Mistä säästit opiskelijana?

[dink]

Opiskelun alkuaikoina säästöt tuli mm:
-Alkoholin käyttö minimissä
-Ruokana kaurapuuro, näkkileipä, tonnikala & kananmunat (+weight gainer)
-Polkupyörällä joka paikkaan, bussiliput himaan sai yleensä maksatettua vanhemmilla
-Asuin halvassa yksiössä aluksi ja loppuvaiheissa solussa parin kaverin kanssa jolloin vuokrakustannukset jäivät suhteellisen pieniksi
-Oppikirjat yms kopioitiin surutta kavereilta

Valmistumisen häämöttäessä ja opiskelupaikan vaihduttua pk-seudulle oli pakko ruveta ottamaan opintolainaa, ja kun lainan makuun pääsi niin sitä otinkin sitten ihan kunnolla. Tällä hetkellä kun niskassa on liki 200k asunto-ja autolainoja ei muutaman tonnin opintolaina tunnu missään.:D

 

[Axel Fox]

Smaken är som baken, tudelad..

Elintaso on mielenkiintoinen käsite. Joillekin se merkkilaukku on se tärkein asia, joillekin se että auto on tyylikäs. Mielipiteistä voidaan aina kiistellä, ja mielestäni kaikki (melkein..) ovat oikein.
Mutta,

1. en lähtisi muuttamaan keskustasta (Helsingin) pois vain koska muualla on halvempaa. Jos elämä, opiskelupaikka, ystävät jne. ovat kaikki keskustassa, niin sitten minäkin. Vaikka on kalliimpi. Välimatkat voivat ärsyttää, varsinkin pitkän päälle, ja kuten niin moni on sanonut, Time Is Money. En aio istua puolet opiskeluajastani bussissa tai junassa.

2. Ruuasta sen verran, että olen itsekin nähnyt yksinkertaisen ruokavalion tuoman anemian ja saamattomuuden. Kaveri söi kustannussyistä vain makaroonia, puuroa ja muita halpisruokia, eikä antanut itselleen syitä tai mahdollisuutta nauttia ruuasta ja elämästä. Paino romahti, sen elämänhalu heikkeni, opiskelut meni huonommin ja muuten huono mieli. Nykyään sillä menee paremmin kun se löysi naisen joka huolehtii siitä.
Ruoka on kuitenkin yksi elämän parhaimpia asioita.

3. En polta, koitan keskittää vaateostokset Ale-aikoihin, viina otan tehokkaasti (ei tule kalliiksi ;) ), pyöräilen, käytän julkisia pummiperiaatteella 50-50, enkä tuhlaa rahaa. Hyvin pärjää.

4. Olen töissä opiskelujen ohella, ei siinä muuten mitenkään pärjää. Mutta en koe että se on hidastanut opintojani. Päinvastoin, työkokemus ja alaan tutustuminen ovat vain hyväksi ja motivoi.

Edit: Niin ja en aja autoa kun ei ole tarvetta.

 

[ToughGrip]

Kyllä pk-seudullakin tulee jotenkin toimeen tuilla ja 9090e:llä vuodessa (+liukuma), jos suunnittelee jutun oikein.

Tekee vähän rahaa patjan väliin ennen opiskelua niin ei tarvitse velkaakaan ottaa ja voi vähän rellestelläkin opintojen lomassa. Menestyvän ihmisen tulee näyttää menestyvältä menestyäkseen, vaikka vyö olisikin tiukalla!

 

[Mömmö]

Aina kun kk alussa rahaa tulee niin varmat menot mistä en tingi on: Vuokra, sähkö, ruoka, lisäravinteet, salikortti (isi maksaa kännykkä laskun ). Eli voin tinkiä dvd leffoista, musiikista, aku ankoista (sydän särkyy) ja muusta turhasta.

 

[Eleonoora]

Kun mulla nyt opiskelijaelämä kohta alkaa, niin olen itse suunnitellut säästäväni vaatteissa, kengissä, alkoholissa ja kaikessa "turhassa" krääsässä. Alkoholia mulla nyt ei kyllä kulu muutenkaan lähes koskaan..
Ruuassa ja asumisessa en ole minäkään valmis säästämään. Asunto meillä on hyvä ja edullinen (saunallinen kaksio, 60 neliöö, viisi vuotta sitten lähes täysin remontoitu, 2 autotallipaikkaa ja vuokra vain vähän päälle 400 euroa), mut säästöä ei sit tule siitä 40km koulumatkasta per suunta.

