Mitä lihaksessa tapahtuu treenatessa?

[fysio]

Täsmennän vielä tuota satelliittisolut vs. lihassolut asiaa joka ilmeisesti on vähän huonosti esitetty. Eli kantasolut ovat ikään kuin reservinä lihassoluille, ja yksi treenauksen vaikutus on että kantasolut lisääntyvät keskenään kovalla tahdilla.

Minun näkemys asiasta on seuraava:
Satelliittisolutoiminta on osa kudosvaurion parantumista lihassolutasolla.

Treenin aiheuttamat mikrovauriot tapahtuvat paljon pienemmässä mittakaavassa filamentti-tasolla mm. z-kalvoilla. Täällä korjaantuminen on (IMO) juuri tuota supistuvien osien uusiutumista ja lisääntymistä. Ei satelliittisolutoimintaa.

Kun lihas sitten pienenee, niin se ei hävitä kaikkia saamiaan osia, vaan lähinnä lihaksen supistavaa työtä tekeviä osia eli proteiinisäikeitä puretaan "turhina". Nämä supistavat säikeet vievät suuren osan lihassolun tilavuudesta, joten olisi järkevää että lihassolujen koko pienenee samalla.

Eikös lihaksen tilavuudesta suurin osa ole nestettä, jonka määrän muutoksilla voitaisiin selittää nopeat lihaksen koon muutokset (muutama vrk - vkon aikana tapahtuva). Esim. immobilisaation yhteydessä raajan ympäryysmitta pienenee jo viikon aikana hyvinkin rajusti, toisilla enemmän, toisilla vähemmän.

Lähdemateriaali tukisi tuota filamenttien uusiutumista ja nestemäärien vaihtelua.

 

[proileri]

Treenin aiheuttamat mikrovauriot tapahtuvat paljon pienemmässä mittakaavassa filamentti-tasolla mm. z-kalvoilla. Täällä korjaantuminen on (IMO) juuri tuota supistuvien osien uusiutumista ja lisääntymistä. Ei satelliittisolutoimintaa.

Satelliittisolutoiminta ja yhtyminen lihassoluihin ja IGF-1:n yhteys on aika pitkälti tutkittu juttu, eli sitä kyllä tapahtuu. Samoin esimerkiksi vanhusten lihaskuntotreenin on tutkittu elvyttävän IGF-1 -pitoisuuksia ja sateliittisolureservejä. Malli on ilmeisesti se, että mikrotrauma aikaansaa viestintää lihaskudoksessa, joka ohjaa sateliittisoluja jakautumaan ja osan näistä fuusioitumaan kudokseen.

Mutta ottaen huomioon että periaatteessa se tuo lihakseen lähinnä lisää synteesi- ja energiantuotantokoneistoa, niin pääasiallinen merkitys on että se mahdollistaa muunlaiset muutokset solussa, mm. entistä tehokkaamman proteiinisynteesin.

Eikös lihaksen tilavuudesta suurin osa ole nestettä, jonka määrän muutoksilla voitaisiin selittää nopeat lihaksen koon muutokset (muutama vrk - vkon aikana tapahtuva). Esim. immobilisaation yhteydessä raajan ympäryysmitta pienenee jo viikon aikana hyvinkin rajusti, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Lähdemateriaali tukisi tuota filamenttien uusiutumista ja nestemäärien vaihtelua.

Itse katsoin asiaa lähinnä pitkällä tähtäimellä, eli lihasmuisti tässä yhteydessä jos bodari lopettaa harrastuksen ja tekee paluun vuosien päästä. Mutta lyhyellä aikavälillä on varmaan enemmän tekemistä sen kudosnesteen kanssa, kyllä - lihasten ulkopuolella ensimmäisenä varmaan tapahtuu verenkierron heikentyminen raajassa jota ei käytetä aktiivisesti, joka myös pienentää raajan kokoa. Lihaksen proteiinimäärien kasvattaminen tai purkaminen ei tapahdu ihan hetkessä kuitenkaan ja nestettä on huomattavasti helpompi kerryttää, joten nopeat koon vaihtelut menevät enemmän nesteen piikkiin.

Hyvin monitasoinen juttu tuo lihassolujen toiminta, voi tarkastella monelta eri kantilta

 

[fysio]

Hyvin monitasoinen juttu tuo lihassolujen toiminta, voi tarkastella monelta eri kantilta

Jep, jep.

Ja tähän liittyvää perusteellista materiaalia oli/on yllättävän vaikea etsiä. Varsinkin, kun itsellä on toisinaan pieni perfektionistinen taipumus pohtia ilmiöitä ja niiden taustalla olevia tekijöitä.. Minulle kun ei ikinä ole riittänyt selitykseksi: hra x sanoi asian näin olevan... ;)

 

[proileri]

Ja tähän liittyvää perusteellista materiaalia oli/on yllättävän vaikea etsiä. Varsinkin, kun itsellä on toisinaan pieni perfektionistinen taipumus pohtia ilmiöitä ja niiden taustalla olevia tekijöitä.. Minulle kun ei ikinä ole riittänyt selitykseksi: hra x sanoi asian näin olevan... ;)

Olen törmännyt samaan ongelmaan, itsekin harrastusmielessä noita liikuntalääketieteellisiä juttuja ihmettelen, kun biologiaa ja biokemiaa jonkin verran tullut opiskeltua. Asioista kannattaakin ottaa itse selvää, koska maallikoilla (ml. itselläni ) asiat menevät sekaisin tai tulevat esitettyä tekstimuodossa huonosti, jolloin ketjun seuraava lenkki voi saada väärän kuvan, jne.

Yleensä tietoa asioista löytyy aika hyvin esim. PubMedin kautta - vaikka ei lukuoikeutta tuonne olisikaan esim. oppilaitoksen kautta, niin hyväksi tietolähteeksi olen havainnut kaikille näkyvissä olevat artikkelien abstraktit, koska niissä on yleensä tiivistetty aikaisempia asiaan liittyviä tutkimuksia. Nuo tosin ovat täynnä tieteellistä termistöä, joten vaativat välillä esim. Wikipedian käyttöä että saa tekstin avautumaan. Noita selaillessa saattaa vierähtää tunti jos toinenkin.. :D