Mitä SINÄ puuhaat 5 vuoden kuluttua?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Fabien
  • Aloitettu Aloitettu
1) Datanomin tutkinnot suorittaneena jossain työssä mistä maksetaan kohtalaisesti ja työtunnit pysyvät järkevinä (8.00-16.00)
2) Paljon isompi, vahvempi ja kireämpi :D
3) Toivottavasti pysyy nykyinen motivaatio bodailua kohtaan, niin olen joskus semmoista mistä haaveilen kohdassa 2.
4) Ehkäpä 5 vuoden päästä olen onnistunut/ehtinyt hankkimaan vaimokkeen, joka ymmärtää harrastukseni tärkeyden minulle :)
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Nyt kun tutkinto on plakkarissa, toivon olevani hyväpalkkaisessa työssä,
omassa asunnossa asuskellen onnellisesti suhteessa. Ja bodymielessä kunnossa Isolla K:lla;)
 
Toivottavasti paljon isompi kuin nyt, valmistunut ammattikoulusta, armeija käytynä ja poliisikoulussa tai jopa valmistunut sieltä.
 
1) Toivottavasti viiden vuoden päästä olen Otaniemessä opiskelemassa TuTalla ja opinnot sujuvat hyvin.
2) Toivottavasti olen kovassa kunnossa ja paljon isompi ja vahvempi, kuin nyt ja treeni luistaa.
3) Toivottavasti olen myös täysin terve.
4) Ehkä kaikkein tärkein kuitenkin on se, että olisi joku kaunis ja mukava neitokainen saman katon alla.
3 ensimmäistä ovat saavutettavissa, mutta tuo numero 4 epäilyttää hieman. Ainahan voi kuitenkin toivoa... :jahas:
 
Olen sen verran pessimisti että en edes uskalla ajatella viiden vuoden päähän. Kuhan edes taas vuoden pääsen jotenkin räpisteltyä niin siinäkin on jo tavoitetta.
 
Hmm, viisi vuotta on pitkä aika ja tapahtua voi mitä vaan, mutta toivottavasti olen tuolloin viimeistelemässä väitöskirjaani ja tähyilen työpaikkaa mitä luultavimmin jostain muusta maasta kuin Suomesta.





(kuitenkin löydän itseni työttömänä ja alkoholisoituneena...) :jahas:
 
Luultavasti opiskelen yliopistossa johonkin hyvään ammattiin. Vielä on aika auki, että mihin ammattiin. Toivon mukaan on vieläkin treenaus ja ruokailu mukana elämässä.
 
Toivottavasti saanut paperit ulos yliopistolta 2008, ja kuullut pääseväni EU:n siviilikriisinhallinta hommiin ulkomaille tai tekeväni muuta kiinnostavaa duunia, joka liittyy sotiin, konflikteihin, tms. niiden käsittelemiseen liittyvää (ei siis ole toivottavaa, että sotia olis viiden vuoden päästä, mutta olen sen verran realisti, että veikkaan niitä vielä muutamia olevan.:) ) Niijoo, ja pysyis terveenä ja sais lisää lihasta ja minimoitua rasvat. Ja kai se olis kiva, että olis joku "Pallo jalassakin", vaikka tällä hetkellä kammoksunkin ajatusta... :D
 
Näillä näkymin saatan 5 vuoden päästä olla Otaniemen opiskelija-asuntojonossa jo 100. sijan paremmalla puolella. :hyper:

:offtopic:
jüzz sanoi:
1) Toivottavasti viiden vuoden päästä olen Otaniemessä opiskelemassa TuTalla ja opinnot sujuvat hyvin.
Click to expand...
Koska olen sinua juuri 5 vuotta vanhempi, ja opiskelen Otaniemessä TuTa, en voi olla varoittamatta pienestä paskamaisesta asiasta tuotantotalouden opiskelussa: ilman suoria suhteita yritysmaailmaan, jotain itsehankittuja käyttökelpoisia taitoja kuten koodausta tai sitten vain yksinkertaista moukan tuuria tuotantotalouden opiskelijan on turha haaveillakaan opintoihin liittyvästä työstä ennen kuin suurin osa tutkinnosta alkaa olla kasassa.

Itsekin aikoinaan tiesin jo monta vuotta etukäteen pyrkiväni tutalle, mutta kaksi vuotta täällä opiskeltuani olen kyllä pettynyt melko pahasti. Ensinnäkin täällä joutuu viettämään aivan helvetisti aikaa kaikille DI-tutkintoa suorittaville pakollisilla paskakursseilla (matematiikka, fysiikka, fysiikan laboratoriotyöt, jne) ennen kuin pääsee ns. täyspäiväisesti lukemaan kaupallisia aineita.

Toisekseen tutaopintojen hyödyllisyys työnhaussa ennen kuin suurin osa tutkinnosta on suoritettu, on käytännössä nolla. Tietysti jos isukilla on vaikka oma firma (tjsp) ei ole mitään hätää sillä sitä kautta harjoittelupaikka löytyy jo ensimmäisen vuoden jälkeen ja siitä eteenpäin töitä saa melko hyvin harjoittelukokemuksen takia. Valitettavasti kaikilla vain ei ole yritysjohtajia sukulaisina.
 
Hmm... Mielenkiintoista, mä yleensä ite pyrin elämään päivän kerrallaan (toki tavoitteita on) ja pitämään jalat maassa. Mutta yritetään nyt kasata pitkän matkan tähtäintä..

5 vuoden päästä toivottavasti, mikäli kaikki menee hyvin:
- elän onnellisessa parisuhteessa, jossa minua rakastetaan juuri tälläisenä kun olen
- olen paljon lihaksikkaampi, notkeempi ja osaavampi tanssin saralla
- olen ainakin osallistunut, ehkä menestynytkin (jopa voittanut) fitnesin nuorten SM-kilpailussa (näin vaatimattomasti :D)
- olen osallistunut ainakin kerran ja mahdollisesti myös menestynyt fitnesin yleissä sarjassa taistossa SM-tittelistä.
- olen vakituisessa työsuhteessa, eikä ole ainaisia rahahuolia
- asun pysyvässä yksiössä/kaksiossa jossain päin Suomea, ilman pelkoa asunnon menetyksestä
- olen paljon viisaampi elämän kiekuruissa ja toivottavasti oppinut paljon muista ihmisistä ja itsestäni myös ottanut oppia niistä
- osaan toivottavasti paremmin hallita tunteitani
ennen kaikkea tahdon olla onnellinen!

Hmm. Olisikohan tuossa nyt kaikki. Mitään vuosia en osaa muille jutuille nimetä kuin nuille fitness jutuille. Nuoriin ei ole kauaa aikaa enää ja siitä sitten vuoden/parin tauon jälkeen yleiseen. Näin olen visioinut, aika näyttää siten miten käy...
 
Hulkki sanoi:
:offtopic:Koska olen sinua juuri 5 vuotta vanhempi, ja opiskelen Otaniemessä TuTa, en voi olla varoittamatta pienestä paskamaisesta asiasta tuotantotalouden opiskelussa: ilman suoria suhteita yritysmaailmaan, jotain itsehankittuja käyttökelpoisia taitoja kuten koodausta tai sitten vain yksinkertaista moukan tuuria tuotantotalouden opiskelijan on turha haaveillakaan opintoihin liittyvästä työstä ennen kuin suurin osa tutkinnosta alkaa olla kasassa.

Itsekin aikoinaan tiesin jo monta vuotta etukäteen pyrkiväni tutalle, mutta kaksi vuotta täällä opiskeltuani olen kyllä pettynyt melko pahasti. Ensinnäkin täällä joutuu viettämään aivan helvetisti aikaa kaikille DI-tutkintoa suorittaville pakollisilla paskakursseilla (matematiikka, fysiikka, fysiikan laboratoriotyöt, jne) ennen kuin pääsee ns. täyspäiväisesti lukemaan kaupallisia aineita.

Toisekseen tutaopintojen hyödyllisyys työnhaussa ennen kuin suurin osa tutkinnosta on suoritettu, on käytännössä nolla. Tietysti jos isukilla on vaikka oma firma (tjsp) ei ole mitään hätää sillä sitä kautta harjoittelupaikka löytyy jo ensimmäisen vuoden jälkeen ja siitä eteenpäin töitä saa melko hyvin harjoittelukokemuksen takia. Valitettavasti kaikilla vain ei ole yritysjohtajia sukulaisina.
Click to expand...

Kiitoksia näistä tiedoista! Tämä pistää kyllä miettimään, koska opiskeluun liittyvän työn saaminen opiskeluaikana olisi kuitenkin tärkeää jo ihan taloudellisista syistä. Kuten sanoit, kaikilla ei ole yritysjohtajia sukulaisina.
 
jüzz sanoi:
Kiitoksia näistä tiedoista! Tämä pistää kyllä miettimään, koska opiskeluun liittyvän työn saaminen opiskeluaikana olisi kuitenkin tärkeää jo ihan taloudellisista syistä. Kuten sanoit, kaikilla ei ole yritysjohtajia sukulaisina.
Click to expand...
Aivan. En tosin tiedä, onko tilanne yhtään sen parempi esimerkiksi kauppakorkeassa, kun opiskeltava asia on melko identtistä tutan pääaineopintojen kanssa.

Kukaan kun ei todellakaan palkkaa esim. jotain johtamista ja managementia 2-3 vuotta opiskellutta napanöyhtää tekemään mitään johtamiseen ja managementiin liittyvääkään hommaa (tai mitään muutakaan hommaa) ilman vastaavaa työkokemusta - vaikka koulussa olisi saatu vitonen jokaikisestä kurssista ei niillä opinnoilla ole työnhaussa lainkaan merkitystä.

Vasta sitten, kun lähes kaikki tutkintoon kuuluvat kurssit on käyty, voidaan ehkä katsoa omattavan jonkinlainen yleiskuva esimerkiksi juuri johtamisesta ja managementista. Ja vasta tällöin alkaa opinnoista olla jotain hyötyäkin työnhaussa.
 
Olen rikkaissa naimisissa ja ostelen eukon Visalla Subaruuni viritysosia..

Täytyy sanoa, että mitään hahmotelmaa tulevaisuudesta ei ole.
 
Tavoitteena olisi olla hyvä palkkaisessa työssä, jossa jää aikaa yksityiselämälle. Itseään kerkeää kehittää viidessä vuodessa monessa suhteessa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom