Mitä pelkäsit pienenä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tombster
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Leivänpaahdinta. Ekan kerran ku penskana mummulassa kuulin äänen, säikähin ihan perkeleesti ja juoksin ovenkarmiin, tuloksena aivotärähdys ja hirveä poru :D Sitä tuliki pelättyä sitte monta vuotta sen jälkeenki vielä, kunnes äiti osti semmoisen meillekin kotiin :rolleyes: Siitä tuliki kuusivuotiaan ejan lempilelu, aina piti olla paahtamassa leipää :rock:
 
mörköjä sängyn alla.. ja sit jonku leffan luurankomiestä, mikä tuli salaman mukana jonkun lentokoneen siivelle ja sit siihen maisema ikkunaan kurkkiin.. :eek: se tosin kesti vaan jonkin aikaa.. en muista hirveesti pelänneeni mitään.. paitsi tietysti sitä, että hauki tai joku iso kala purasee mua jalkaan, kun oon uimassa :hyper:
 
dear_a sanoi:
En muista mitään isompaa mitä oisin pienenä pelännyt, paitsi varhaisteininä (n. 10v. -) aloin pelätä ufoja, siis lähinnä sitä että ne ovat olemassa. :jahas:

Sama homma oli mullakin
 
Meitsi pelkäs joskus pienenä WC-pöntön vetämistä, kun pelotti että se menee tukkoon ja alkaa tulvia lattialle ja huone täyttyy vedellä...:eek: Piti aina heti vetämisen jälkeen juosta vessasta ulos kuin tuli persuuksissa.
Ko. pelon kanssa eli kyllä muuten, mutta isoveli ja -sisko tiesivät asiasta ja odottipa kerran toinen heistä oven ulkopuolella kuunnellen, milloin vedän vessan ja sen jälkeen piti ovenkahvasta kiinni etten päässyt vessasta ulos.:(
Kyllä ahisti. Liekö sitten ollut siedätyshoitoa tjsp, mutta kammo hävisi vähitellen tuon tapahtuman jälkeen.
 
Ampiaisia pelkäsin ja pelkään vieläkin,koska olen meinannut kuolla ampiaisen pistoon nuorena. Pisti perkele suoraan aatami omenan alapuolelle. Ei muuta ku sairaalaan ja ensiavussa lähti taju...heräilin sitten 30 min myöhemmin ja lääkärit ja hoitsut sano: "tervetuloa takaisin".
 
J0kke sanoi:
Junan vaunujen liitoskohdat oli pelottavia.. ja myös gootit :D

Liitoskohdat oli tosi pelottavia, aina pelotti että putoaa pois kyydistä. :hyper: Kuolemaa olen joskus pelännyt, samoin Mörköä.
Mörkö ei sinänsä ole pelottavan näköinen, kait siinä on jotain psykologista kauhua... Menin aina kirjaimellisesti nurkan taakse piiloon kun Muumeista tuli se jakso jossa Nipsu on yömyöhään lähdössä kotia ja Mörkö vaani kuistilla. :D
 
Tappajahaista jäi taraumoja... niitä haita oli meitin järvessäkin jos meni tarpeeksi kauas sukeltelemaan laiturista.

Noidan käsikirjaa ahkerasti luettuani aloin pelkäämään pimiää.

Joskus ihan penskana pelkäsin vaihtaa junassa vaunua liitosten kohdilla.
 
Jahas:D
Mä pelkäsin pienenä HÄMÄHÄKKEJÄ ja pelkään yhä. Hyi saatana...
Sitten pelkäsin erästä outoa otusta joka oli nimeltään "valkoinen". Mummo kerto juttua valkoisesta hahmosta joka ilmestynyt tälle muutamia kertoja. Pelottavaksi asian teki se, että toinen mummo (jotka eivät olleet yhteyksissä) puhui samasta "valkoisesta" hahmosta. Kertoi kuulemma kuolemasta.

Muutenkin lapsuuden taloon liittyy kaikkia kummitusjuttuja pahoista demoneista lähtien, joten pelotti koko talo ja pelottaa yhä kun siellä vierailen. (Systeri asuu siellä, hullu...:eek: )
 
Katoin pentuna aivan, aivan liian nuorena Evil Deadin. Sen jälkeen pelkäsi vittu pienintäkin oven narahdusta tai soivaa puhelinta. :D
Nykyään pelkään lähinnä Luottokuntaa. :)
 
venla sanoi:
Lisäksi pelkäsin erästä usein nukahtamisen yhteydessä tulevaa outoa tunnetta siitä että seinät loitontuvat etäälle, tai kaikki mitä katson on jotenkin valtaisan kaukana ja suurta. (Nykyisin nautin siitä tunteesta.)
Itsellä oli tuollainen tunne kanssa monesti (varsinkin kuumeessa), kun olin pieni.
Oli aika ahdistavaa herätä yöllä ja tuijottaa seinää kun se 'liikkuu'.
Ekaluokalla näin ufosieppauksista kertovan dokumentin, enkä uskaltanut päivään liikkua ulkona. Humanoidien kuvien näkeminen sai aina kylmät väreet iholleni. Olin myös huolissani Venäjän poliittisesta tilanteesta, sillä siellä oli kaiken maalman Zirinovskit mukana pressanvaaleissa. Olin varma että Venäjä aikoo vallata Suomen.:)
 
Ahtaita paikkoja, ja pelkään kyllä niitä jossain määrin edelleen:D!

Kerran pienenä sisko yllytti mut menemään mökillämme vanhaan, kannesta aukaistavan sohvan sisälle sillä se demonstroi arkun sisällä olemista. Kannen laskeutuminen ihan kasvojen tasolle oli kamalin kokemus ikinä, vaikken ollutkaan siellä kuin muutaman sekunnin ajan...haha, no ei tuo ehkä kuitenkaan elämäni kauhein kokemus, mutta läheltä liippasi:D
 
Iron Man sanoi:
Itsellä oli tuollainen tunne kanssa monesti (varsinkin kuumeessa), kun olin pieni.
Oli aika ahdistavaa herätä yöllä ja tuijottaa seinää kun se 'liikkuu'.
Tuosta samasta tunteesta tiesi penskana että oli tulossa kipeäksi. Todella ahdistava tunne :( Nukkumaan kun oli käymässä ja laittoi silmät kiinni, niin vähän ajan päästä sai sitten paniikissa säpsähtää ylös.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom