paremmassa päässä ja matalammalla kuin eu:n isot maat niin no worries. Kannattaa ehkä ruveta totuttelemaan että velkaantuneisuus on se uusi "normi" ja sitä hoidetaan tulevaisuudessa ajamalla eu kovaan inflaatioon joka syö velat pois. Rikkaat riskisjoittajat jatkaa rikastumista ja köyhä, säästävä kansa köyhtyy kun inflaatio syö säästöt pois.
 
Jami2003 sanoi:
Bordellit lailliseksi.

Taas oli rikosjuttua jostain paritusvyyhdestä ja siinä kolme parittaja miestä menetettiin tuomitsemaan valtiolle rikoshyötynä n. 300 000 eur per lärvi. Naiset olivat tienanneet n. 10 000 - 15 000 euroa kuukaudessa mutta koska olivat ulkomaisia, ilmeisesti näitä rahoja ei mistään peritä.

Nämäkin rahat kun saataisiin verolle olisi siinä melkoinen kakku verottajalle. Ja vaikka yrittäjien pääomaveron puolesta puhuja olenkin, voisi Oy Bordelli Ab:n kaikki tulot laskea ansiotuloksi omistajalle ja verot sen mukaan. Vähän apteekkarien tapaan.
Click to expand...

Päästiinpä taas asian ytimeen. Voisi heti alkaa perustamaa tähän maahan uutta KASVUYRITYSTÄ.

Ja verokertymä räjähtäisi kasvuun.

EDIT: Sitten voisi maailmalla sanoa että Suomessa kirjaimellisesti pantiin asiat kuntoon.
 
timse sanoi:
Byrokratian leikkaaminen ei ainakaan kunnista tule onnistumaan. Siitä pitävät huolen nämä päätökset:
- kuntaliitosten yhteydessä virkamiehillä on 5v irtisanomissuoja.
- kuntaliitosten yhteydessä mikäli jokin liitososapuoli on kaksikielinen kunta, myös kuntaliitoksesta syntyvä kun on kaksikielinen.

Ensimmäiseen: 5v irtisanomissuoja lasketaan jokaisesta liitoksesta. Viiden vuoden välein tehtäessä irtisanomissuoja jatkuu kunnes liitokset viimein päättyvät.
Toiseen: Kun 1000 asukkaan kaksikielinen kunta, 8% ruotsinkielisiä, liittyy yhteen 100000 asukkaan yksikielisen kunnan kanssa, lopputulos on kaksikielinen kunta. Ts. jokaikinen asiakirja, päätös, kokous ym. 101000 asukkaan kuntaliitoksessa on tehtävä suomeksi ja ruotsiksi vaikka kunnan ruotsinkielisten määrä olisi 80. Löytyy ainakin töitä niille ylijäämävirkamiehille, itse asiassa niitä tarvitaan melkoisesti lisää.
Click to expand...


Tuo viiden vuoden irtisanomissuoja on kyllä ihan käsittämätön. Pitäisi purkaa välittömästi.

Ja tuo toinen ongelma olisi helppo ratkaista. Muutetaan perustuslakia niin että Suomi on yksikielinen maa. En muutenkaan käsitä miksi maamme pitää vieläkin olla kaksikielinen. Ruotsille samat vähemmistökielen oikeudet kuin muillekin (esimerkiksi saame). Mutta eihän tätäkään varmaan koskaan tapahdu koska rasismi, Fazer ja persut.

Aivan varmasti turhan kaksikielisyyden lakkauttaminen toisi säästöjä valtiolle.
 
narrisonford sanoi:
Suomessa on ymmärretty julkisen sektorin rooli talouden suhdanteiden tasapainottajana täysin väärin. Nousukaudella lasketaan veroja ja kulutetaan, kun "NYT ON RAHAA!" Laskukaudella sitten kiristetään verotusta ja leikataan, kun "NYT ON RAHAT LOPPU!"
Click to expand...

Nyt sulta meni kyllä ohi korkealtaa ja kovaa jotain. Pointtini oli siinä, ettei suomalaisessa demokratiassa vaalilupauksilla ja käytännön teoilla ole mitään yhteyttä. Opetusministeri halusi vaalipuheissaan kokeilla pakkoruotsin korvaamista vaihtoehtoisella venäläjjä. Urpilainen vaati päitä vadille valtion velan kasvaessa. Pelkää teatteria kaikki tuo. Ai niin, eihän Suomella ole mitään hätää, kun maailman parhaat lainatakuut tuottavat niin pirusti Kreikan sukeltaessa entistä syvemmälle.

Ja selvennettäköön vielä uusien väärinymmärrysten välttämiseksi: olen samaa mieltä siitä, että jos halutaan pienentää suhdannevaihteluita, niin silloin valtion on säädeltävä kulutustaan niin kuin kirjoitat lähes jokaisessa viestissäsi. Olen myös sitä mieltä, että tuo vaatii toimiakseen valtion taloudelta kykyä lyhentää velkaansa nousukausien aikana. Suomi ei ole siihen pystynyt viimeisen 25 vuoden aikana ja tämän €-kriisin ja finanssikriisin välissä velkautumistahti oli pelottavan nopeaa. Tämä on minulle isompi kysymys kuin se, miten suhdanneheittelyitä tasoitellaan.

EDIT: Ja tuo Hooverin pato siis nimenomaan on hyvä esimerkki siitä kuinka julkinen sektori kuluttaa:
Click to expand...
Ja suomesta katsoen se on hyvin kaukainen esimerkki. Suomalaisessa sirkustirehtöörien johtamassa politiikassa ei ole mitään takeita siitä, että lisälaina ohjattaisiin pitkän tähtäimen investointeihin. Voitaisiinhan sillä rahoittaa vaikka kuntaliitoskuntien virkamiehille elinikäinen irtisanomissuojakin.

Kaiken maailman tilkkutäkkihallitusten johtaessa maata, en ole myöskään ollenkaan vakuuttunut siitä, että tuo sirkusporukka pystyisi reagoimaan ja tekemään päätöksiä riittävän nopeasti. Jokin Urpilaisen tasoinen lahjakkuus havaitsee kriisin noin vuoden parin viiveellä, sen jälkeen alkaa poliittinen suhmurointi, jota kestää seuraavin paskanpuhumiskisoihin eli vaaleihin. Seuraavaa kaljakoria täytettäessä voitaisiin ehkä jo salaa päättää jostakin invertoinnista, mutta aikaa on jo kulunut niin paljon, että muu maailma on jo nuosukauden huipulla vaikka Suomi tarpoo edelleen kestokrapulassaan.

- - - Updated - - -

BB0 sanoi:
Ratayhteys Helsingistä aina pohjoisimpaan Lappiin saakka. Kun koillisväylä muutaman vuosikymmenen sisällä sulaa merikelposeksi muutenkin kuin muutamaksi viikoksi vuodessa, voidaan sieltä ohjata valtavat määrät Aasian laivaliikennettä Eurooppaan entistä kustannustehokkaammin.
Click to expand...

Eikö tavaraliikenteen kustannustehokkuuden maksimointi tarkoita sitä, että laivalla ajetaan mahdollisimman pitkälle ja rattaiden päällä kuljetaan mahdollisimman vähän?
 
S-kolmonen sanoi:
Valitettavasti valtion mahdollisuus kuluttaa ei vaadi verottamalla kerättyjä varoja, kun kulutus tapahtuu omassa valuutassa, vaikka tämä kuinka arkijärjen vastaiselle ja epäreilulle kuulostaakin. Verotuksen funktio on enemmän kysynnän säätely, kulutuksen ohjaus ja varallisuuden jako.
Click to expand...
Jos valtion on hoitanut taloutensa hyvin, niin silloin se saa myös lainaa edullisella korolla. Jos se liittyy yhteen vielä maltillisen verottamisen kanssa, niin on luontevaa tehdä investoinnit lainarahalla. Investointi voidaan tehdä esimerkiksi niin, että ensin yhteisö haluaa koneiston selvittävän jonkin hankkeen kustannukset kustannukset ja hyödyt. Kun nämä ovat selvillä, voidaan asiasta äänestää. Jos äänestystulos näyttää vihreää valoa, rahoitus hoidetaan lainarahalla ja laitetaan hakut heilumaan.
 
NHB sanoi:
Eikö tavaraliikenteen kustannustehokkuuden maksimointi tarkoita sitä, että laivalla ajetaan mahdollisimman pitkälle ja rattaiden päällä kuljetaan mahdollisimman vähän?
Click to expand...
Jos niin sanot. En ole perehtynyt asiaan ollenkaan.
 
Ihan tarkennuksena kun tuo omassa valuutassa vilahtelee vähän väliä niin tarkoitetaanko tässä meidän omaa valuuttaa euroa vai jotain tulevaisuuden mahdollista (joskin epätodennäköistä) markkaa.
 
NHB sanoi:
Jos valtion on hoitanut taloutensa hyvin, niin silloin se saa myös lainaa edullisella korolla. Jos se liittyy yhteen vielä maltillisen verottamisen kanssa, niin on luontevaa tehdä investoinnit lainarahalla. Investointi voidaan tehdä esimerkiksi niin, että ensin yhteisö haluaa koneiston selvittävän jonkin hankkeen kustannukset kustannukset ja hyödyt. Kun nämä ovat selvillä, voidaan asiasta äänestää. Jos äänestystulos näyttää vihreää valoa, rahoitus hoidetaan lainarahalla ja laitetaan hakut heilumaan.
Click to expand...

Kysymys onkin se, että mitä järkeä on hirttäytyä liikepankkien ja yksityisten lainoittajien varaan, kun sen takia joudutaan tekemään supistavaa finanssipolitiikkaa ja kurjistamaan taloutta. EKP:n luotottaessa jäsenvaltioita edullisella lainalla olisi mahdollisuus harjoittaa ekspansiivista finanssipolitiikkaa ja kääntää näin talous kasvuun. Pelkästään se tieto sijoittajille, että EKP:lla olisi lupa olla valtioiden viime käden lainoittaja, rauhoittaisi varmasti korkojen nousua ja ehkäpä mahdollistaisi elvyyttävät toimet. Esimakua saatiin viime kesänä, kun Draghi vihjasi EKP:n tekevän tarvittavia toimia, mikä tosin on jäänyt vähän mysteeriksi, että mitä oikein tarkalleen tarkoitettiin.
 
S-kolmonen sanoi:
Kysymys onkin se, että mitä järkeä on hirttäytyä liikepankkien ja yksityisten lainoittajien varaan, kun sen takia joudutaan tekemään supistavaa finanssipolitiikkaa ja kurjistamaan taloutta.
Click to expand...
Eipä tuo näy Sveitsiä hirttäneen. Itse asiassa kriisiakoina kaikki tuntuvat suorastaan tyrkyttävän rahaa sinne.
 
S-kolmonen sanoi:
Kysymys onkin se, että mitä järkeä on hirttäytyä liikepankkien ja yksityisten lainoittajien varaan, kun sen takia joudutaan tekemään supistavaa finanssipolitiikkaa ja kurjistamaan taloutta. EKP:n luotottaessa jäsenvaltioita edullisella lainalla olisi mahdollisuus harjoittaa ekspansiivista finanssipolitiikkaa ja kääntää näin talous kasvuun. Pelkästään se tieto sijoittajille, että EKP:lla olisi lupa olla valtioiden viime käden lainoittaja, rauhoittaisi varmasti korkojen nousua ja ehkäpä mahdollistaisi elvyyttävät toimet. Esimakua saatiin viime kesänä, kun Draghi vihjasi EKP:n tekevän tarvittavia toimia, mikä tosin on jäänyt vähän mysteeriksi, että mitä oikein tarkalleen tarkoitettiin.
Click to expand...

Niinpä. Btw. hienosti on muuten pankit lobanneet itsensä EKP:n ja euromaiden väliin.
 
Uunituore "Talouden tilannekuva ja lähitulevaisuuden haasteet" by Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen (ex-SDP):
http://vnk.fi/ajankohtaista/tapahtumat/2013/aineistot/Heureka_ErkkiLiikanen.pdf

Pelkkää tarjontapuolen tykitystä. Kysynnästä puhutaan esityksessä tasan kertaalleen:
Julkisen kysynnän yleisellä lisäämisellä ei voi rakentaa siltaa rakenneongelmien yli
Click to expand...

Loppusilauksena:

Mutta uskottavat päätökset voivat kohentaa luottamusta lyhyelläkin aikavälillä
Click to expand...

Alkaa kuulostaa yhä enemmän ja enemmän siltä, että Suomessa tehdään "Latviat".
 
Onko niin, että julkisen kysynnän yleisellä lisäämisellä voi rakentaa sillan rakenneongelmien yli?
 
Back
Ylös Bottom