Mitä tuo tulevaisuutenne töiden suhteen?

[Zimpanssi]

En usko, että jään ihan heti ilman työtä. Kaupallinen koulutus ja vahva kokemus myyntityöstä, sekä tietysti sitä näyttöä löytyy osaamisesta. Nykyinen ala on tosin hieman "muuttuva työmaa", koska firmat ostelevat toisiaan harva se päivä ja patentit vanhenevat yms. Joten aina ei voi tietää mitä tapahtuu huomenna.

 

[Janne22]

Janne, mitä ovat mainitsemasi haastavammat aineet millä aiot erottua muista työnhakijoista? Kiinnostaa vaan siinä mielessä kun noita asioita on tullut mietittyä itsekin viimeaikoina miten koulutuksesta saisi eniten irti ainevalintojen suhteen.

Rahoitus/kansantaloustiede/lasketatoimi + hajakursseja yritysjuridiikasta ja kesäksi ajattelin ottaa HY:ltä matikkaa, jos jaksan duunin ohessa. Itse en usko, että jostain johtamisesta on hirveästi hyötyä vaikka se voi kauppakorkeakoulua tuntemattomalle ihmiselle ollakin aika kova plussa cv:ssä. En vaan näe, että siitä olis mitään konkreettista hyötyä.

 

[selene]

Rahoitus/kansantaloustiede/lasketatoimi + hajakursseja yritysjuridiikasta ja kesäksi ajattelin ottaa HY:ltä matikkaa, jos jaksan duunin ohessa.

En mä nyt kyllä laskista, rahoitusta ja kansista määrittelisi erityisen vaativiksi aineiksi. Ihan peruskauraahan noi pitkälti on. Toki ne ovat kovia aineita, siinä missä esim. johtaminen ja markkinointi ovat pehmeämpiä, mutta ei se kovuus automaattisesti tarkoita vaativuutta.

Ja tota matikkaa vielä kommentoisin sen verran, että en voi hirveästi suositella. Mä luin vuoden matematiikkaa juuri HY:llä ennen kauppakorkeaan pääsyä, eikä siitä vuodesta ollut paskaakaan hyötyä kauppiksen kannalta. Meni vaan hermot sen teoreettisuuden kanssa :jahas:

 

[Tarapaca]

Itse en ainakaan ole moisista kuullut. Jos joku jotain tietää, niin kiitän ja kumarran jo etukäteen jos minuakin näistä valaisee. Ja eipä ole paikkakunnallakaan väliä jos ei itse oppilaitoksessa tartte viikottain hypätä.

Ilmeisesti aikuisopinnoissa voi aika montaakin juttua opiskella verkossa ja tenttien, eikä sitä koulunpenkkiä joudu liikaa kuluttamaan. Perheen, työn ja koulunpenkin yhteensovittaminen kun ei aina kovin helppoa ole. Kotoa käsin taas on vuorokaudessa paljon tunteja jolloin opiskelu onnistuu hyvin.

www.sijoittajapalvelin.net
Kun suoritin, niin eivät varsinaisesti ole mitään mahdottomia. Neuvojan tutkinto (APV2) on syventävä, palvelijan(APV1) jälkeen suositellaan noin 1v työelämää, jonka jälkeen sitten toi APV2. Sehän on ittestä kiinni miten haluaa noita suoritella. Miinuksena aika korkea hinta, APV1 ~400e, APV2 700e.

 

[moeyrioe]

Aina olen ollut sitä mieltä, ettei IT-ala ole ihan näitä "oikeita" töitä.

Lisättäköön nyt vielä että IT-ala on paljon muutakin kuin koodaamista. Monenlaista toimenkuvaa löytyy laidasta laitaan ja ei ole mahdotonta esim koodarin laajentaa osaamistaan IT-alalla. Se on kuitenkin ihan hyvä lähtötaso moneen muuhunkin alan duuniin vaikka koodarit eivät minun tilastoissani kovin korkealla keikukaan jos puhutaan monipuolisuudesta. Itse ajattelin alalla pysyä mutta pikkuhiljaa työnantajan piikkiin kenties koulutella itseäni ja laajentaa osaamistani. Ei tätä samaa vääntämistä kovin montaa vuotta jaksa kuitenkaan.

 

[Tuomas H.]

Rahoitus/kansantaloustiede/lasketatoimi + hajakursseja yritysjuridiikasta ja kesäksi ajattelin ottaa HY:ltä matikkaa, jos jaksan duunin ohessa. Itse en usko, että jostain johtamisesta on hirveästi hyötyä vaikka se voi kauppakorkeakoulua tuntemattomalle ihmiselle ollakin aika kova plussa cv:ssä. En vaan näe, että siitä olis mitään konkreettista hyötyä.

Onko noi sun mielestä OIKEASTI sellaisia aineita, jotka erottavat Sinut juuri ekonomimassasta? Ei sillä, nuo ovatkin ne aineet, joita työnantajat varmastikin ensitöikseen arvostavat palkatessaan uutta työvoimaa. Itseäni lähinnä askarruttaa tuo yleinen asenne, että markkinoinnista tai johtamisesta ei ole mitään hyötyä tai että hyöty on minimaalinen, suosittelisin kuitenkin tutustumista aineisiin hieman tarkemmin; osassa varmasti asiat täyttä shaibea mutta kyllä siellä sitä asiaakin löytyy kun oikein etsii ja lukee. En itse näkisi että Harvardissa Porterit yms. kumppanit turhaan noita strategiakaavojakaan ole miettineet... Noissa käsittääkseni yhdistyvät toisiinsa strateginen johtaminen että kansantaloustiede.

Se, minkä näen suomalaisessa kauppakorkeakouluissa ongelmallisiksi on se, että markkinointi/johtaminen on irroitettu liikaa itse (kovista) kauppatieteistä eikä nähdä mm. strategisen markkinoinnin ja sisäisen laskentatoimen täydentävän toisiaan niin kuin mm. USA:n yliopistoissa pitkälti tehdään (?). Valitettavan usein se menee niin, että markkinoinnin lukijat lukevat sitten sivuaineina yritysjuridiikkaa että johtamista, jolloin tutkinnosta tulee monen mielestä höpönlöpöä.

Ja tuo HY:ltä varmaan tilastotieteen lukeminen ainakin rahoituksen että kansiksen kanssa on varmasti avartavaa; eikös se niin ole, että nimenomaan kauppatieteet ovat soveltaneet ja tutkineet että eteenpäinvieneet tilastotiedettä eteenpäin ehkä jopa kaikista eniten? Vaikka tilastotiede tieteenalana on pieni, niin sen sovellukset sopivatkin sitten vaikka mihinkä tieteeseen enemmän kuin hyvin (psykologia, kauppatieteet jne..)

Ja jos itse työelämää miettii, niin harvassa tieteessä kaupan alalla mitään erittäin konkreettista tietoa minkään työnkuvan kannalta varsinaisesti ei saa (PL. laskentatoimi) vaan lähinnä koulutus onkin sitä soveltuvuusarviointia suorittamaan jotain tehtävää. Mutta mistäs minä mitään tiedän kaiken toisen vuoden kylterinä sanomaan :D

 

[Tarapaca]

Onko noi sun mielestä OIKEASTI sellaisia aineita, jotka erottavat Sinut juuri ekonomimassasta? Ei sillä, nuo ovatkin ne aineet, joita työnantajat varmastikin ensitöikseen arvostavat palkatessaan uutta työvoimaa. Itseäni lähinnä askarruttaa tuo yleinen asenne, että markkinoinnista tai johtamisesta ei ole mitään hyötyä tai että hyöty on minimaalinen, suosittelisin kuitenkin tutustumista aineisiin hieman tarkemmin; osassa varmasti asiat täyttä shaibea mutta kyllä siellä sitä asiaakin löytyy kun oikein etsii ja lukee. En itse näkisi että Harvardissa Porterit yms. kumppanit turhaan noita strategiakaavojakaan ole miettineet... Noissa käsittääkseni yhdistyvät toisiinsa strateginen johtaminen että kansantaloustiede.

Se, minkä näen suomalaisessa kauppakorkeakouluissa ongelmallisiksi on se, että markkinointi/johtaminen on irroitettu liikaa itse (kovista) kauppatieteistä eikä nähdä mm. strategisen markkinoinnin ja sisäisen laskentatoimen täydentävän toisiaan niin kuin mm...

Mitämitä, ei kai täällä ole ketään katkeroitunutta johtamisen/markkinoinnin lukijaa mestoilla? :D

Ei vaiskaan, olet harvinaisen oikeassa tosta "markkinointi+henkilöstöjohtaminen+jotain talousjuridiikankursseja"-kokonaisuudesta. Mielestäni jonkinlainen rahoituksen/laskentatoimen kokonaisuus pitäisi kuulua pakollisena kaikille kyltereille. Suomessa tuntuisi olevan ongelmana juurikin tuo abstraktius. Käytännön otetta ei välttämättä arvosteta tarpeeksi (tämä siis muilta opiskelijoilta kuultua, korjatkaa toki jos olen väärässä). Kaupalliseen tutkintoon kuitenkin kuuluu tietty matemaattinen ote, koska työllistymismahdollisuudet eri aloille ovat laajemmat kuin muilla korkeakouluilla. Tällöin tietty ymmärrys yrityksen taloudesta tai taloudesta ylipäätään olisi paikallaan.

Muutenkin noiden tieteenalojen arvostusta opiskelijoiden keskuudessa tuo alaspäin kyseisten aineiden peruskurssien teoreettisuus. Itselleni ainakin tuotti hieman ongelmia hahmottaa niiden teorioiden merkitystä reaalielämässä. Toisin kuin esimerkiksi juuri kansiksen ja laskiksen kanssa.

 

[selene]

Onko noi sun mielestä OIKEASTI sellaisia aineita, jotka erottavat Sinut juuri ekonomimassasta?

Mäkin veikkaisin, että etenkin toi rahoitus&laskentatoimi on yksi suosituimmista pää-sivuaineyhdistelmistä koko koulussamme (varmaan muissakin), joten sinänsä sillä ei kyllä erotu. Tosin, kyllähän kaikkia yhdistelmiä varmasti luetaan. Että sinällään ainoat tavat erottautua jo opiskeluvaiheessa olisi lukea ihan huippupaperit, hankkia paljon relevanttia työkokemusta tai tehdä ns. "Tarkkalat" (eräs HKKK:n logistiikan assari on lukenut lyhyet tai (useinmiten) pitkät sivuaineet käytännössä jokaisesta mahdollisesta koulussamme opetettavasta aiheesta).

Ja jos itse työelämää miettii, niin harvassa tieteessä kaupan alalla mitään erittäin konkreettista tietoa minkään työnkuvan kannalta varsinaisesti ei saa (PL. laskentatoimi) vaan lähinnä koulutus onkin sitä soveltuvuusarviointia suorittamaan jotain tehtävää. Mutta mistäs minä mitään tiedän kaiken toisen vuoden kylterinä sanomaan :D

Toi on ihan totta. Koulussa oppii teoriaa, mutta työelämässä sitä oikeasti hommat opitaan.

 

[Hulkki]

Se, minkä näen suomalaisessa kauppakorkeakouluissa ongelmallisiksi on se, että markkinointi/johtaminen on irroitettu liikaa itse (kovista) kauppatieteistä eikä nähdä mm. strategisen markkinoinnin ja sisäisen laskentatoimen täydentävän toisiaan niin kuin mm. USA:n yliopistoissa pitkälti tehdään (?).

Väittäisinpä omien kokemusteni perusteella, että tutalla (TKK) tämä asia on ihan kohtalaisella mallilla, toisin kuin esim. juuri mainitsemissasi varsinaisissa kauppakorkeakouluissa. Eli tutalla pääaineeseen erikoistuminen rajoittuu lähinnä siihen varsinaiseen 20 ovarin pääainekokonaisuuteen, kun taas sitä edeltävät yhteiset opinnot sisältävät varsin laajalti kansista, laskista, rahoitusta, markkinointia, johtamista, strategiaa ja OM:aa. Toki kauppakorkean malli, jossa siis eri osastojen opiskelijat ovat ensimmäisen vuoden perusopintoja ja sivuainetta lukuunottamatta aika pitkälti toisistaan eristyksissä, mahdollistaa astetta kovemman erikoistumisen valittuun pääaineeseen / suuntaan. Mutta kauppatieteellisten opintojen laaja-alaisuus on mielestäni kokonaisuudessaan paremmalla mallilla tutalla.

Mitä nyt tulee itse threadin alkuperäiseen aiheeseen, TKK:n tutaopinnoista puuttuu enää parin pakollisen kurssin lisäksi erikoistyö, harjoittelu ja dippa. Kuppasurkeassa kandista about puolet suoritettu. Duunipuolelta en oikeastaan odota mitään hurjaa, päätin jo vuosi sitten kun yritin puolen vuoden ajan paahtaa parin tunnin yöunilla viikot täyttä tahtia molempia kouluja, että tällaisesta työtahdista ei voisi minulle tarpeeksi maksaa. En siis aio lähteä rahan perään, vaan pidän tärkeämpänä työn inhimillisyyttä työaikojen ja -paineiden suhteen. Eli siinä missä muut tutalaiset lähtevät tavoittelemaan johtoportaan hommia ja optiomiljoonia ennätysajassa, itse melkeinpä mieluummin kartan niitä vaativampia duuneja ja pysyttelen matalapalkkaisemmissa perustason asiantuntijahommissa (kunhan niihin nyt ensin toivottavasti joskus pääsen).

ns. "Tarkkalat" (eräs HKKK:n logistiikan assari on lukenut lyhyet tai (useinmiten) pitkät sivuaineet käytännössä jokaisesta mahdollisesta koulussamme opetettavasta aiheesta).

Eikös Tarkkala siirtynyt muihin hommiin kun ei enää olisi saanut pitää TUMAa haluamallaan tavalla (harkkakierroksista piti kai karsia käytännössä melkein kaikki pois)?

PS. TuomasH, eipä se koulutus sitä tietoa lisää. Itselläni takana 4 vuotta TKK:n tutalla, ja vajaat 2 vuotta kuppasurkeassa, enkä edelleenkään tiedä mistään käytännössä mitään.

 

[modified]

Lisättäköön nyt vielä että IT-ala on paljon muutakin kuin koodaamista. Monenlaista toimenkuvaa löytyy laidasta laitaan ja ei ole mahdotonta esim koodarin laajentaa osaamistaan IT-alalla. Se on kuitenkin ihan hyvä lähtötaso moneen muuhunkin alan duuniin vaikka koodarit eivät minun tilastoissani kovin korkealla keikukaan jos puhutaan monipuolisuudesta. Itse ajattelin alalla pysyä mutta pikkuhiljaa työnantajan piikkiin kenties koulutella itseäni ja laajentaa osaamistani. Ei tätä samaa vääntämistä kovin montaa vuotta jaksa kuitenkaan.

On kavereita, jotka on vaan koodannut 15v. Entiset työkaverit on nykyään jotain vara presidentteja.

Olen samaa mieltä siinä, että pakko on laajentaa osaamista. Kansainvälisyys, markkinatietämys, ratkaisut, ympäristöt, onhan noita. Ei saisi olla liikaa kiinni yhdessä tekniikassa tai tuotteessa, koska noi vaihtuu.


Hulkster mitä DI+k.t.maisteri noin keskimäärin tekee?

 

[Hulkki]

Hulkster mitä DI+k.t.maisteri noin keskimäärin tekee?

Meikäläisestähän ei tule kumpaakaan, sillä tuta-DI ei ole "oikea" DI koska tutkinto on kaupallinen (eikä tekninen), ja kuppasurkeasta en aio ottaa kuin kandin paperit.

Tuta-DI:t eli tutapellet päätyvät varsin moninaisiin hommiin, vaikkakin tiettyjä säännönmukaisuuksia taitaa olla (esimerkiksi 50% tutapelleistä päätyy jossain vaiheessa konsulttihommiin - itse aion vakaasti kuulua siihen toiseen 50 prosenttiin kun ei todellakaan nuo 16 tunnin työpäivät suuresti kiehdo).

Omalla kohdallani ensimmäiset hommat tulevat mitä todennäköisimmin olemaan pitkälti samoja kuin esim. kuppasurkean markkinoinnin lukijoilla. Myös esimerkiksi Excelin äärellä istuskelu (eli analyytikon hommat) on kaiketi melko todennäköinen nakki meikäläisen opintotaustalla.
TKK:lla pääaineeni on siis strategia, sivuaine ja tekninen kokonaisuus systeemianalyysi / sovellettu matematiikka, ja ylimääräinen sivuaine kuppasurkeassa käyty Information Technology Program. Kuppasurkeassa pääaineena tietojärjestelmätiede ja sivuaineena rahoitus.

 

[Raejuusto]

Yksi tärkeä taito mitä Hulkki ei näköjään vieläkään ole oppinut on itseluottamus ja omanarvontunto opiskeluista saadun osaamisen suhteen...

Edit: ja tuon tuta-DI-tutkinnon "kaupallisuudesta" nyt voidaan vääntää vaikka kuinka kauan, mutta insinöörikoulusta ne paperit otetaan ja TKK:lta tullut tuta-DI on lukenut teknisiä perusaineita vähintään yhtä paljon kuin joku paperi- tai koneinssi. Kyseessähän ei ole kauppatiede vaan yhdistelmä teollisuustaloutta (kovaa insinööritiedettä) ja kansantaloustiedepohjaista liiketoimintatiedettä (aika kovaa tiedettä sekin). Teollisuustaloushan lähti koneosastolta ja yritysstrategia fyssalta.

 

[Hulkki]

Yksi tärkeä taito mitä Hulkki ei näköjään vieläkään ole oppinut on itseluottamus ja omanarvontunto opiskeluista saadun osaamisen suhteen...

Lol, minkä osaamisen? :lol2:

Suoraan sanottuna 80-90% kaikista tutalla sekä kuppasurkeassa käymistäni kursseista on ollut karkeasti arvioituna aivan täyttä paskaa (ei siis mitään suoraa käytännön arvoa, pelkkää oppimaan oppimista). Eiköhän tämä ole ihan selviö kaupallisten opintojen ollessa kyseessä.

 

[Raejuusto]

Sulle olisi siis esim. LVI-amis ollut varmaan parempi vaihtoehto.

 

[modified]

Toivottavasti visio jollain tavalla realisoituu.

Vaatii todella hyvän käsityksen työmarkkinoista, että tietää minkä oven väliin sen koiven änkee noinkin laaja-alaisella koulutuksella.

 

[Hulkki]

tuon tuta-DI-tutkinnon "kaupallisuudesta" nyt voidaan vääntää vaikka kuinka kauan, mutta insinöörikoulusta ne paperit otetaan ja TKK:lta tullut tuta-DI on lukenut teknisiä perusaineita vähintään yhtä paljon kuin joku paperi- tai koneinssi.

Totta, jos opintoviikoissa mitataan. Meikäläiselläkin esim. systistä on yhteensä yli 40 ovarin edestä, koska sekä tekninen kokonaisuus että sivuaine on systikseltä. Kuitenkin jos katsoo normaalia tutalaisen valitsemaa systiskurssien kirjoa tulee siellä vastaan niinkin tekniseltä kuulostavia kursseja kuin investointiteoria, riskianalyysi, päätöksenteko ja ongelmanratkaisu, jne. Eli varsin kaupallispainotteista sovellettua matikkaa. Lisäksi koska niin moni tutapelle lukee systistä sivuaineena, on suuressa osassa vähääkään teknisempiä pakollisia sivuainekursseja jo vakiona tutalaisille suunnatut kaupallispainotteiset harjoitustyöt, yms. Eli siis esimerkiksi systislabratöissä tutalaisia varten on huomattavasti teknispainotteisempien töiden sijaan kansantalouspeli, sekä yrityksen sähkönkulutuksen ennustaminen ja hankintastrategian optimointi. Ja nämäkin tuntuvat yleisen mielipiteen perusteella olevan liian teknisiä useimmille tutapelleille. :D

Kyseessähän ei ole kauppatiede vaan yhdistelmä teollisuustaloutta (kovaa insinööritiedettä) ja kansantaloustiedepohjaista liiketoimintatiedettä. Teollisuustaloushan lähti koneosastolta ja yritysstrategia fyssalta.

Alunperin kyllä, mutta lukuunottamatta logistiikkaa, laadunhallintaa yms. "aitoa" teollisuustalousshittiä, on tutalafkan opintokirjo käytännössä puhtaasti kaupallista strategian, markkinoinnin, projektiliiketoiminnan, työpsykologian ja johtamisen yms. osalta.

Sulle olisi siis esim. LVI-amis ollut varmaan parempi vaihtoehto.

No melkeinpä. Itse asiassa olen vasta "todellisuuteen havahduttuani" naureskellut ihan tosissani, että olisi pitänyt lukion jälkeen vain käydä joku parin viikonlopun mittainen PT-kurssi, ja alkaa pikkuhiljaa haalimaan asiakkaita, sillä esim. parin Meijerillä toimivan trainerin kk-liksat peittoavat aivan reippaasti esim. asiantuntijatason hommista saatavat keskipalkat. Lisäksi kyseisissä hommissa omat kiinnostuskohteet olisivat vain eduksi, sillä voin aivan rehellisesti sanoa lähes 10-vuotisen itseopiskelun jälkeen tietäväni treenaamisesta ja ravinnosta enemmän kuin mistään esim. opiskeluihini liittyvästä asiasta.

Vaatii todella hyvän käsityksen työmarkkinoista, että tietää minkä oven väliin sen koiven änkee noinkin laaja-alaisella koulutuksella.

Kuten kirjoituksistani varmaan olisi jo voinut päätelläkin, se käsitys työmarkkinoista vain sattuu olemaan todella heikko. Eli voisi hyvinkin sanoa, että ensin haaskattuani viimeiset 4 vuotta opiskellessani väärää alaa, en todennäköisesti valmistuttuanikaan omaa mitään konkreettista tietoa opiskelemistani asioista tai niihin liittyvistä töistä, ja mitä suurimmalla varmuudella päädyn tekemään työpaikkavalintani yhtä suurella menestyksellä kuin opiskelupaikkavalintani. Eihän koko paskalle voi kuin nauraa. :lol2:

 

[Raejuusto]

Mitä sä Hulkki kuvittelet sitten niiden muiden insinöörien lukevan? Ratkooko kaikki ei-tutalaiset pelkkiä diffisyhtälöitä kaiket päivät? Insinööritieteet ovat nimenoman soveltavia tieteitä, haetaan ratkaisuja teknis-taloudellisiin ongelmiin. Joku muinainen 1800-luvun rautatieinsinöörikin on kohdannut taloudellisia ongelmia, ei pelkästään teknisiä. Kyllä tuo sähkönkulutuksen ennustaminen oli huomattavasti käytännönläheisempi insinööriharjoitustyö kuin riippuliitimen radan optimointi (joka oli kyseisen kurssin ykköstyö).

 

[Hulkki]

Mitä sä Hulkki kuvittelet sitten niiden muiden insinöörien lukevan?

Jotakin huomattavasti konkreettisempaa kuin perustutashitti (poislukien teta). Esimerkiksi joku sillanrakennusta opiskellut tyyppi voi valmistuttuaan varmasti edes jotakin konkreettista pelkkien opintojensa pohjalta sillanrakennusprojektissa tehdä, kun taas tutapellet voivat esim. strategiahommiin suhteiden avulla keploteltuaan korkeintaan listata Porterin five forces -mallin tekijät ja tämän päälle heilutella käsiään niin maan vimmatusti.

 

[Timba79]

Taloustieteet on vielä siitä mukava ala, että hyviä perusteoksia(kirjoitettu vielä milenkiintoisesti) löytyy PALJON. Oikeasti missään kauppiksessakaan ei paljoa tarvitse persuustaan luennoilla kuluttaa(lukuun ottamatta laskuharkkoja missä on ihan hyödyllistä käydä). Melkein kaiken pystyy opiskelemaan paremmin kirjoista mitä luennoilla käymällä.

Enviikon maanantaina ois tapaaminen paikallisessa oppilaitoksessa. Katotaan mitä niillä on perustasolla tarjota. Jos siellä koulussa ei tartte monena päivänä viikossa istua, niin aloitan melko todennäköisesti opinnot syksyllä. Aikataulukysymys siis vain.

 

[Timba79]

www.sijoittajapalvelin.net
Kun suoritin, niin eivät varsinaisesti ole mitään mahdottomia. Neuvojan tutkinto (APV2) on syventävä, palvelijan(APV1) jälkeen suositellaan noin 1v työelämää, jonka jälkeen sitten toi APV2. Sehän on ittestä kiinni miten haluaa noita suoritella. Miinuksena aika korkea hinta, APV1 ~400e, APV2 700e.

Kiitokset tästä, pitää tämäkin vaihtoehto muiden mukana tutkia.