Mitä mun pitäisi tehdä?(työ/opiskelu)

Onnea matkaan vain valitsemallasi tiellä. Masennuksesta tuskin pääset ainakaan työttömänä eroon, mikäli tilastoihin voi yhtään luottaa.


Ihan oikeasti vielä sen verran, että jos oikeasti olet töitä tehnyt ja noilla firmoillasi itsesi elättänyt, niin moni noista sun kadehtimistasi sossupummikavereistasi on sulle kateellinen. Työ pitää sentään kiinni arjessa ja rutiineissa, ja voin taata että kämpän seinät kaatuu aika nopeasti päälle, jos pitkät päivät juo kotona kaljaa ja selaa nettiä.
Kiitos, jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen, ja valita oma suunta elämälle. Omasta asenteesta saan paljon negatiivista palautetta mutta minua ei kiinnosta. Jos joku, joka on tekee vuodessa yhtä paljon kuin minä, kritisoi minua niin otan ne kaikki kyllä tosissaan mutta ne kritisoijat ovat yleensä niitä yksinhoitajapartureita, joiden mielestä kaikilla pitäisi olla samat tulot. Jos voisin vielä yrittää jotain niin yrittäisin. Jos voisin lähteä rakentamaan tulevaisuuttani nyt Suomeen, niin en olisi mistään enemmän tyytyväisempi. Täällä ei vain ole yhtään mitään mitä haen elämältä takaa, paitsi tuo koulutus

Empä ole hirveesti kerennyt elättään itseäni noilla mun firmoilla, puuhastelen vain kaikkea tuollaista paljon mielummin kuin istun koneella ja juon kaljaa. Mikään yrittämäni asia ei vain ole ollut tähän mennessä järkevää/kannattavaa. Jos minun annettaisiin edes tehdä noita rauhassa voisin maksaa verot, mutta koko ajan jatkuvasti hangataan niin helvetisti vastaan. Ei mikään kokonaisuus ota nuppiin vaan se, että jokaisessa pienessäkin asiassa on laitettu vastaan. Näin maaseudulla kasvaessani olen kyllä huomannut liiankin läheltä mitä tuo liika tietokoneen ääressä istuminen aiheuttaa, ase siinä käy ohimolla ennemmin tai myöhemmin. Siinä olet kyllä oikeassa että se on huonoin suunta jonka elämälle voi ottaa. Alkaa vaan laillinen tekeminen loppua täältäkin. olen jo monesti sanonut että nuoruus pitäisi olla jotain muuta kuin pakollista tekemisen keksimistä että pysyisi mielenterveys tallella, koskee varmasti enemmän meitä maaseudun asukkeja

Mutta nuorenakin kerkee saaman yllättävän paljon aikaan jos ei istu koneella tai ryyppää joka viikonloppu

Olenko ymmärtänyt oikein että saadakseen tätä ansiosidonnaista täytyy koko ajan hakea aktiivisesti töitä ja käytävä säännöllisesti työkkärissä ilmoittautumassa työnhakijaksi. Ei siis voi vain lähteä ulkomaille sluibailemaan. Tai jos lähtee niin omalla kustannuksella
Pakko sanoo, viimmeks kun kävin työkkärissä niin ne ei löytänyt mulle mitään muuta tekemistä kuin mennä esittämään jotain maatilan isäntää johkin elämysmatkamaantilalle. Mitään muuta ne ei keksi, vaikka on varmasti enemmän kädentaitoja ja elämänkokemusta kuin kenelläkään alaikäisellä. En oo käyny toista kertaa vaan keksinyt itselleni tekemistä

Mutta silti olen tyytyväinen että olen syntynyt Suomeen. Saan sen koulutuksen minkä haluan, eikä riipu rahasta kuten jenkeissä. Sen jälkeen olenkin vapaa tekemään mitä haluan.

Ketjun aloittajalle ja muillekkin nuorille täytyy sanoa, että kannattaa oikeesti lähteä matkaamaan välimeren alueelle tai kauemmaksi ja tutustua ihmisiin. Suomalainen maailmankuva, että koulut käydään kaikki mahdollisimman nopeeta putkeen, perustetaan perhe ja ruvetaan maksamaan veroja saa raskaalla kädellä monoa perseelle. Näkee oikeesti kuinka pienestä ja vähästä ihmiset saa todella paljon elämäniloa eri kulttuureissa. En nyt alaikäisenä ole isoimmissa baareissa/kasinoissa päässyt ulkomailla käymään, mutta niihin mihin olen päässyt niin meno on hieman erilaista kuin täällä
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tän koko threadin kiteyttäisin tasan yhteen lauseeseen, VITTU TÄMÄ SYSTEEMI ON PERSEESTÄ.


Ps. Ei tiedä itkeäkö vaiko nauraako kun nippanappa täysikäiset jannut valittaa ekojen työpaikkojen jälkeen kun lähtee niin paljon veroihin massia. Ei saatana, multa lähtee todennäköisesti yli 3 kertaa enemmän veroihin kuin teillä joka vitun kuukausi. Ja silti jostain syystä ei vituta niinkään se kasa euroja joka lähtee, vaan se kankkulan kaivo, mihin ne kaadetaan.

Word! Ei paremmin voisi sanoa asiaa. Just tuota olen ajatellut joka kerta, kun puolivahingossa olen toisellä silmällä tätä thrediä selannut ja nähnyt näiden aatteellisten räkänokkien marmatusta. Mulla odottaa tuossa 9k€ jälkimätkyt. Tekis mieli antaa se raha suoraan vaikka maahanmuuttajille. Silloin edes osa menisi niistä esim lastensa elättämiseen, ei näiden seuraavan sukupolven kotimaisten räkänokkien pleikkariharrastuksiin ja "elämästä nautiskeluun". Tästä näette kuinka pettynyt olen tähän tiettyyn kotimaan nuorison edustajiin. Mä olen saatana äärimmäisen maahanmuuttokriittinen ja nyt jopa mamujen tukeminen alkaa tuntua järkevämmältä, jos ne oikeasti ovat hätää paossa tänne tulleet.

Nyt kun alkuun päästiin, niin jatketaan sitten paasausta. Vittu että vituttaa kuunnella, kun tutun tutut (tätä itseäni seuraavan sukupolven edustajat) selittää, kuinka keräävät arvokasta ja rankkojakin elämänkokemuksia sinä aikana, kun ei työt maistu ja koulujakaan ei käydä oikein. Kokemuksia, jotka auttavat selviämään rankasta loppuelämästä. Kysyin, että mitä kokemuksia ja miten niitä saadaan? Interreilaamalla vuosi isin ja äitin rahoilla. Voi vittu sanon minä. Olen niin pettynyt.

Sanokaa mielellään suoraan jos viestit on kohdistettu suoraa mulle niin ei tartte arvuutella. Saako kysyä herra senioreilta että jos joka kuukausi menee mielestänne verorahoja hukkaan, niin miten aiotte reagoida siihen? Aiotte vaan vittuuntua joka kerta kun maksatte veroa?

Jäisin Suomeen, jos verorahat menisi omasta mielestäni johkin hyödylliseen. Tai jos täällä saisi edes harrastaa jotain eikä kaikki olisi kiellettyä. Mutta alkaa näyttämään että aika pieni osa rahoista jää suomalaisille. Jos asian puolesta mellakoitaisiin, tai kerättäisiin addressi jolla voitaisiin asia muuttaa, niin olisin täysin voimin mukana. Se ei vaan auta mitään jos meen tuonne tyhjille kaduille yksin paasaamaan eduskuntataloa ja poliiseja kivillä, tai kerään nettiaddressin joka menisi varmaa eduskuntaan paskapaperiksi. Varmasti joka valtiossa tuhlataan enemmän tai vähemmän verovaroja, mutta jos etsii paikan mahdollisimman pienellä veroprosentilla, niin eikös sitä mene sitten vähiten hukkaan? : D Jos esim yli 90% toivoo pahempia rangaistuksia raiskaajille ja rattijuopoille, eikä sitäkään saada aikaiseksi niin ei se demokratia niin hirveen hyvin toteudu

Olisin ollut samaa mieltä Taikinahuulen kanssa vielä n. 2 vuotta sitten, että mielummin värikäs nuoruusikä ja persaukinen sit vanhana kun ei ole enään väliä. Nykyään ei toi nopeasti eläminen enään kiinnosta, enempi kiinnostaa luoda uraa, opiskella lisää eli näitä osalle perusjuttuja. Mua ei kiinnosta pahemmin että meneekö se 16% veroa vai 21%, kyllä se mulle takaisin tulee ensivuonna tai viimeistään eläkkeellä. Ei se raha mulle ole niin sentin päälle, kunhan on perusasiat hyvin ja rahaa jää säästöön ja harrastuksiin.
Suurin osa tais ymmärtää vähän väärin, mut se on ymmärrettävää kun tahkoan näitä viestejä niin kiirellä. Tarkoitus siis olisi, että pääsisin esim. lääkikseen sisälle, lykkäisin koulun aloittamista vuodella tai parilla, jonka jälkeen menisin johkin päiväntasaajan lähelle töihin johkin nuorten turistirysään. Tulisin sit takaisin kun palmut ja humalaiset turistit alkaa vituttamaan. Ja jos ei ala vituttamaan, tahkoaisin lääkistä taas niin pitkälle että saa lykättyä koulua taas vähäsen ja lähtisin uudelle kiertueelle. Hyvin vietettyjä nuoruuden vuosia ei pysty enää vanhana ostamaan ihan sama kuinka menestyy, mutta ei siltikään kannata heittää loppuelämää lekkeriksi. Minun on vaikea kuvitella sitä uraa, kun aion sen ulkomaille kuitenkin rakentaa
 
On systeemissä ehkä osittain vikaa, mutta on siinä jotain hyvääkin.

Itsekkin olen miettinyt paljon, että haluaisi jossain vaiheessa kokeilla työelämää ulkomailla.
Kyllä verojen maksamiselle nyt sentään jotain vastinetta saa (koulutus, terveydenhuolto, eläke). Mitä tällä viikolla tapasin pari jenkkiä niin tykkäsivät enemmän suomen "systeemistä" kuin jenkkilän, jossa kaikki maksaa.

Kyllä sitä itsekkin haaveilee eri hommista kuin mitä tällä hetkellä tekee, mutta tuntuu olevan aika trendi nuorilla aikuisilla valittaa tuota työelämän kamaluutta. Valittajat harvemmin on korkeasti koulutettua porukkaa. Se hieno puoli tässä maassa on, että vaikka kuinka paskaan paikkaan syntyy niin käytännössä saa täysin samat mahdollisuudet kuin kaikki muutkin koulutuksen suhteen. Toki ympäristö ja olosuhteet muokkaavat yksilön kehittymistä, mutta kaikille annetaan ainakin mahdollisuus.

Tukia ei tosiaankaan pitäisi maksaa työkykyisille, joilla ei ole työhalua. Normaali aikuinen ihminen tuntee jonkin sortin vastuuntuntoa omasta elämästään.

Paskoja puolia systeemissä on sitten taas se, että suhteilla menee yhä useammat työpaikat ja jatkokoulutuksen omaavat eivät aina löydä oman alan hommia valmistuttuaan.
Koulutuksen merkitys puolestaan on mitä ilmeisemmin vähenemässä ja nykyään arvostetaan työpaikoissa sitä että oot hyvä tyyppi.
 
Toimihenkilöistä kun puhutaan, niin hyvällä tyypillä ei ole sen enempää merkitystä kuin se että toimeen pitää tulla muiden kanssa. Osaaminen on se jota oikeasti arvostetaan ja jolla on merkitystä. Jos ollaan asiakkaiden kanssa tekemisissä, asiakkaalle päin ei näy mitenkään koulutustausta. Eikä se sitä asiakasta kiinnosta tippaakaan. Ja se asiakas on se, josta bisnes elää.

Jos ihminen palkataan johtamaan vaikka taloutta tai saneeraamaan, ei sillä ole mitään merkitystä kuinka hyvä tyyppi se on. Sillä on väliä, että se pitää hanskassa sen talouden tai hoitaa organisaation kuntoon.


Sitten jos puhutaan perus duunarihommista, joihin tekijöitä on kolmetoista tusinassa, niin painaa eri asiat. Kysyisin oikeastaan näin, että jos homma ei ole rakettitiedettä, ja tulijoita on vaikka kuinka paljon, miksi ottaa joku muu kuin "hyvä tyyppi", jos niitä riittää?


Edit. Tokihan jenkeissä kaikki maksaa. Mutta siellä on palkatkin ihan toista luokkaa kuin täällä.
 
Mitähän nämä joita ei työnteko oikeasti kiinnosta miettisivät, jos kaikki(!) töissä käyvät säästäisivät ensin hieman rahaa ja sitten pam, jäisivät lakkoon ennaltamäärittelemättömäksi ajaksi. Mikään ei pyörisi, ja valtion kassa alkaisi pikku hiljaa köyhymään. Vähitellen, asteittain sitten sosiaaliturvat alkaisivat myös mennä alaspäin ja nollaantumaan. Töihin saisi toki mennä sitten kun alkaisi kuumottelemaan liikaa...

Vieläköhän loisiminen maistuisi siinä vaiheessa?

-Tämä nyt oli tällainen järjetön kärjistetty heitto, mutta varmaan porukka ymmärsi mitä ajoin takaa. Olen toki itsekin opiskelija edelleen, mutta kyllä töihin menen, ja toivon töihin myös pääseväni (huom! eri asia kuin se että tieten tahtoen jää sinne kotiin, koska se on "vaihtoehto". Ei se ole mikään hemmetin "vaihtoehto", mitä voi mietiskellä leukaa hieroen, että menisikö sinne töihin vai ei kun "ei oikein sillä tavalla näe siinä sitä 'hohtoa', mutta antaa toki muiden valita niinkuin huvittaa, koska antaa 'kaikkien kukkien kukkia' ". On se hienoa ja jaloa että tässä vielä näin oikein ajatellaan! Oikein katsotaan että ollaan hienoja ihmisiä kun annetaan "ymmärrys" sille että joku hullu haluaa "tyhmästi" työhön mennä, "vaikkei siinä paljoa järkeä ole". Siis työnteko, se on hitto vie jokaisen velvollisuus jos siihen pystyy. Eettinen ja moraalinen velvollisuus. Et voi pitää itsestäänselvänä asiana sitä, että muut tekevät hanttihommat ja mietintähommat sun puolesta ja pyyhkii sun perseet sun puolesta samalla kun rahavirrat pyörii ja sinä vain istut himassa ihmettelemässä muiden hulinaa. Ole edes hiljaa asiasta. Ei työttömyyttä pidä ylistää valintana)

Työ, eli palveluiden ja tavaroiden vaihto valuuttaa vastaan, pyörittää tätä yhteiskuntaa. Yhteiskunta romahtaa jos kukaan ei tee töitä. Jonkun on kasvatettava ruokaa pellolla tai eläimiä karsinoissa. Jonkun on ajettava kuorma-autoa, millä tavarat saadaan paikasta toiseen. Toiset rakentavat kännyköitä ja muita härpättimiä, koska on se vaan niin hemmetin hienoa että on näitä laitteita joilla voi chattailla ja surffailla. Jotkut kertovat muille mitä tehdä, jotta nämä voisivat keskittyä tekemiseen eikä suunnitteluun. Joidenkin on siis tehtävä töitä. Näitä henkilöitä on arvostettava. Ei voi olla "varteenotettava, arvostettava vaihtoehto", ettei tee mitään työtä, koska silloin kaikki pyrkisivät tähän, ja silloin yhteiskunta romahtaisi.

Yhteiskunta on rakentunut vuosisatojen lomassa. Voidaan pitää yhteiskuntaa virheellisenä jne. No mites sitten. Hajotetaan yhteiskunta, ja mennään anarkiaan. Great. Vähitellen ihmiset huomaavat taas, että yhteispelillä päästään pidemmälle, ja samat yhteiset pelisäännöt alkavat rakentua palveluiden, tavaroiden, valuutan vaihdon ympärillä, koska nämä ovat helpotuksia, eivätkä haittoja. Ja joku pitää järjestystä yllä, koska kaikki niin haluavat, muuten ei ole turvallista olla. Ja voilá, meillä on taas sama yhteiskunta kasassa, samoilla, aikaa myöten hiotuilla säännöillä.

Se on hieno, jalo asia, että työn tekijät (en tarkoita yhdyssanamielessä) pyörittävät yhteiskuntaa, ja jakavat siitä saamasta hyödystä myös vähempiosaisille, jotka eivät kykene tekemään töitä, tai joilla on muu tilanne mikä estää työnteon sillä hetkellä. Sitä pitää kunnioittaa, ei sylkeä päälle. Mutta, näinhän se suunnilleen on jo. Työn tekijä on hyvässä asemassa, ja tekemättömällä on tiukemmat olot. Sosiaaliturvalla elämisen ylistys "vaihtoehtona tyhmälle työnteolle" vain pännii minua.
 
Uskon että suurin osa näistä ihmisistä jotka pitävät breikkiä työnteosta (potkut tai irtisanoutuminen paskasta työstä tai whatever) tulevat kyllä tekemään töitä koko aikuisikänsä. Tällaisen breikin pitäminen ja esim. matkustaminen kuuluu varmasti monilla nuoruusvuosiin kun ei ole vielä sitoumuksia.
 
En jaksanut lukea näitä kaikkia viestejä läpi, mutta kehottaisin sua todellakin jatkamaan korkeakouluun amk tms. Vaikka pääsykokeet näytti pahalta, niin tähän löytyy helppo apu: ota iltalukion matikan ja fysiikan kursseja! Mulla on muutama kaveri ketkä ovat hakeneet viimeiset pari vuotta amk:hon sisään toinen heistä on kokeillut varmaan 3 eri alaa. Tradenomia en oikeen lähtisi suosittelemaan, mulla on 3 kaveria ketkä tätä ovat opiskelleet ja kaikki ovat lopettaneet kesken, koska se on tuntunut niin turhalta.
 
Mua aina naurattaa tama oravanpyora-hossotys ja vaitteet siita, etta hyvaa tyota tekevat tai kunnon ammattia opiskelevat ovat onnettomia oravanpyoran orjia joilla ei ole omaa tahtoa.

Mina olen valivuoteni aikana tehnyt baarihommia ulkomailla, matkustellut ja viettanyt villia elamaa vailla huolia. Valivuoden jalkeen palasin kuitenkin kiltisti takaisin koulunpenkille, koska olin lykannyt yliopiston aloitusta jotta saan ylimaaraiset energiat purettua. Nyt oikista on takana 2 vuotta ja olen onnellisempi kuin ikina. Rakastan alaani ja niita haasteita mita se tarjoaa enka vaihtaisi pois, vaikka tiedostankin edessa olevan tyouran rankkuuden. Kai ma olen jotenkin hullu kun tykkaan deadlineista, haasteista, ongelmien ratkomisesta ja uuden oppimisesta.

Voisin viela lisata ulkomaille haluaville eksyksissa oleville nuorille, etta ei se ulkomaille lahto yksinaan aina paranna ongelmia. Samaa paskaa se elama on siellakin jos asenne on paska.
 
Mua aina naurattaa tama oravanpyora-hossotys ja vaitteet siita, etta hyvaa tyota tekevat tai kunnon ammattia opiskelevat ovat onnettomia oravanpyoran orjia joilla ei ole omaa tahtoa.

Joo, eiköhän se oravakin sinne pyörään mee ihan omasta tahdosta, ei sitä kukaan sinne pakota. Kyllä ainakin itse huomannut, että opiskeluiden myötä työt ovat muuttuneet paljon vapaammiksi. Saa itse päättää työajat ja työskentelytavat, eikä kukaan ole seläntakana kyttäämässä. Niin kauan kun ei ole lapsia eikä lainoja niin ainahan sitä voi myös lopettaa työt jos siltä tuntuu, mutta en itse ainakaan tiedä mitä sillä kaikella ajalla sitten tekisi.
 
Mua aina naurattaa tama oravanpyora-hossotys ja vaitteet siita, etta hyvaa tyota tekevat tai kunnon ammattia opiskelevat ovat onnettomia oravanpyoran orjia joilla ei ole omaa tahtoa.

Mina olen valivuoteni aikana tehnyt baarihommia ulkomailla, matkustellut ja viettanyt villia elamaa vailla huolia. Valivuoden jalkeen palasin kuitenkin kiltisti takaisin koulunpenkille, koska olin lykannyt yliopiston aloitusta jotta saan ylimaaraiset energiat purettua. Nyt oikista on takana 2 vuotta ja olen onnellisempi kuin ikina. Rakastan alaani ja niita haasteita mita se tarjoaa enka vaihtaisi pois, vaikka tiedostankin edessa olevan tyouran rankkuuden. Kai ma olen jotenkin hullu kun tykkaan deadlineista, haasteista, ongelmien ratkomisesta ja uuden oppimisesta.

Eikös se nyt ole vähän niinkuin oletus että korkeakoulusta elinkeinoelämään töihin tuleva ihminen on tällainen. Sikäli kun nyt on palkkansa arvoinen kaveri. Yleensä ne ahkerimmat ja särmimmät ja aktiivisimmat tyypit on yrityksissä ainakin oman kokemuksen perusteella nuoria koulutettuja kavereita. 50+ tyypit on sitten enemmän semmoisia jotka jo jäähdyttelee eikä tee mitään muuta kuin sen mikä on pakko. Sinänsä minusta ihan luonnollista.
 
Eikös se nyt ole vähän niinkuin oletus että korkeakoulusta elinkeinoelämään töihin tuleva ihminen on tällainen. Sikäli kun nyt on palkkansa arvoinen kaveri. Yleensä ne ahkerimmat ja särmimmät ja aktiivisimmat tyypit on yrityksissä ainakin oman kokemuksen perusteella nuoria koulutettuja kavereita. 50+ tyypit on sitten enemmän semmoisia jotka jo jäähdyttelee eikä tee mitään muuta kuin sen mikä on pakko. Sinänsä minusta ihan luonnollista.

Onhan se luonnollista, mutta kirjoitin tekstini lahinna vastineeksi sille vaitteelle etta kaikki uraputkea havittelevat tekevat niin vain koska on jotenkin pakko.
 
Mä olen ollut kohta 7kk työtön, ja ensimmäisen kuukauden jälkeen alkoi vituttamaan. Oon onnellinen oman alani töissä koska työstä saa rahaa elämiseen, on säännöllinen päivärytmi, näkee ihmisiä, saa toteuttaa itseään.

Mä en voi ostaa tällä hetkellä mitään, syön vähän halpaa ruokaa ja laiskistun kokoajan enemmän. Vapaa-aikaa on niin paljon etten tiedä mitä tekis, ja sitten kun tiiän ni sehän maksaa kato. Mua vituttaa tälläset ihmiset kenelle ei työ kelpaa.
 
Tuo laiskistuminen on kyllä se työttömyyden paha puoli. Olin itse joskus 5 kk työtön ja eLmOhin teksti kuulostaa tutulta. Ennen työttömyyttä en edes osannut nukkua iltapäivään. Sen jälkeen olen osannut helposti.

Itse sain loppujen lopuksi työpaikan ja vielä ihan hyvän sellaisen yhden konsulttifirman järjestämän työttömyyskoulutuksen kautta. Sain postissa heidän mainoksen, kävelin sisään heidän toimistoon ja kysyin onko heillä tarjota mulle mitään. Oletko eLmOh noita kokeillut?
 
Mä ymmärrän nuorten turhautumisen sen osalta, jos ei saa töitä tai opiskelupaikkaa.

Asenneongelmaa mä en kuitenkaan ymmärrä. Enkä sitä, että kaikki pitäisi saada heti, vastoinkäymisiä ei siedetä ja jos niitä tulee, niin halutaan vierittää se syy muille.

Kyllä sitä itsekin kitkuteltiin nuorena huonoilla palkoilla, mutta kun vähän kävi kouluja ja näki vaivaa, niin nykyään on mahdollisuus elää ihan ok elämää. Sieltä alhaalta se on ponnistettava.
 
Olen todella helpottunut, että sain vakituisen työpaikan, en olisi kestänyt vain kotona sluibailua. Palkka ei päätä huimaa, ja on yötyötä, mutta kyllä tässä jouluun asti selviää, jolloin alan lukemaan kauppiksen pääsykokeisiin. Tänä vuonna ei vielä opiskelupaikkaa tullut, ikävä kyllä.
 
Koulutuksen merkitys puolestaan on mitä ilmeisemmin vähenemässä ja nykyään arvostetaan työpaikoissa sitä että oot hyvä tyyppi.
Johtuu ihan ylikoulutuksesta ja siitä että suuri koulutuksista on melkosta nollasisältöä. Melkoinen osa työpaikoista on kuitenkin sellaisia että se hyvä ja vähänkin täyspäinen tyyppi osaa hommansa ihan ilman korkeakoulutustakin.
 
Paskoja puolia systeemissä on sitten taas se, että suhteilla menee yhä useammat työpaikat ja jatkokoulutuksen omaavat eivät aina löydä oman alan hommia valmistuttuaan.
Koulutuksen merkitys puolestaan on mitä ilmeisemmin vähenemässä ja nykyään arvostetaan työpaikoissa sitä että oot hyvä tyyppi.

Tuo on helvetin paska juttu. Tämän kaiken "sosiaalisuuden", hyvien tyyppien ja sosiaalisen median arvostuksen huumassa unohdetaan se, että ne työt täytyy myös saada tehdyksi. Siinä missä missä se vähän erakkotyyppinen ja hiljainen, mutta homman hallitseva tyyppi tekee tuottoa itselleen ja myös muille, niin samalla se niin pidetty, "sosiaalinen", kaikkien paras kaveri, nostaa vain itselleen palkkaa ja työt jää tehtyä. Menee ihan naurettavuuksiin tämän "sosiaalisuuden" arvostaminen esim. työyhteisöissä, kun ne päättävät henkilöt eivät edes tajua, että mitä se sosiaalisuus tarkoittaa. Vielä pahempaa on se, että tehokkuus/tuottavuus tuntuvat olevan jopa toissijaisia arvoja. Puhekielessä sosiaalisuus tarkoittaa seurallisuutta ja vielä oikeammin pahemman kautta sitä, että on aina juttelemassa (äänessä) kaikkien kanssa, mitä paskaa tahansa. Oikeasti sosiaalisuus on sitä, että osaa sopeutua erilaisiin tilanteisiin ja ottaa erilaisia ihmisiä huomioon niin, että kaikki tulisivat toimeen keskenään, eikä se vaadi edes montaa sanaa. Puheliaisuus, sankaritarinoiden kertominen ja juoruilu eivät ole sosiaalisuutta.
 
Viimeksi muokattu:
^ Huh... Menipä aikamoisen paatoksen puolelle. Pointti oli kuitenkin se, että monessa työpaikassa se äänekäs ja laiska "hyvätyyppi" jyrää sen hiljaisen ja ahkeran tyypin ylitse ja se on nykypäivän meininki, vaikkakin saatanan epäreilua.
 
Mitä varten et tee yo-merkonomin työtä?markkinointimerkonomin työtä eli myyntityötä löytyy varmasti, mene b2b myyntiin vaikka teollisuusmyyjäksi tienaat oikeen hyvin tai kiinteistövälityskin on myyntityötä.
 
Johtuu ihan ylikoulutuksesta ja siitä että suuri koulutuksista on melkosta nollasisältöä. Melkoinen osa työpaikoista on kuitenkin sellaisia että se hyvä ja vähänkin täyspäinen tyyppi osaa hommansa ihan ilman korkeakoulutustakin.

Tässäpä tämä.

Yleisesti:

Mun mielestä yks ongelma on se, että näillä ns. haalaripuolen hommissa alkaa olee kohta älytön työvoimapula kun suurin osa nuorista menee johki tradenomiks tai kauppiksee lukee 4-5 vuotta sitä miten joku tuote myydään ja miten sitä markkinoidaan. Ongelma on siinä ku niitä valmistuneita on tyyliin sata per yks jaossa oleva työpaikka. Varmasti moni em. osaisi tehdä näitä haalarihommia, mut kuka palkkaa sellasen ku se lähtee heti menee ku löytää "parempia" hommia.

Rakennuspuolella ainaki olis pulaa tekijöistä. Nimenomaan siis tekijöistä eikä suunnittelijoista. (infra- / ympäristörakennus nyt ainaki)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom