Mitä tuo tulevaisuutenne töiden suhteen?

[Janne22]

En mä nyt kyllä laskista, rahoitusta ja kansista määrittelisi erityisen vaativiksi aineiksi. Ihan peruskauraahan noi pitkälti on. Toki ne ovat kovia aineita, siinä missä esim. johtaminen ja markkinointi ovat pehmeämpiä, mutta ei se kovuus automaattisesti tarkoita vaativuutta.

Ja tota matikkaa vielä kommentoisin sen verran, että en voi hirveästi suositella. Mä luin vuoden matematiikkaa juuri HY:llä ennen kauppakorkeaan pääsyä, eikä siitä vuodesta ollut paskaakaan hyötyä kauppiksen kannalta. Meni vaan hermot sen teoreettisuuden kanssa :jahas:

Ei ne olekaan erityisen vaativia aineita (paitsi rahoitus), mutta vaativimpia aineita mitä kauppiksesta löytyy mun mielestä. Mitkä aineet ovat sinun mielestäsi kauppiksen vaativimpia aineita? Tokihan sitä voisi lukea lyhyen sivuaineen vaikka tekniikan puolelta, mutta onko siitäkään mitään konkreettista hyötyä? Ainoa mikä tulee mieleen on tietotekniikka, mutta sitäkin pitäisi lukea aika paljon että tajuaisi edes jotain jostain.

 

[Janne22]

Onko noi sun mielestä OIKEASTI sellaisia aineita, jotka erottavat Sinut juuri ekonomimassasta? Ei sillä, nuo ovatkin ne aineet, joita työnantajat varmastikin ensitöikseen arvostavat palkatessaan uutta työvoimaa. Itseäni lähinnä askarruttaa tuo yleinen asenne, että markkinoinnista tai johtamisesta ei ole mitään hyötyä tai että hyöty on minimaalinen, suosittelisin kuitenkin tutustumista aineisiin hieman tarkemmin; osassa varmasti asiat täyttä shaibea mutta kyllä siellä sitä asiaakin löytyy kun oikein etsii ja lukee. En itse näkisi että Harvardissa Porterit yms. kumppanit turhaan noita strategiakaavojakaan ole miettineet... Noissa käsittääkseni yhdistyvät toisiinsa strateginen johtaminen että kansantaloustiede.

Se, minkä näen suomalaisessa kauppakorkeakouluissa ongelmallisiksi on se, että markkinointi/johtaminen on irroitettu liikaa itse (kovista) kauppatieteistä eikä nähdä mm. strategisen markkinoinnin ja sisäisen laskentatoimen täydentävän toisiaan niin kuin mm. USA:n yliopistoissa pitkälti tehdään (?). Valitettavan usein se menee niin, että markkinoinnin lukijat lukevat sitten sivuaineina yritysjuridiikkaa että johtamista, jolloin tutkinnosta tulee monen mielestä höpönlöpöä.

Ja tuo HY:ltä varmaan tilastotieteen lukeminen ainakin rahoituksen että kansiksen kanssa on varmasti avartavaa; eikös se niin ole, että nimenomaan kauppatieteet ovat soveltaneet ja tutkineet että eteenpäinvieneet tilastotiedettä eteenpäin ehkä jopa kaikista eniten? Vaikka tilastotiede tieteenalana on pieni, niin sen sovellukset sopivatkin sitten vaikka mihinkä tieteeseen enemmän kuin hyvin (psykologia, kauppatieteet jne..)

Ja jos itse työelämää miettii, niin harvassa tieteessä kaupan alalla mitään erittäin konkreettista tietoa minkään työnkuvan kannalta varsinaisesti ei saa (PL. laskentatoimi) vaan lähinnä koulutus onkin sitä soveltuvuusarviointia suorittamaan jotain tehtävää. Mutta mistäs minä mitään tiedän kaiken toisen vuoden kylterinä sanomaan :D

Jooh totta, ei ne ehkä erota mutta niillä saa varmimmin töitä. Luulisin myös että esim. markkinoijan työ on suhdanneherkempää mitä laskijan/rahoittajan.

Hassua kun mainitsit tuon strategisen johtamisen ja kansantaloustieteen yhteyden, sillä mulla on juuri kädessä Economics of Strategy (Besanko et al.) ja kyllä tääkin aikamoista puppaa on. Tai no mistä sitä tietää vaikka joutuu joskus miettimään mitä ovat yrityksen isolaatio mekanismit tai mitä ovat strategiset kustannusedut. :urjo: Mutta joo meillä tämä kurssi on kyllä kansantaloustieteen eikä johtamisen alla. Toki samoja asioita on myös luultavasti johtamisen kursseilla. Johtajaksi ei voi itseään lukea vaan siihen pitää kasvaa ja ansaita paikka firmassa. Siksi en usko, että johtamisen lukemisesta on mitään konkreettista hyötyä ainakaan uransa alkuvaiheessa oleville ekonomeille.

 

[Tuomas H.]

Jooh totta, ei ne ehkä erota mutta niillä saa varmimmin töitä. Luulisin myös että esim. markkinoijan työ on suhdanneherkempää mitä laskijan/rahoittajan.

Hassua kun mainitsit tuon strategisen johtamisen ja kansantaloustieteen yhteyden, sillä mulla on juuri kädessä Economics of Strategy (Besanko et al.) ja kyllä tääkin aikamoista puppaa on. Tai no mistä sitä tietää vaikka joutuu joskus miettimään mitä ovat yrityksen isolaatio mekanismit tai mitä ovat strategiset kustannusedut. :urjo: Mutta joo meillä tämä kurssi on kyllä kansantaloustieteen eikä johtamisen alla. Toki samoja asioita on myös luultavasti johtamisen kursseilla. Johtajaksi ei voi itseään lukea vaan siihen pitää kasvaa ja ansaita paikka firmassa. Siksi en usko, että johtamisen lukemisesta on mitään konkreettista hyötyä ainakaan uransa alkuvaiheessa oleville ekonomeille.

Varmasti laskentaekonomin työ on vähemmän suhdanteista johtuvaa. Koko kaupallista alaa muutenkin vaivaa suhdanneherkkyys; fiksua olisi olla oikiksessa sillä juristeja tarvitaan aina riippumatta nousu- vai laskuvaiheesta.

Varmasti kaikki tuntuu höpönlopön stragediapalavereilta jne. jos ne sillä tavalla halutaan ottaa. Varmasti joku henkilöstöjohtamisen tai strategisen johtamisen teoria tuntuu, ettei niitä tarvita; ainakaan alkuvaiheessa. Tosin jos miettii samalta kantilta, niin eipähän moni rahoitusekonomi tarvitse alkuvaiheessa myöskään kaavojaan vaan lähinnä oikeasti siihen itse hommaan riittäisi joku Excelin hyvä käyttötaito (karrikoitu esimerkki ;)). Myös käytännön seuraaminen riittäisi monelle rahastonhoitajallekin vallan mainiosti. Pointti on vain saada ihmiset ajattelemaan asioita monelta kantilta. Mielestäni rahoituksen lukijatkin voisivat ajatella asioita aivan rauhassa tiettyjä johtamisen juttuja ja markkinoinnin lukijoita avartaisi laskentatoimen suurempi ymmärrys.

Keskustelua, asiallista keskustelua on syntynyt paljon aiheen tiimoilta. Ei niitä taitoja koulusta opi, enkä niin ole väittänytkään (Hulkki huom.). Se mitä tässä maassa kaivattaisiin, olisi poikkitieteellistä rajojenrikkomista. Se, että suomalaiset tunnetusti ovat huonoja myynti- ja markkinointitehtävissä ja hyviä suunnittelutehtävissä (yksinkertaistetusti siis) niin saa itseni ajattelemaan, että ehkäpä sen toimari DI:n tai rahoitusekonomin olisi hyvä ollut lukea muutakin kuin rakennustekniikkaa tai kansantaloustiedettä. Tässä asiassa haluaisin että Suomi ottaisi Yhdysvalloista oppia ainakin markkinoinnin suhteen. Muutenkin tuntuu että markkinointi/johtaminen nähdään poissulkevina tieteinä välillä laskiksen ja kansiksen kanssa ja jopa vice versa. Itse haluan kyseenalaistaa tämän mallin. Myöskään se, että kansiksen proffa selittää ulkopuolisille vierailijoille, että johtaminen/markkinointi on huuhaatiedettä, ei ole omiaan viemään suomalaista liike-elämää eteenpäin IMHO.

Ps. Minusta kauppatieteissä vastakkainasettelun aika on ohi :D

Tarapaca: Vaikka olenkin se johtamisen lukija, en ole katkeroitunut, vielä :D Oma kandi kyllä pohjautuu niin puhtaasti sisäiseen laskentatoimeen, että sillä ei loppupeleissä ole edes väliä, olenko johtamisen vaiko laskiksen pääainelukija. (Uskon, että laskis laajana tuo edes hivenen substanssiosaamista minulle). Näkökulma erottelusta johtuen pääaine kuitenkin on se johtaminen ja tarkemmin kehittelen kustannuslaskentajärjestelmää strategianäkökulmasta kontingenssiteorian valossa.

Mutta pidetään keskustelua ylhäällä ja puhtaana :thumbs:

 

[Janne22]

Varmasti laskentaekonomin työ on vähemmän suhdanteista johtuvaa. Koko kaupallista alaa muutenkin vaivaa suhdanneherkkyys; fiksua olisi olla oikiksessa sillä juristeja tarvitaan aina riippumatta nousu- vai laskuvaiheesta.

Varmasti kaikki tuntuu höpönlopön stragediapalavereilta jne. jos ne sillä tavalla halutaan ottaa. Varmasti joku henkilöstöjohtamisen tai strategisen johtamisen teoria tuntuu, ettei niitä tarvita; ainakaan alkuvaiheessa. Tosin jos miettii samalta kantilta, niin eipähän moni rahoitusekonomi tarvitse alkuvaiheessa myöskään kaavojaan vaan lähinnä oikeasti siihen itse hommaan riittäisi joku Excelin hyvä käyttötaito (karrikoitu esimerkki ;)). Myös käytännön seuraaminen riittäisi monelle rahastonhoitajallekin vallan mainiosti. Pointti on vain saada ihmiset ajattelemaan asioita monelta kantilta. Mielestäni rahoituksen lukijatkin voisivat ajatella asioita aivan rauhassa tiettyjä johtamisen juttuja ja markkinoinnin lukijoita avartaisi laskentatoimen suurempi ymmärrys.

Keskustelua, asiallista keskustelua on syntynyt paljon aiheen tiimoilta. Ei niitä taitoja koulusta opi, enkä niin ole väittänytkään (Hulkki huom.). Se mitä tässä maassa kaivattaisiin, olisi poikkitieteellistä rajojenrikkomista. Se, että suomalaiset tunnetusti ovat huonoja myynti- ja markkinointitehtävissä ja hyviä suunnittelutehtävissä (yksinkertaistetusti siis) niin saa itseni ajattelemaan, että ehkäpä sen toimari DI:n tai rahoitusekonomin olisi hyvä ollut lukea muutakin kuin rakennustekniikkaa tai kansantaloustiedettä. Tässä asiassa haluaisin että Suomi ottaisi Yhdysvalloista oppia ainakin markkinoinnin suhteen. Muutenkin tuntuu että markkinointi/johtaminen nähdään poissulkevina tieteinä välillä laskiksen ja kansiksen kanssa ja jopa vice versa. Itse haluan kyseenalaistaa tämän mallin. Myöskään se, että kansiksen proffa selittää ulkopuolisille vierailijoille, että johtaminen/markkinointi on huuhaatiedettä, ei ole omiaan viemään suomalaista liike-elämää eteenpäin IMHO.

Ps. Minusta kauppatieteissä vastakkainasettelun aika on ohi :D

Tarapaca: Vaikka olenkin se johtamisen lukija, en ole katkeroitunut, vielä :D Oma kandi kyllä pohjautuu niin puhtaasti sisäiseen laskentatoimeen, että sillä ei loppupeleissä ole edes väliä, olenko johtamisen vaiko laskiksen pääainelukija. (Uskon, että laskis laajana tuo edes hivenen substanssiosaamista minulle). Näkökulma erottelusta johtuen pääaine kuitenkin on se johtaminen ja tarkemmin kehittelen kustannuslaskentajärjestelmää strategianäkökulmasta kontingenssiteorian valossa.

Mutta pidetään keskustelua ylhäällä ja puhtaana :thumbs:

Hyviä pointteja.Toisaalta, jos johtamista ei lue edes sivuaineena(kuten minä) niin ei ehkä ole tarpeeksi asiaan perehtynyt että sitä voisi kritisoida. Loppujen lopuksi pari johtamisen pakollista kurssia ei anna kuitenkaan kovinkaan kattavaa kuvaa pääaineesta.

Muuten aika jännä juttu, että meidänkin kansiksen proffa dissaa johtamista aineena jatkuvasti ja vielä jopa erästä johtamisen proffaa.:lol2: Hyväntahtoista vitsin heittoahan se tosin on.

 

[TeHo]

Tuta-DI:t eli tutapellet päätyvät varsin moninaisiin hommiin, vaikkakin tiettyjä säännönmukaisuuksia taitaa olla (esimerkiksi 50% tutapelleistä päätyy jossain vaiheessa konsulttihommiin - itse aion vakaasti kuulua siihen toiseen 50 prosenttiin kun ei todellakaan nuo 16 tunnin työpäivät suuresti kiehdo).

Yks tutapelle ja konsultti ilmoittautuu o/ 6 vuotta työelämässä ja tähän mennessä yhden kerran on työpäivä kestänyt 16h. Yli 10h työpäiviä on muutama vuodessa. Ei se konsultin homma välttämättä niin aikaavievää tai stressaavaa ole Riippuu paljon kai firmasta missä on duunissa.

 

[Tarapaca]

Tarapaca: Vaikka olenkin se johtamisen lukija, en ole katkeroitunut, vielä :D Oma kandi kyllä pohjautuu niin puhtaasti sisäiseen laskentatoimeen, että sillä ei loppupeleissä ole edes väliä, olenko johtamisen vaiko laskiksen pääainelukija. (Uskon, että laskis laajana tuo edes hivenen substanssiosaamista minulle). Näkökulma erottelusta johtuen pääaine kuitenkin on se johtaminen ja tarkemmin kehittelen kustannuslaskentajärjestelmää strategianäkökulmasta kontingenssiteorian valossa.

Vastakkainasettulun aika todellakin on ohi :thumbs: Itse en kuulu niihin, jotka väheksyvät muita tieteenaloja, täysin turhaa sellainen. Lievä provo oli enemmänkin näitä vallitsevia asenteita heijasteleva.

Kiitokset tästä, pitää tämäkin vaihtoehto muiden mukana tutkia.

Eipä miti. Sulla tuntuu tota näkemystä noista asioista olevan, niin tuskin tuottaa ongelmia. Ainoastaan noi verotuksen ja vakuutusjuttujen kysymykset saattaa olla vaikeampi, niissä saatetaan kysyä yllättävänkin yksityiskohtaisia juttuja. APV1 lienee ainakin läpihuutojuttu sulle. APV2:seen kannattaa niitä kirjoja hiukan tutkiakin, siellä vaaditaan muutakin kuin monivalintoja. Mutta jos haluat muodollisen pätevyyden jollekin alalle helpolla, niin toi on varmaan yksi parhaiten saatavissa olevia, jos rahoitusala kiinnostaa enemmänkin :thumbs:

 

[lIhaa]

Varmasti laskentaekonomin työ on vähemmän suhdanteista johtuvaa. Koko kaupallista alaa muutenkin vaivaa suhdanneherkkyys; fiksua olisi olla oikiksessa sillä juristeja tarvitaan aina riippumatta nousu- vai laskuvaiheesta.

Eiköhän laskentatoimen osaajiakin tarvita suunnilleen yhtä paljon nousu- ja laskusuhdanteissa. Meinaan vaan, ettei kirjanpitovelvollisuutta todennäköisesti poisteta laman aikanakaan.

 

[Hulkki]

Ei niitä taitoja koulusta opi, enkä niin ole väittänytkään (Hulkki huom.).

Juu, viittasinkin lähinnä tähän:

Mutta mistäs minä mitään tiedän kaiken toisen vuoden kylterinä sanomaan :D

 

[lmk]

Hirveesti vanhusten perseitä pyyhittävänä mulla :D

 

[kallionkunkku]

Kaikki avoinna! Uutta työtarjousta tässä odotellessa....

 

[selene]

Ei ne olekaan erityisen vaativia aineita (paitsi rahoitus), mutta vaativimpia aineita mitä kauppiksesta löytyy mun mielestä. Mitkä aineet ovat sinun mielestäsi kauppiksen vaativimpia aineita?

Hmmm... Kvantsu? Kvantsun syventävät ovat ainoita kursseja, joita olen toistuvasti kuullut vaikeiksi kutsuttavan. Samoin yritysjuridiikan tuhatsivuisten kirjojen ulkoaopettelu on kuulemma joskus tuskaista. Mutta tuota enempää en osaa sanoa, sillä useimmista koulussamme opetetuista aineista olen lukenut vain peruskurssit.

Rahoitus taas ei mun mielestä ole vaikeaa. Ehkä jos ei ole matemaattisesti "lahjakas", joidenkin kaavojen tms. sisäistäminen voi olla haastavaa. Itselleni rahoitus on aika helppoa, pitkän sivuaineen olen siitä lukenut ilman suurempia ongelmia.

Tietty kaikkihan riippuu siitä, mitä kukakin vaikeana pitää. Joidenkin mielestä HKKK:llekin on kuulemma vaikea päästä :D

 

[selene]

Eikös Tarkkala siirtynyt muihin hommiin kun ei enää olisi saanut pitää TUMAa haluamallaan tavalla (harkkakierroksista piti kai karsia käytännössä melkein kaikki pois)?

Voi olla, en ole asiaan sen enempää perehtynyt

 

[Janne22]

Hmmm... Kvantsu? Kvantsun syventävät ovat ainoita kursseja, joita olen toistuvasti kuullut vaikeiksi kutsuttavan. Samoin yritysjuridiikan tuhatsivuisten kirjojen ulkoaopettelu on kuulemma joskus tuskaista. Mutta tuota enempää en osaa sanoa, sillä useimmista koulussamme opetetuista aineista olen lukenut vain peruskurssit.

Rahoitus taas ei mun mielestä ole vaikeaa. Ehkä jos ei ole matemaattisesti "lahjakas", joidenkin kaavojen tms. sisäistäminen voi olla haastavaa. Itselleni rahoitus on aika helppoa, pitkän sivuaineen olen siitä lukenut ilman suurempia ongelmia.

Tietty kaikkihan riippuu siitä, mitä kukakin vaikeana pitää. Joidenkin mielestä HKKK:llekin on kuulemma vaikea päästä :D

Jooh "kvantsu" varmaankin on, mutta meillä ei sitä ole joten ei ole kokemusta. Toki meillä opetetaan samoja asioita, mutta ei voi pääaineena lukea. Noh yritysjuridiikkakin on vähän niin ja näin. Onhan se haastavaa jos tahtoo hyviä arvosanoja, mutta ainakin meillä saa ykkösen jos viitsii luennot käydä, selailla prujua, kattoa vanhat tentit ja lukea hieman kirjoja valikoivasti.

Totta kai rahoitus on sinulle varmaan helppoa, koska olet matematiikassa lahjakas. Olethan lukenut vuoden matematiikkaa yliopistollakin.

 

[Odu]

Eikös Tarkkala siirtynyt muihin hommiin kun ei enää olisi saanut pitää TUMAa haluamallaan tavalla (harkkakierroksista piti kai karsia käytännössä melkein kaikki pois)?

Kyllä se huhupuheiden mukaan näin meni. Se nykyinen luennoitsija (joku tuplatohtori) sano, että wanhassa kunnon TuMa:ssa joutu tekemään hommia tuplasti opintopistemäärään nähden. Luentokalvot on luotettavan tietolähteen mukaan Tarkkalan tekemät vieläkin.

nm. kyseisen kurssin harkkoja vääntäessä

 

[Hulkki]

Se nykyinen luennoitsija (joku tuplatohtori) sano, että wanhassa kunnon TuMa:ssa joutu tekemään hommia tuplasti opintopistemäärään nähden.

No ei nyt sentään opintopisteisiin, mutta muihin kuppasurkean kursseihin nähden kylläkin. Itse kävin Tarkkalan englanninkielisen TuMan (eli Operations Managementin) viime keväänä. Tuo on edelleen ainoa kauppakorkeassa vastaan tullut kurssi, jossa on joutunut ovaria kohden tekemään yhtä paljon duunia kuin TKK:n kursseilla keskimäärin.