- Liittynyt
- 21.12.2002
- Viestejä
- 389
Tuntuu että meillä täällä Suomessa on joidenkin mielestä suorastaan häpeä turvautua vanhempien taloudelliseen tukeen vielä teini-iän jälkeen. Mielummin sitten vaikka syödään pelkkää makaronia ja ketsuppia kun annetaan vanhempien auttaa jos rahatilanne on heikoissa kantimissa. Vanhempien jälkeläisilleen ostama asunto on jo sitten jotain aivan käsittämätöntä josta täytyy kuittailla kännissä vielä vuosienkin jälkeen, olisihan sitä nyt kannattanut asua vuokralla ja syytää rahaa vuokranantajien taskuun ilman oman pääoman vastinetta. Itselläni ei vanhempien ostamaa autoa tai asuntoa ole, mutten myöskään jaksa sortua perisuomalaiseen kateuteen niitä ystäviä kohtaan joilla asia näin on.
Tietysti paljon on kiinni vanhempien asenteista ja taloudesta, joten kaikilla ei mahdollisuuksia näiden tukeen ole. Joillekin se on myös niin kova itsetunnon kysymys että tehdään mitä tahansa elintason ja vapaa-ajan kustannuksella kunhan vaan pärjätään heti omillaan. Järkevääkö? Ei ehkä, muttei myöskään tuomittavaa jos vaihtoehtona on henkinen kärsiminen.
Vaikka varsin erilaisista kulttuureista onkin kyse, pakko laittaa tähän vertailuun Etelä-Euroopan maat joissa jälkeläiset muuttavat pois kotoa keskimäärin vasta kolmenkymmenen ikävuoden kieppeillä. Siinä vähän sitä perspektiiviä siihen itsenäistymiseen ja oman talouden perustamiseen.
Sitten itse aiheeseen: Vaikka kesätöistä ei paljon säästöjä syntyisikään niin kyllä tuo 440e + 300e lainaa kuukaudessa on sellainen summa että toimeen tulee ihan mainiosti kun vuokra on alle 250e. Jatkuvia säästöjä tulee lähinnä ruoka-aineissa kun ostaa edullisimmista kaupoista ja keskittyy vähän seuraamaan lihatiskin tarjouksia. Ruokaan menee vain noin 200 euroa kuukaudessa proteiinit ja muut oheistuotteet mukaan luettuna.
Myös kaikenlainen tavaroiden ja ylimääräisten vaatteiden ostelu on melko minimoitua. Baarissa tulee välillä käytyä, mutta niissäkään ei tee edes mieli ryystää drinkkejä ja viinaa kaksin käsin kurkusta alas, välillä jopa puhtaalla jäävesilinjalla viihtyen.
Tietysti paljon on kiinni vanhempien asenteista ja taloudesta, joten kaikilla ei mahdollisuuksia näiden tukeen ole. Joillekin se on myös niin kova itsetunnon kysymys että tehdään mitä tahansa elintason ja vapaa-ajan kustannuksella kunhan vaan pärjätään heti omillaan. Järkevääkö? Ei ehkä, muttei myöskään tuomittavaa jos vaihtoehtona on henkinen kärsiminen.
Vaikka varsin erilaisista kulttuureista onkin kyse, pakko laittaa tähän vertailuun Etelä-Euroopan maat joissa jälkeläiset muuttavat pois kotoa keskimäärin vasta kolmenkymmenen ikävuoden kieppeillä. Siinä vähän sitä perspektiiviä siihen itsenäistymiseen ja oman talouden perustamiseen.
Sitten itse aiheeseen: Vaikka kesätöistä ei paljon säästöjä syntyisikään niin kyllä tuo 440e + 300e lainaa kuukaudessa on sellainen summa että toimeen tulee ihan mainiosti kun vuokra on alle 250e. Jatkuvia säästöjä tulee lähinnä ruoka-aineissa kun ostaa edullisimmista kaupoista ja keskittyy vähän seuraamaan lihatiskin tarjouksia. Ruokaan menee vain noin 200 euroa kuukaudessa proteiinit ja muut oheistuotteet mukaan luettuna.
Myös kaikenlainen tavaroiden ja ylimääräisten vaatteiden ostelu on melko minimoitua. Baarissa tulee välillä käytyä, mutta niissäkään ei tee edes mieli ryystää drinkkejä ja viinaa kaksin käsin kurkusta alas, välillä jopa puhtaalla jäävesilinjalla viihtyen.