Mitä pelkäsit pienenä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tombster
  • Aloitettu Aloitettu
Pelkäsin vaaleita miehiä (omassa lähipiirissä oli vain poikkeuksellisen tummapiirteisiä miekkosia). Kyproksella lomareissulla olin kyllä kovasti kaveria paikallisten miehekkeiden kanssa. :D
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Samoja kuin muillakin, varpaat ei saanu näkyä peiton alta nukkumaan mennessä, hämärässä huoneessa näkyi aina paljon hahmoja ja tuijottavia monstereita, myöskään vaatekaapin ovet ei saa olla auki (vieläkään), avonaisten rappusten välistä olisi myös saattanut joku tarttua jalkaan ylöspäin mennessä. Pikku-kakkosen varokaa heikkoa jäätä - animaatio, iik. Joskus 7-vuotiaana katoin salaa jonkun vanhan kauhuelokuvan, ei tullut uni helpolla.
Ainiin, pikkuserkkujen mökillä oli vanha maakellari, aikuiset pelottelivat lapsia, että siellä asuu kellarimörkö, hiippailtiin sit aina sinne kellariin ja paniikissa karkuun, kun joku "näki jotain". Myös ulkohuussit pelottivat, kun piti istua mustan aukon reunalla, tiiä mikä sieltäkin olis voinu hyökätä!
 
Pimeetä ja kummituksia, ootteko koskaan kattonut pimeellä jotain vaatekasaa ja kuvitellu että se on joku olio?

Tän lisäks pulsuja ja kaikenmaailman hörhöjä. Voin sanoa että nykyäänkin pysyn epäilyttävistä ihmisistä loitolla ja oon muutenkin vähän pelkuri yksin, jos on semmonen turvallinen porukka ympärillä niin itsevarmuus kasvaa.
 
Penskana tuli nähtyä samaa painajaista useampaankin kertaan. Ei liittynyt mitenkään oikeaan elämään eikä muistaakseni mihinkään luvatta nähtyyn leffaankaan eli oli täysin oman mielikuvituksen tuotetta. Siinä unessa pelkäsin kovasti ja samoin pelkäsin joskus iltaisin että näenkö taas sen saman painajaisen jossa möröt uhkaa syödä minut, valmistus olisi tapahtunut sellaisessa 80 luvulla paljon nähdyissä oranssipunaisessa padassa.

Löyty suunnilleen kuvakin siitä, joskin on pienempi kuin unessani oli.
2500124090.jpg

Joka kerta pääsin parvekkeelle karkuun, mutta aina ne oli tulossa perään kunnes heräsin.. Eli aina jäi uni kesken ja heräsin pelonsekaisin tuntein.
 
Pakko vielä lisätä, noloa, mutta pelkäsin kuollakseni mun nukkea, joka alkoi itkemään, kun siltä otti tutin suusta. Rakas isoveljeni naapurinpojan kanssa nostivat sen sitten hyllyn päälle huutamaan ja meikä parkuu täyttä huutoa pakokauhun vallassa, enpä ole koskaan nukeilla leikkinyt. En sentään pelkää niitä enää.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom