Mitä teette kylässä, kun tarjotaan muuta kuin "body-ruokaa"?

[Siekkari]

Hmm... no mä en varsinaista "bodyruokaa" syö vissiin normaalistikaan. Mutta tuo ongelma, että syö jonkun munkin vaan, kun tyrkytetään on tietty tuttu. En nimittäin tykkää niistä kauppojen ja leipomoiden munkeista yleensäkään, mutta silti olen syönyt, kun on tarjottu. Tämä ongelma ei tietty rajoitu vain munkkeihin :D

aikoina, kun olen huomannut miten kivaa on olla kymmenen kiloa kevyempi kuin puolisen vuotta sitten, olen kyennyt kieltäytymään. En syö muiden mieliksi enää mitään - yleensä. Ja voin ottaa iiihan pienen palankin jotain. Koska lihaa en ole syönyt enää moniin vuosiin, on sangen helppo vain todeta, että en syö lihaa. Kaikki tutut sen tietävät, joten pitäisi mielestäni tietää, ettei kannata mulle tarjota ;). Kun tarjolla on jotain voitaikinaista, viineriä ym. voin mainiosti olla myös syömättä, koska ne ovat yksinkertaisesti äklöttäviä. En tietenkään sano käsitystäni tarjoajille. Sanon vain ei kiitos ei nyt.

 

[etanainen]

mutta sellainen tuli mieleen, että tuossa jonain iltana meillä oli iltavieraita... (3 aikuista) Varsinkin yksi niistä ihmetteli suureen ääreen ja puistatteli päätään, että "tuossa nyt ei ole mitään järkeä...!!?" Kun lapoin ruisleivän päälle 4 siivua kinkkua yhteen leipään ja JUUSTON punnitsin vaa'lla, etten "liikaa" syö juustoa. tapanamme on joskus ostaa vähän rasvaisempaa juustoa ja muutamassa siivussa on jo aika paljon energiaa ja rasvaa, joten vähän seurailen määrää. kyllä tyyppi päivitteli ja tokaisi, että "eikö olis järkevintä myös säännöstellä sitä kinkun syömistä??!" totesin vaan että: "kyllä tota kinkkua voi syödä kuinka paljon vain kunhan ei mätä sitä _10 leivän_ päälle..." (yleensähän syön sen 100g kerralla - riippuen kinkun protsku määrästä.) kerroin sitten vaan että yleisestikin suomessa syödään liikaa leipää. ja blaa blaa... tuskin tuo tyyppi yhtään korviaan letkautti; tyypillinen lihakseton ja vatsakas mies on. (anteeksi) (onhan tota vatsaa itsellä ja miehelläkin, MUTTA on sentää lihastakin molemmilla!!) ja taas OFFTOPIC

mutta tosiaan olen tänään todella lueskellut täällä pakkiksella töiden puutteessa näitä kaikkia threadeja ja alkanut tosissani miettiä tätä mun dieettausta. että olisko kuitenkin henkisesti järkevintä olla vähän vähemmän tiukka noissa valinnoissa päivittäin, koska -KUITENKIN tää projekti ei ole valmis ihan heti. eli AIHEESEEN LIITTYEN: ei sitä tarvis aina olla NIIIN ehdoton vaan jakaa sitä herkuttelua sitten vähän tasaisemmin viikolle ja syödä viikonloppunakin suht. tiukasti. Eli jos mennään kylään niin en ala kieltäytymään HETI ja totaalisesti vaan katson mitä on tarjolla ja otan yhden pullan tai keksin ja mutustan sitä sitten kahvini kanssa. huoh...
tääkin viikko on mennyt niin että muuten syönyt todella tiukasti ja puhtaasti se 1500-1800 kcal(sis. n.115g prot/30-40g rasvaa); ainoastaan puolikkaan 0,33:n lonkun join yks ilta saunajuomaksi. Ja TÄNÄÄN taas on mennyt nuudeli-pussi, + 300g karkkia, 1 0,33 lonkku ja vielä menee jädeä... Proteiinia on tullut vain 100g:sta raejuustoa ja 32g prode-jauhetta..... että semmoinnen tavallinen perjantai.

kyllä tää on vaikeaa; koskahan olisin tyytyväinen??!! tuntuu että koko ajan valitan; ku haluaisin syödä herkkuja mutta jos joskus syön niin kärsin morkkista. YYYHYYY :wall:

anteeksi purkaukseni...

 

[Serpent]

Oottekos kuulkaas siskot ikinä ajatelleet sellaista, että jotkut eivät vaan IHAN OIKEASTI tykkää niistä "herkuista"?! Jotkut kun ovat heti teilaamassa jos joku täällä sanoo kieltäytyvänsä herkuista... "No hei yhtenä päivänä viikossa" Joojoo, mutta mitä kun kyse ei olekaan siitä yhdestä päivästä viikossa, vaan siitä, että oikeesti oksettaa ja etoo kaikki "herkut"? Mulla nimittäin on sellanen tilanne että esim. veripalttu ja munkkipossu maistuu kummatkin mun suussa suoraan sanoen yhtä paskalta! Eli itselläni "herkuista" kieltäytyminen ei suinkaan johdu siitä, että olisin dietillä tms, vaan kun en oikeasti tykkää. Jos on kyläilemässä ja joku tarjoaa maksapateetä sammakonreisipedillä, niin siitä lienee ok kieltäytyä koska se on ns. erikoisempaa ruokaa, mutta jos yleisesti naminamiksi mielletystä pullasta / kakusta / mistävaan kieltäytyy, niin se on jotenkin epäkohteliasta?

:wall:

 

[Maddox]

Oottekos kuulkaas siskot ikinä ajatelleet sellaista, että jotkut eivät vaan IHAN OIKEASTI tykkää niistä "herkuista"?! Jotkut kun ovat heti teilaamassa jos joku täällä sanoo kieltäytyvänsä herkuista... "No hei yhtenä päivänä viikossa" Joojoo, mutta mitä kun kyse ei olekaan siitä yhdestä päivästä viikossa, vaan siitä, että oikeesti oksettaa ja etoo kaikki "herkut"? Mulla nimittäin on sellanen tilanne että esim. veripalttu ja munkkipossu maistuu kummatkin mun suussa suoraan sanoen yhtä paskalta! Eli itselläni "herkuista" kieltäytyminen ei suinkaan johdu siitä, että olisin dietillä tms, vaan kun en oikeasti tykkää. Jos on kyläilemässä ja joku tarjoaa maksapateetä sammakonreisipedillä, niin siitä lienee ok kieltäytyä koska se on ns. erikoisempaa ruokaa, mutta jos yleisesti naminamiksi mielletystä pullasta / kakusta / mistävaan kieltäytyy, niin se on jotenkin epäkohteliasta?

:wall:

Mulla sama homma, eli en vaan yksinkertaisesti tykkää jostain kääretortuista, kermakakuista, pullasta, kekseistä yms. normaalista kahvipöytätarjottavasta. Tietysti voin syödä noita edellämainittuja oksentamatta tai kuolematta johonkin kohtalokkaaseen myrkytykseen, mutta mielestäni ruokailusta ja etenkin herkuttelusta (johon nämä kahvikekkerit tms. tarjoilut tavallisesti lasketaan) pitäisi nauttia, enkä kyllä valitettavasti saa minkäänlaista kulinaristista tyydytystä pullapalan järsimisestä. Mun korviini "kyllä kiitos" ja "ei kiitos" kuulostaa yhtä kohteliaalta, sen sijaan epäkohteliasta on kieltäytymistä usein seuraava tyrkyttäminen, loukkaantuminen ja kitkerät kommentit.

 

[nuppu]

Otan jos tekee mieli, mutta muhun ei kans ihan jotkut tavalliset täytekakut sun muut uppoo. Jos on jotain uutta ja hyvää niin haluan maistaa, mutta kohtuudella. Tietysti jos on jotain "parempia" vaihtoehtoja esim. voileipiä niin keskityn enemmän niihin. Jos on tiedossa joku todellinen juhla kunnon ruokineen jne. niin koitan sitten sijoittaa ruokailun suhteen sallivamman päivän siihen.

 

[Siekkari]

Niin, siis tuosta edellisestä viestistäni ei oikein käynyt ilmi, että mulla on aikalailla sama juttu, kuin tässä edellä on kuvattu. Täytetkakkua en ole syönyt pitkään aikaan ollenkaan tai sitten otan korkeintaan varovasti sieltä keskeltä sellasen palasen, missä ei ole juuri mitään eikä ainakaan kermavaahtoa, joka on mulle nykyään todellinen ällötys. Siinähän ei kaloreista ole kyse, kun ei niitä kermavaahdossa paljoa olekaan ;). En vaan tykkää. Ajatus esim. toskakakusta tms. on todella etova.

Mun ongelman ydin vaan on se, että olen aikaisemmin tykännyt näistä "herkuista" ja ihmiset kuvittelee, että mä vaan olen dieetillä tms. kun en syö. Ja on mielestäni kuitenkin epäkohteliasta sanoa, että hyi olkoon, en voi sietää noita öklömöhköjä nykyään. Tuokaa ruisleipää! :D Joten aina joutuu jotakin selittelemään. Se ei kiitos ei riitä niille, jotka on tottuneet siihen, että syön mitä vaan

 

[Serpent]

Huh, hyvä etten ole ainoa, luulin jo olevani jonkin sortin kummajainen ;)
Olen tosiaan itsekin joskus (10v sitten :D) tykännyt herkuista, mutta jotenkin ihmisille ei vaan mene päähän, että mieli ja makuaisti ei enää moisia ällötyksiä huoli... Sitten kun sanoo, että ei en ole dieetillä / laihiksella / herkkulakossa / whatever, niin jo sitä epäillään ortoreksiaa tai jos jonkinmoista muuta syömishäiriötä.
Otsikkoon vastatakseni: Sanon kohteliaasti 'ei kiitos', ja lipitän kahvia

 

[pevelius]

dieetillä syön kaiken mitä tarjotaan. samalla kerron vaivihkaa siitä, miten itse yritän syödä kotona. valistuksen voi tuoda melko huomaamatta keskusteluun (kysymys emännälle: mitäs muuten naistenlehdissä nykyään käsketään syömään?) jne.

bulkilla syön kaiken mitä tarjotaan ja tarvittaessa pyydän lisää

 

[Hermione]

Mielenkiintoinen thread!:thumbs:

On todellakin jotenkin lohdullista lukea, että on paljon muitakin, jotka miettii samoja juttuja.

Mä kutsun enemmänkin kavereita mun luokseni kylään, joten on helppo laittaa tarjolle monenmoista kahvin kanssa ja syödä itse sitten vaikka sitä ruisleipää kananmunan kera. Tykkään tosi paljon leipomisesta ja ruuanlaitosta muutenkin, niin aina pakasteesta löytyy vieraita varten pullaa, sämpylää... Itse kyläilen tosi harvoin ja jos kyläilenkin, niin lähipiiri tietää jo, että ihan kahvi vaan riittää tai sitten kysyvät jo etukäteen että "voisko tarjota sulle vaikka sitä ja sitä..." Ja kun mä en oikeasti edes olis niin tarkka, voin niitä herkkujakin silloin tällöin kyläillessä ihan hyvin syödä. Mutta mieltä lämmittää, kun on noin ajattelevaisia ihmisiä ympärillä. Äitikin ostanut jääkaappiin rahkaa mun vierailuja varten!:D (ja on muuten itsekin sitä alkanut syömään.)

Tällaset pidemmät kyläilyreissut sitten tuottaakin jo jonkunasteista ahdistusta, kun ei kehtaa kieltäytyä ruuasta, jota isäntäväki tarjoaa ja toisaalta ei kehtaa ahnehtia pöydän kaikkia tarjolle laitettuja raejuustoja:lol2: Ja ruisleipää tulee aina ikävä! Usein otankin näille kyläilyreissuille mukaan omia ruokia.

Työpaikalla jaksetaan jokaikinen viikko ihmetellä, miksi en kahvitauolla syö niitä pullia ja keksejä ja pohditaan, että kauankohan tuokin tuollaista dieettiä jaksaa... Selitäpä siinä sitten, että kun kyse nyt ei mistään dieetistä ole vaan elämäntavasta...

 

[Serpent]

Työpaikalla jaksetaan jokaikinen viikko ihmetellä, miksi en kahvitauolla syö niitä pullia ja keksejä ja pohditaan, että kauankohan tuokin tuollaista dieettiä jaksaa... Selitäpä siinä sitten, että kun kyse nyt ei mistään dieetistä ole vaan elämäntavasta...

Joo ja sitten ne rupeaa valistamaan jostain omista ruokailutottumuksistaan ja parjaa munuaiset tuhoavista liikaproteiinisista ruokavalioista :curs: Kun en itse ideologioitani muille tuputa, niin oletan kyllä vastapalvelukseksi, ettei kukaan mullekaan tunge omia ruokavalioehdotuksiaan.

 

[Hermione]

Joo ja sitten ne rupeaa valistamaan jostain omista ruokailutottumuksistaan ja parjaa munuaiset tuhoavista liikaproteiinisista ruokavalioista :curs: Kun en itse ideologioitani muille tuputa, niin oletan kyllä vastapalvelukseksi, ettei kukaan mullekaan tunge omia ruokavalioehdotuksiaan.

Joo, ja "Kyllä ihminen rasvojakin tarvitsee"-kommentti on kans aika yleinen!:lol2: Ehkä niitä rasvoja saa muustakin kun possumunkista?!

 

[Kaisukka]

Joo ja sitten ne rupeaa valistamaan jostain omista ruokailutottumuksistaan ja parjaa munuaiset tuhoavista liikaproteiinisista ruokavalioista :curs:

Tämä on jotenkin niin huvittavaa, että ei tiedä, itkeäkö vai nauraa. 90:llä prosentilla näitä kommentteja suoltavista ihmisistä on kolesteroliarvot tai verenpaine katossa tai sitten aikuisiän diabetes, ja sitten alkavat varoitella, ettei vaan iske joku mutulla heiteetty sairaus, jonka todennäköisyys on lottovoiton luokkaa, kun vähän yrittää terveemmin elää. Tai ainakin anoreksia iskee. Näille tekis mieli sanoo, että taitaa ne riskit olla siellä peilin puolella...

 

[Serpent]

... Ja sama toistuu työpaikan lisäksi juurikin kyläilyreissuilla. Huoh, eivätkö terveet elämäntavat olekaan in? :D Onko possumunkkiruokavalio se ihannoitava vaihtoehto? :D

 

[Caitlyn]

Ainakin läheisempien tuttujen kanssa voi järjestää illanistujaisia nyyttäriperiaatteella. Silloin on helppo tuoda niitä omia ruokia joutumatta silmätikuksi.

 

[BlueSun]

Meillä menikin loppujen lopuksi ihan kivasti nuo vierailut. Ekana iltana tarjottiin tortilloja (ne kai on ihan ok sapuskaa ihan muutenkin?), karkeista otin vain pari ja sipsit jätin rauhaan. Toiseen vierailuun kiikutin oman porkkanapussin ja kevytkermaviilin mukaan, mut emäntä olikin jo ostanut mua varten täysin samat setit :D . Ei ihmetellyt sen kummemmin enää muutenkaan mun ruokailua, vaan kysyi multa neuvoa mitä pitäis syödä jotta sais lisää lihaa. Tosi viiniä ois voinut jättää vähän vähemmälle..

 

[Gillyanne]

Nyt onkin sopiva sauma vastata tähän ketjuun, kun viikonloppu meni Huonoa Elämää viettäessä :D Eli kun kohdalle sattuu, niin en kyllä syömisistä stressaa - nykyään nimittäin sattuu kuitenkin kohdalle (siis noin enemmässä määrin) aika harvoin, ja muutama viikonloppu vuodessa ei kyllä kenenkään perusruokavaliota kaada. Enkä kyllä usko, että hillitympi herkuttelukaan vaikkapa kerran viikossa sitä tekisi.

Taas kerran muistutan ex-moderaattori Sakkeuksen maanmainiosta nyrkkisäännöstä: kunha 80-90% elät ja syöt fiksusti, voit jäljellejääneet 10-20% relata ja herkutella hyvällä omallatunnolla.

 

[BlueSun]

Taas kerran muistutan ex-moderaattori Sakkeuksen maanmainiosta nyrkkisäännöstä: kunha 80-90% elät ja syöt fiksusti, voit jäljellejääneet 10-20% relata ja herkutella hyvällä omallatunnolla.

Niin, onhan tuo totta. Mulla ongelma on lähinnä se, että en useinkaan pidä tarjottavia ruokia herkkuina, en oikeestaan tykää niistä ollenkaan. Mieluummin herkuttelisin niillä ruuilla, joita itse pidän herkkuina ja silloin kun mieli tekee.

 

[Gillyanne]

Jep, ymmärrän pointtisi BlueSun, ja noin asia minullakin ainakin osittain menee, en esim. tykkää enää nykyään juurikaan mistään makeista kahvileivistä, eikä suklaakaan oikein maistu jne.

EDIT: Mä olen kyllä tarpeeksi tyly ja epäkohtelias ja ikävä ihminen kieltäytyäkseni sellaisesta sapuskasta, josta en oikeasti tykkää (OK, toki tässäkin täytyy hieman pelisilmää käyttää, myönnetään).

 

[Pikkupapu]

Yleensä, jos tarjoiluvadilla tuodaan joku pulla/keksi nenän eteen, niin sanon vain tyynesti "ei kiitos", jos minun ei tee mieli. JOskus harvoin kuitenkin tekee mieli sen kahvikupposen kanssa jotain, joten sittenpä otan pienimmän pullapalan tai keksin, kakkua pikku siivun tai mitä tarjolla onkaan.

Jos asiaa ruvetaan minulta tivaamaan ihmeissään, että "Miksi et ota?! ", niin totean vain, että "Ei nyt, kiitos". Mielestäni sitä ei tarvitse joutua selittelemään, miksi jotain ei ota. Ihan kuin ei tarvitse selittää muille sitä, miksi ottaa tarjottaessa.

Helpoin on tosiaan nyyttärimeininki, jossa on tarjolla vähän kaikkea, ja sieltä saa itsa valita rauhassa lautaselleen haluamansa. Kaikki kun ovat keskisttyneet niihin syömisiin, eikä muiden ruokailuihin. ;) Aika usein kaveriporukalla keräännyttäessä koolle, tarjolla on sipsiä/popparia/karkkikippo kiertämässä kaikkien kesken, joten silloinkin on helppo jättää väliin.

Kylässä luotan siihen, ettei emäntä suutahda, jos hänen leipomaansa kakkua ei otakaan, tai koske niihin ostamiinsa Fasupaloihin tai Dominoihin. Emännän soisi ymmärtävän, että kaikkia ei vain makia houkuta yhtä paljon. Ihan samalla lailla vieras voisi loukkaantua siitä, että ei ole tarpeeksi otettu huomioon tarjoilussa kaikkea, esim. laitettu myös tyyliin bodyversioita pöytään. Aina ei kannata ottaa kaikkea niin vakavasti, ei myöskään tajoilua tai siihen tarttumista.

Eri asia on sitten, kun tarjolla on dippivihanneksia. Luoja, silloin ei mua saa pöydän äärestä liikahtamaankaan! :D

 

[Akikonomu]

Jos käyn kylässä, syön mitä tarjotaan. En ehkä paljon, ja se viineri jää kyllä todennäköisesti ottamatta - varsinkin jos kyse on ruokailun jälkeisestä tilanteesta.

Ennen/jälkeen kyläreissun (oudompaan paikkaan) todennäköisesti myös kevennän vähän syömisiäni. Noin varalta.