Mulla on vaatteita tosi paljon (niitäkin, mitä en koskaan ole käyttänyt), joten ehkä mä voin vihdoin ja viimein vähentää niiden ostamista. Avo on jo sitä päivää odottanutkin. :D Pitää opetella kiertämään vaatekaupat kaukaa..

 

[Battleaxe]

1.Alkoholissa, juon kerran pari vuodessa
2.Vaatteissa, ei mitään ylimmäärästä
3.Bensakuluissa, ajelen töihin ja salille :D Kaverit saa tulla mulla käymään
Siinä suurimmat

 

[Stu]

Kaikesta pitää pystyä säästämään, mikään ei ole pyhää...

Hyvaa settia paholaiselta. Turhan usein naiden koyhyysvalitusten taustalta loytyy kattava lista asioita "joista viimeksi luovun".
- safkasta en tingi -> syodaan ulkona monesti viikossa
- harrastuksista en tingi -> treenataan kalleimmalla salilla merkkivaatteissa
- ilman autoa en parjaa -> uudenkarhea auto, alumiinivanteet ja 2k stereot
- jne.

Tama siis yleisena havaintona tosielamasta, ei piikkina kenellekaan tahan threadiin kirjoittaneelle.

 

[Myth]

- Olin parisuhteessa (kulut puoliks)
- Molemmat parisuhteessa opiskeli ja kävi töissä
- Alkoholin käyttö melko vähäistä
- Suhteellisen halvat harrastukset
- Ei autoa kolmeen ensimmäiseen opiskeluvuoteen
- Kesät molemmat oli alan hommissa ja harjoittelut tietty palkallisia

Mä olen saanut säästettyä ihan hyvin sukan varteen, mutta silti en erityisesti yritä säästää. Pelkästään lähipiirissä olleet lukuisat syöpätapaukset ovat saaneet ajattelemaan, että mihin vittuun sitä oikeen säästää, arkkuunko? Se voi henki lähteä jo huomenna, niin parempi laittaa elämiseen ja uusiin kokemuksiin.

 

[Titaani]

Hyvaa settia paholaiselta. Turhan usein naiden koyhyysvalitusten taustalta loytyy kattava lista asioita "joista viimeksi luovun".
- safkasta en tingi -> syodaan ulkona monesti viikossa
- harrastuksista en tingi -> treenataan kalleimmalla salilla merkkivaatteissa
- ilman autoa en parjaa -> uudenkarhea auto, alumiinivanteet ja 2k stereot
- jne.

Tama siis yleisena havaintona tosielamasta, ei piikkina kenellekaan tahan threadiin kirjoittaneelle.

Samoja havaintoja tein aikoinaan joistakin opiskelukavereista. Valitetaan että raha on tiukalla, opintolainaa niin paljon kuin saa, otetaan. Mutta:
- Käydään kebabilla joka toinen päivä
- Muina päivinä käydään pitsalla
- Olusilla käydään monta kertaa viikossa, 2-3 kertaa perseet olalle/vk
- Hommataan vanhaan autoon kalliita lisävarusteita

 

[Mikkis]

Viinasta. Opiskelu jatkuu.

 

[PikkuT]

Mun ekasta opiskelusessiosta on aikaa vierähtänyt jo noin 12 vuotta, mutta sen muistan, että rahat olivat todella vähissä. Oikein kun muistelen, niin seuraavia säästämisen niksejä käytin:

- Ruoka. Kouluruoasta kaikki irti, eli sitä niin paljon kuin masu veti. Opiskeluboxissa syötiinkin halkaistuja tarjouslihapullia, kananmunia (EU:n myötä ne halpenivat:D ) sekä rutosti makaronia. Mausteilla näistä kykeni luomaan vaikka mitä herkkuja...:jahas:

- Alkoholi. Opiskelijat ryyppäsi ainakin kultaisella 90-luvulla reippaasti, sosiaalista elämää ei ollut virvoittamassa internet, eikä kännykät. Ratkaisu kalliiseen alkoholiin oli tietysti kotiviini, joka oli laman jälkimainingeissa muutenkin suosionsa huipulla.:kippis1: :urjo:

- Kämppä piti olla tietysti pienin, mitä koko kaupungista löytyy, eipähän tosin ollut kauheasti tavaroitakaan, millä sen olisi täyttänyt.


Näillä pärjäsi. Muistaakseni opintotuki oli tuohon aikaan max. 550mk, sillä ei hirveästi juhlittu... Oi niitä aikoja.:D

 

[ToughGrip]

On totta, ettei opintotuella ja asumislisällä Suomessa eletäkään. Niiden lisäksi on opiskelijan laskettu tekevän työtä 9090e edestä vuositasolla ja näillä aletaan jo jotenkin elää, ei leveästi, mutta kyllä sillä koti- ja autovakuutuksetkin maksaa. Voi baarissakin kohtuudella vierailla.

 

[Naene]

Ei tullut uni viime yönä ja koko yö tuli kelattua noita viimeisiä vuosia rahattomana opiskelijana palloilemassa. Nyt on outoa, kun yhtenäkään noina vuosina en käyttänyt kännykkää. Oli aina prepaidi jossa nolla puntaa/euroa kredittiä. Jos jollakin oli asiaa sai soittaa, itse en kellekään soittanut. Enkä oikein kyllä soita nytkään, tuskin koskaan tulen soittamaan. Oppipahan pitämään moista kapinetta turhana ja ärsyttävänä.

Tuli muisteltua miten syvässä kusessa sitä toisinaan oltiin kun rahat oli loppu. Niin loppu kun loppu vaan voi olla, eikä mitään safkaa. Jostain kumman syystä mun kaveripiirissä ei ikinä lainailtu keltään rahaa. Itse en ole lainannut vaikka oli nälkää nähty jo päiviä. Yksi kaveri sanoi kykenevänsä olemaan viikon ilman rahaa, elävänsä purkalla ja vedellä. Kuulemma saksan armeijassa kerrottiin niin. Yritti sitä, mutta sortui sitten kadulle kerjäämään. Se vasta oli hauska jannu. Rahaa kun oli, se osti sillä heti taikasieniä.
Ensimmäisen opiskeluvuoteni kampusnaapuri oli hupaisa tyyppi. Sillä oli kasvisruokavalio, eikä ikinä rahaa edes sen vertaa että koskaan olisin nähnyt sen syövän muuta kuin tomaattikastiketta spagetissa ja halpaa margaritapizzaa. Se ei omistanut mitään, sen huone oli aina niin siisti että siellä oli hyvä hengailla. Pöydällä oli ainoastaan sen epilepsialääkkeitä.
Rahattomuus tuntui jokseenkin joskus jokapäiväiseltä, varsinkin ensimmäiset kaksi vuotta kun ei ollut vielä oikein tajunnut että jos rahaa ei ole niin sitä ei myöskään tule. Suomalaisilla on sentään ne tuet jotka tulevat joka kuukausi, näillä ei mitään. Silti itseltä joskus (ekat pari vuotta joka kuukausi) loppuivat rahat kesken. Lisää ei yksinkertaisesti ole. Porukat auttaisivat jos siitä nyt olisi mitään apua, toiselta puolelta maailmaa kestää parhaimmillaan 6 päivää saada rahaa tilille. Yöllä muistelin kun ne rahat loppui, pala kurkussa etsii jokaisesta takin taskusta/repun pohjalta mitä ikinä penniä voisi löytää, dallailee halvimpaan köyhien kauppaan koirassa se joku 43 penceä nälissään.. mitä sillä rahalla saa joka voisi riittää päiviksi eteenpäin. Sillä rahalla saa halvimman pussin valkomössöpaahtoleipää, joka ehtii pilaantua 3 päivää ennenkun seuraava rahasatsi tulee.. tai pienen pussin makaronia. Makaroni it is. Vaikka itketti niin nyt ne on vaan hyviä muistoja.
Viimeinen vuosi oli ihan hillitöntä stressaamista kaasumaksuista. Mistään en ole eläissäni stressannut niin paljon kun siitä kaasusta. Että se oli kallis kämppä kaasuineen. Sitä kaasumittaria pystyi katselemaan ja silmissä ropisi rahaa pois. Oli ensimmäistä kertaa naispuolinen kämppis, sen lisäksi pari ukkelia. Se tyttö oli aivan mahtava, tosi mukava mimmi... mutta se pesi vitusti pyykkiä. Päivittäin se pyykkäsi, melkeinpä! Joka pyykkäys maksoi melkein punnan. joka kerta kun se pesukone oli päällä piti purra hammasta yhteen ettei räjähtänyt raivosta, miten joku voi pestä noin paljon pyykkiä?? Aina se kone oli kuitenkin täynnä, vakoilin. :P vuoden kestin sanomatta mitään ja makselin pois.. Se jotenkin häiritsi tosi paljon kun se pesi niin vitusti pyykkiä, heh. Toivottavasti muitakin kämppiksiä häiritsi. Päivittäin ajattelin rustata jonkun pyykkäyskiintiölappusen keittiöön muttei kehdannut. Ikinä en edes jaksaisi pestä noin paljon pyykkiä! HUH! Onneksi se on ohi.

Kohta koittaa aika jolloin ensimmäistä kertaa on yksin omassa kämpässä jossa on oma pesukone ja ihan jopa tiskikone! Sinne voisi hankkia nettiyhteyden ja telkkarin ja suihkuun saa mennä koska huvittaa eikä lämmin vesi lopu eikä kämppä jäädy tai sähkö lopu kesken. Naurettavan hienoa! Tulipas lätistyä taas, on niin tuoreessa muistissa. Sain tänään työnantajalta ja työkavereilta kauniita kukkia valmistumisen johdosta.

 

[sade]

- Vaatteet. Henkkamaukan vaatteet saa kelvata
- Muut "hömpöttimet". Kaikki suihkusaippuat, meikkituotteet ym. hygieniajutut sieltä edullisemmasta päästä
- En polta enkä käy usein baareissa
- Heräteostosten välttely. Mukaan ei lähde esim. lehtiä, tarjoustuotteita, karkkia tms. kioskilta ainakaan usein


En tingi ruuasta, ja asumisesta maksan mielelläni enemmän kuin olisi "ihan pakko".

 

[MerZi]

Puhelin, siitä säästän. Soitan todella vähän, lisäksi kaverien, poikaystävän ja perheen kesken on edullista soittaa + tekstata. Yhteydenpitoon käytän eniten nettiä, messenger rulettaa.

 

[George Costanza]

Mihin rahaa EI mene:
Olen koittanut syödä 3 euron päiväbudjetilla, mutta se on ihan säälittävä summa, josta tulee lähinnä vihaiseksi.

En pystyisi ikinä, siis ikinä elämään millään em. ruokabudjetilla. Sen verran huonot kokkaustaidot kun omaan, menee ruokaan rahaa ihan älyttömästi. Jatkuvasti nousevat elintarvikkeiden hinnat eivät ole olleet mikään positiivinen juttu meikäläiselle. Voisihan sitä tehdä ison padan makaronilaatikkoa, pistää jääkaappiin ja syödä samaa pöperöä neljä päivää perätysten. Säästyisi paljon rahaa, mutta tuore annos on aina tuore annos. Ottaa pattiin ihan suunnattomasti se, että nirsoilin pienempänä eivätkä vanhempani pakottaneet mua syömään mitä vain. Jos rahat ei riitä mäkkäreissä, lounaspaikoissa ja pizzerioissa käymiseen, olen sitten vaikka mieluummin syömättä.

Nimimerkki: "Odotan innolla eläkeikää ja sitä, että pelkkä lounas riittää päivittäiseksi ravinnoksi"

Tosta bilettämisestä (ja siitä kuinka kallista touhua se on) sen verran, että moni opiskelija kaivaa omaa hautaansa kun laittaa 2-3 kertaa viikossa johonkin ryyppyreissuun (joka onnistuu mäyräkoirallakin 6,99€) koko budjettinsa. Pitää alotella, pitää maksaa narikka, pitää juoda baarissa niin paljon kun electronissa riittää luottoa, pitää syödä nakkikioskilla, pitää mennä taksilla kotiin, baarissa pitää tarjota muille osoittaakseen olevansa "hyvä tyyppi".. Onneksi itsekin tajusin ajoissa kuinka paljon halvempaa ja mukavampaa on viettää aikaa pubeissa, joissa ei tule vedettyä ämpärikännejä. Pubeissa ei nyt kylläkään uusia ihmissuhteita luoda, mutta kuitenkin.

EDIT: Ja valitettavasti jostain syystä opiskelijoiden (ja muidenkin nuorten) keskuudessa ihannoidaan sitä, että onnistuu kuluttamaan monta sataa euroa yhteen baarireissuun. Mun mielestä se joka saa yhden illan aikana kulumaan 300 euroa ei ole hauskanpidon maisteri, vaan henkilö joka ei ymmärrä rahan arvoa ja saamaansa vastinetta rahoilleen.

 

[Taskuamatsoni]

Opiskelen pienellä paikkakunnalla joten vuokraan ei niin hirveästi törsäänny rahaa. Säästän kesätöistä rahaa aina silleen, että seuraavaksi opiskeluvuodeksi on joka kuulle reilu 100 € ylimääräistä. Lisäksi pitää olla muutama tonni tilillä "pahan päivän varalle".
Rahaa menee sitten opiskellessa lähinnä ruokaan ja lisäravinteisiin, sekä hygieniatarvikkeisiin. Näissä sitten panostankin laatuun (mukamas), rakastan ruokaa ja ihoni tykkää kunnon tuotteista.
Treenaaminen on ilmaista, vaatteita ostan kohtalaisen harvoin, puhelinlaskut pidän pieninä (mulla ei oo kavereita.. viimeksi tuli 5 €:n lasku :D ). Meikkiä en käytä ollenkaan, paitsi tietty jos on joku spesiaalitapahtuma tai sitten yyberkamala ihovaurio, esim. giganttinen finni :jahas: Alkoa en juo, tupakka ei pala. Koulukirjoja en osta, vaan lainaan kirjastosta, luentokansiona menee op:n tiliotekansiot, ruutupaperit ja muut kouluvehkeet pummin vanhemmiltani tai koulukavereilta. Nettiä käytän vaan koulussa, ei tartte siitäkään pulittaa sitten. Koulumatkat kuljen fillarilla tai kävellen, satoi taikka paistoi. Tosin ei tuolla peräjunttilassa busseja kuljekkaan :D

edit: Ainiin. Aku Ankan taskukirja on aina ostettava. Vaikka viimeisillä senteillä. Ei näin kyllä ole päässyt käymään mutta siltä...

 

[Mara]

- Vuokrakämpän sisustus. (Sitä ei siis ole. Sängyn joutu ostamaan uutena + käytetty televisio 40 € + käytetty sohva kaverilta 100 €)
- Halpaa ruokaa. (makarooni, riisi, tonnikala, halvimmat kanasuikaleet ja puuro on yleistä. Noh koulussa syödään myös kerran päivässä à 1,70 € halvin ruoka)
- Halvimmat herat. (Sf-proteiinin hera on ihan hyvää)
- Vaatteet. (niitä ostellaan sit harvemmin ja halpoja)
- Juominen vähenty. (varmaan tulis otettua enemmän jos ois rahaa)
- Halpa sali (en käytä CMS clubia)
- Kaikenlainen turhempi ostelu väheni/loppu (cd-levyt, atk, hifi)

+ opintolainaa :D

 

[Alarik]

Sisustuksesta, turhan sälän ostelusta, valitettavasti myös jonkun verran ruoan laadusta (aina halvinta), asumisen tasosta, yms. Kaljat ovat olleet aina huipputasoisia. :D No juu ja bussia ei ole tullut käytettyä kovin usein, toisaalta etäisyydet ovat yleensä olleet melko kohtuulllisia.

 

[George Costanza]

Hygieniatuotteista puheenollen alkoikin juuri vitutus..! Partakone on alkanut temppuilemaan ja laadukasta vastaavaa ei meinaa saada alle sadan euron. Höylä on keksitty, mutta iho ei meinaa tykätä niistä.

Lisäravinteiden käytön tajusin onneksi lopettaa kun huomasin kuinka vähän hyötyä niistä on. Ovat lisäksi älyttömän kalliita ja vievät ainakin itseltäni ruokahalun -> mitä ihmeen hyötyä niistä sitten on? Se ravintohan kuuluu saada normaalista sapuskasta, jonka lisäksi vedetään niitä jauhoja.