Mistä säästit opiskelijana?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja MiQulis
  • Aloitettu Aloitettu
Hygieniatuotteista puheenollen alkoikin juuri vitutus..! Partakone on alkanut temppuilemaan ja laadukasta vastaavaa ei meinaa saada alle sadan euron. Höylä on keksitty, mutta iho ei meinaa tykätä niistä.

Lisäravinteiden käytön tajusin onneksi lopettaa kun huomasin kuinka vähän hyötyä niistä on. Ovat lisäksi älyttömän kalliita ja vievät ainakin itseltäni ruokahalun -> mitä ihmeen hyötyä niistä sitten on? Se ravintohan kuuluu saada normaalista sapuskasta, jonka lisäksi vedetään niitä jauhoja.


Ne jauhot vaan on yleensä halvempia kun ruoka. Jos vaikka koittasit palkkariin koittaisit saada 50 grammaa hiilaria ja 50 grammaa proteiinia, niin jauhoilla tuo tulee aina halvemmaks.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
EDIT: Ja valitettavasti jostain syystä opiskelijoiden (ja muidenkin nuorten) keskuudessa ihannoidaan sitä, että onnistuu kuluttamaan monta sataa euroa yhteen baarireissuun. Mun mielestä se joka saa yhden illan aikana kulumaan 300 euroa ei ole hauskanpidon maisteri, vaan henkilö joka ei ymmärrä rahan arvoa ja saamaansa vastinetta rahoilleen.

Typerää. Mua ei mikään, ei pahinkaan heräteostos vituttaisi niin kuin se, että syytäisin joku kerta mielenhäiriössä baariin yli 20€. Ei koskaan, koskaan ole mennyt tuon enempää. :D Johtunee siitä, että käyn kerran, pari vuodessa ja silloinkin vesilinjalla, sen yhden siiderin saatan ottaa ja siihen se jää.

Vaikka olen jotain aivan muuta kuin nuuka tai edes säästeliäs, niin tämä on se kohta missä pihistän viimeiseen asti.
 
Baari on kyllä typerin paikka, minne voi rahansa jättää.
Vielä muutama vuosi sitten meni baarissa helposti 40-50e. Paras reissu tais olla reilut 70e. Nykyään 20e riittää varsin mainiosti. Tämä johtuu myös siitä, ettei enää jaksa heilua bilehilebaareissa vaan mieluummin menee jonnekin, missä ei tarvitse huutaa toisen korvaan.
 
Baari on kyllä typerin paikka, minne voi rahansa jättää.
Vielä muutama vuosi sitten meni baarissa helposti 40-50e. Paras reissu tais olla reilut 70e. Nykyään 20e riittää varsin mainiosti. Tämä johtuu myös siitä, ettei enää jaksa heilua bilehilebaareissa vaan mieluummin menee jonnekin, missä ei tarvitse huutaa toisen korvaan.

Ja odotappa kun pääset 30 ikään niin viellä vähemmällä pääsee baarissa. Just meni 4€ baarissa kun join yhden ja päätin lähteä kotiin.

No itse asiaan: mistä säästin opiskelijana? No kun joskus opiskelin niin minulla oli hieman erilainen tilanne eli olin juuri saannut perinnöksi velkaa tai siis mahdollisuuden omistaa kaiken irtaimiston+auton, mutta maksaa niistä velat pois. No tein aivan pirusti töitä opiskelun ohella ja hieman jopa kusetin kelaa siinä samalla sekä sain hieman rahaa kuolemaan tapauksen takia vakuutuksesta. Noilla rahoilla maksoin velat pois ja sitten samalla hieman joutui tinkimään kaikesta että tuli toimeen. Mutta koskaan ei hirmu tiukalle joutunut vaan perus elämiseen joka riitti rahat ja joskus jopa baarissa käyntiin.
 
Kylläpä täälä moni on niin absolutisti ollut opiskeluaikoina :D

Elän niinkuin nytkin oikeestaan, edelleen on kotiviinisanko käymässä vaikka viinaa on muutenkin hyllyt täynnä. Nuuskaa menee (halvempaa) ku vituttaa ostaa röökiä. Ruokaan nyt ei juurikaan enempää mene, ehkä syö enemmän pihalla kyl.

Nojoo, nykyään taksilla baariin, ennen pyörällä tai kyyttiä pummien.

edit: ainiin, mähän oonki viä opiskelija kai. No paljos sitä opintolainaa sais jos vaikka ostais uudemman mopon? :D
 
Opiskelen parhaillani, ja saahan tässä tosiaan hitusen tarkkailla, mihin rahansa syytää, jos meinaa lähes pelkillä tuilla pärjätä (ja pärjättävä on, koska opinnot vie niin paljon aikaa, ettei töitä kerkeä tehdä lukuvuoden aikana) ja samalla tuntea olonsa edes jotakuinkin mukavaksi.

Säästän asumalla opiskelija-asuntosäätiön solussa, jossa kämpän jo sinänsä edulliseen vuokraan sisältyy vielä sähkö- sekä vesimaksujen lisäksi pyykkitupa ja netti. Niin pihi en sentään ole, että suostuisin elämään jossain 60-luvulla rakennetussa, puhkikulutetussa murjussa, joka sijaitsee kilometrien päässä kaupungista, vaan tuo oma asuntoni on suhteellisen uutta tuotantoa ja nököttää ihan keskustan kyljessä.

Ruuan laadusta/määrästä en tingi, mutta yritän ostaa evääni sieltä, mistä niitä kulloinkin edullisimmin saa. Mihinkään ylettömään tarjousten perässä juoksemiseen en kuitenkaan osallistu, nimittäin joku raja päivittäisten ostosten hoitamiseen käytetyn ajan ja vaivan suhteenkin on oltava. Ulkona syömistä harrastan vain toisten laskuun, vaikka kuinka huvittaisi käydä joka ilta mättämässä maha täyteen sushibaarissa.

Alkoholia juon opiskelijastatukseni huomioon ottaen äärettömän harvoin (pari kertaa vuodessa, enkä silloinkaan välttämättä edes hiprakoitumisasteelle saakka), joten suurimmat säästöni saavutan varmaan aina Alkon oven ohittaessani. Eikä tämä kuivin suin pysytteleminen tuota edes mitään tuskaa, koska suhteeni alkoholiin ei ole koskaan ollut mikään lämmin ja läheinen :D

Salin valinnassa olisin tietty voinut päästä halvemmallakin, nyt kun nääs maksan siitä huvista opiskelukaupungissani 50e kuussa. Toki mulle passaisi pienemmänkin summan pulittaminen, mutta esim. spinningtunneista, monipuolisista cardiolaitteista ja siististä + avarasta salista en oman mielenterveyteni takia suostu luopumaan (varsinkin, kun kesäisin eri paikkakunnalla asuessani käyn ilmaisella ja karulla salilla mallia perunakellari).

Kirjoja, levyjä, elokuvia yms. ylimääräistä en juurikaan hanki, mutta eipä tuo ole niin tarviskaan, koska kirjastolaitos on keksitty ja nykyään lähes joka kulman takaa löytyy joku videovuokraamo. Rahaa ei pala myöskään vaatteisiin, koska rättikaupoissa kierteleminen on mielestäni niin nihkeää hommaa, että suostun siihen lähes poikkeuksetta vain akuutin tarpeen iskiessä.

Näin on menty jo pari vuotta menestyksekkäästi, ja mennään varmaan vielä ainakin toinen mokoma lisää. Kyllähän sitä aina ajoittain näkee märkiä unia oikein perusteellisista kulutusorgioista (luksuskämppä ladattuna uusimmalla tekniikalla, kaikkien vähänkään mielenkiintoisten lehtien kestotilaukset, huipputason urheilurekvisiitta joka lajiin jne. :kuola: ), mutta ei tässä auta kuin odotella ensimmäistä läskiä palkkapussia ja pitää siihen saakka kukkaronnyörit visusti tiukemmalla.
 
Jaa-a, dokasin 3 iltana viikossa opiskeluaikana, asuin keskustassa aivan uudessa kaksiossa (Mikkeli, MOAS). 1386mk/kk riitti aika hyvin, makaroonia ja ranskanleipää tuli safkattua, eli kai sitä sapuskassa sitten säästettiin nykyisen vaimon kanssa. Kirjat olivat kaikki kopioituja :lol2:

Stadissa tuli sitten kämpättyä Tehtaankadulla 41m2 kämpässä, sattui olemaan Stadian vieressä ja muutenkin loisto-paikalla, vuokra 4500mk/kk :D Tosin tämän ohella käytiin sitten jo työharjoittelussa.

Lainaa otin 0mk. Vanhemmilta sain 0mk. Kesäduunia tuli tehtyä huonekalutehtaalla 30mk/h palkalla.
 
Mä olen alati säästölinjalla ja tällä hetkellä kaikki tuki, mikä Kelalta tulee, hädin tuskin edes ennättää tilille ennen kuin se on mennyt vuokraan. :hyper: Palkka riittää juuri ja juuri ruokaan (teen kahta työtä, mutta pirun tulorajat tulevat vastaan) ja siihen, että silloin tällöin kierrän kirppiksen ympäri tai UFF:n etsien jotain värikästä, hyväkuntoista päälle puettavaa. Kun on enemmän rahaa, on ihana helliä itseään ja ostaa joku kalliimpi vaate tai kalliimpaa safkaa (lue: valmislohta Cittarin kalatiskiltä) tai vaikka joku hajuvesi tai meikki/hiuspinnejä!:)

Säästö (?) tulee päivittäisistä valinnoista: valitsen kaupan halpismerkkejä, kuten Pirkkaa, Euroshopperia, Rainbow'ta ja CoopXtraa. Mutta niissä pysyttelen aina tietyissä asioissa, kuten tyyliin kahvi, suodatinpussit, hedelmäsäilykkeet, Pirkan tonnari, jäätelö, puuro, WC:n pesuaine...mm. tämmösiä.

Vihannekset ja hedelmät hankin pääosin sesongin mukaan, mikä milloinkin on halvinta. Joskus on ihana ostaa jotain eksoottisempaa tai kalliimpaa, jos tulee sellainen viilis ja rahat riittää. Lidlin olen huomannut parhaimmaksi mestaksi ostaa maitotuotteet, vihannekset ja kasvikset. Myös pakastevihannekset ovat helvempia, kuin tuoretiskeiltä ostetut. Yleensä siis käyn useammassa kaupassa asioimassa; ostan tuotteen sieltä, missä se on halvin. Toisaalta olis tietty hyvä, jos pystyisi pidättäytymään siinä systeemissä, että kävisi pari kertaa viikkoon kaupassa, jolloin heräteostoksien riski minimoituu.

Suurin säästö tapahtuu kaiketi siinä, että en juo wiinaksia. Baariin mulla ei mene rahaa juuri ollenkaan. Sisään pääsen yleensä ilmaiseksi silloin harvoin kun menen. Toisaalta silloin kun baariin tulee mentyä, niin kyllä sitä rahaakin palaa. ;)

Pyrin kulkemaan pyörällä mahd aikaisin keväästä mahd myöhään syksyyn, notta ei tartte pulittaa 33 euron kuukausikorttia bussista. Jos löytyy, ostan kaupasta isompia satseja joitain viimeistä päiväystä hipovia liharuotteita, ja stikkaan pakkaseen. Pulloja kierrätän ja esim. vien Stokkan pullonkeräykseen pulloje, joista muualta ei saa mitään panttia, mutta Stokkalta saa tyyliin 10 senttiä. :thumbs: Joskus saatan kerätä pullon keskeltä tietä mukaani. :nolo:

Mutta yleensä juuri ruoasta en tingi. Mieluummin tingin jostain muusta, tyyliin en käy Särkänniemellä, kuljeskele turhaan taksilla tai käy terassilla muutamalla. Lisätienestinä on hyvä raijata kamoja pari kertaa vuodessa kirppikselle myyntiin (joka on muuten perkeleellistä, sillä siinä taas käytän bussia ennemmin kuin taksia, niin säästää...), niin saa sentään jotain pientä lisärahaa. Toisaalta taas purkkaan, mehutiivisteisiin ja prodepatukoihin menee muita opiskelijakamujani enemmän rahnaa, he kun eivät urheile tai ole purkka-addikteja.:lol2:

Lainaa en suostu ottamaan missään nimessä ja kirjat pyrin mahdollisuuksien mukaan pelkästään lainaamaan -niitä en osta- tai sitten on uhrattava kopiokorttiin kymmenisen euroa.
 
Ite oon samalla töissä nyt ko opiskelen enkä säästä missään. Kaikkea mitä oon halunnu oon myös ostanu ja lopuilla pelannu pokeria :jahas: . Kaikkihan kyllä tietenki riippuu siitä mitä haluaa. Ottaako baarissa 3e kaljan vai 20e drinkin. Ylimäärästäki on sen verran että Kreikkaan lennän ens viikolla :rock: . Kaiken tämän mahdollistaa samassa tilanteessa oleva asuinkumppani joka osaa elää kanssa "fiksusti". Onhan tämä tietenki rankkaa välillä mutta elämä on.
 
Säästin lähinnä tekemällä omat oluset. Niistä oli halapaa ottaa kunnon pohjat aina baariin lähtiessä, eli noin 2-3 kertaa viikkoon. No eipä siihen asumiseenkaan tainnut mennä kuin 750 markkaa kuussa. Eikä tullut ostettua sen kummemmin huonekaluja kuin vaatteitakaan.
 
Tingin kaikesta. Niin ruuasta, asumisesta kuin vaatteistakin. Säästöön onneksi jää kesätöistä hyvin (10k euroa tienestiä, säästöön jääpi kun koulut alkaa 4k euroa). Ei lainaa, mutta meinaan käyttää säästöt elämiseen ja jos loppuu kesken niin sitten otan lainaa. En meinaa enää kituuttaa seuraavaa vuotta edellisten tapaan, alkaa jo hieman kyrsimään.

Mut oma valinta, lainaa saa ottaa, joten otan sitä, ja sillä kyllä pärjään vallan mainiosti. Pitäähän nuo tietty takaisin maksaa ja opiskeluja vähän jäljellä joten ei ehdi pahemmin syntyä tässä enää..

Niin ja tosiaan, voisivat tuota tulorajaa nostaa.. nyt ollaan sydän kurkussa että tulee joku bonus vielä töistä ja menee tuo tuloraja rikki liikaa... niin, eihän se keneltäkään pois ole ja veroa niistäkin tuloista maksetaan. Ja kohta valmistuttuani maksan sen moninkertaisesti takaisin joka tapauksessa. Joten ilmaista rahaa nämä eivät minulle ole olleet, te katkerat huutelijat :)

Mutta on ihan oikein että veronmaksajat (niinkuin minäkin olen) sanovat mihin haluavat rahansa sijoitettavan. Itse olen tosin sitä mieltä että tulevaisuuteen kannattaa satsata, sieltä tulee hyviä veronmaksajia ja eiköhän siinä plussan puolelle jäädä vaikka muutama ikiopiskelija, humanisti ja ulkomaille karannutkin sekaan mahtuu... kai noita verorahoja työnnetään turhempiinkin rahareikiin. Mutta tästä voi aina olla montaa mieltä ja kannatan ehdottomasti veronmaksajien oikeutta säännöstellä mihin yhteistä kassaa käytetään.
 
Söin kaurapuuroa ja roskisruokaa, en käyttänyt alkoa, en ostanut uusia vaatteita enkä tilannut lehtiä tai omistanut telkkaria.

Joskus oli tilanne, ettei ollut varaa hankkia edes antibiootteja keuhkokuumeeseen.

Vessapaperit "lainasin" koulusta.

Silloin kun opiskelut antoivat myöten hieman käydä töissä oli tilanne tietenkin parempi. Lainaa en ottanut.

Lemmikkien hoidosta en tinkinyt ja asuin suhteellisen väljästi (pää ei kestä koirankoppia).

:offtopic: Se oli kyllä yllätys kuinka kauan kesti päästä taloudellisesti jaloilleen työt aloitettuani. Vaikkei lainaa ollut yhtään, olivat kaikki vaatteet risoja, silmälasit vanhat, kalusteita ei nimeksikään jne. Oli vähän niinkuin aloitettava alusta.
 
En säästänyt oikein mistään, ehkä kävin vähän harvemmin ravintolassa syömässä ku nykyisin. Biletystä parhaimmillaan 3krt/vko ja kuuntelin luokkakavereiden kitinää siitä, että miten mulla on varaa siihen. No totta helvettissä oli varaa ku otin lainat ja painoin viikonloput duunia koko opiskeluiden ajan. Mä en vaan käsitä tollaista kidutusta, että syödään ruokaa roskiksesta ja pöllitään vessapaperit?!? Vähänkö vituttais, jos tollaisen kidutuksen aikana jäis auton alle ja sais sen neliraajahalvauksen. Onneksi ois sit säästettynä loppuelämäksi sitä fyrkkaa, eikä lainaakaan ois...Kertakaan en ole jättänyt mitään kivaa väliin, sen takia, että ei ois ollut rahaa.En kertaakaan.
 
Vaatteita ostin harvoin, huonekaluja en koskaan. 700mk:n Dr.martens kenkiä piti miettiä monta kuukautta voiko ostaa (ja säästää). ruokaa kului kohtuudella, viinaa paljon.
 
Opiskeluaikana ei tosiaan tullu tingittyä juuri mistään, koska kävin koko opiskeluajan töissä. Lähes kaikki viikonloput neljän vuoden ajan olin töissä. Ei mitään herkkua, mutta jostainhan se leipä on revittävä. Seitsemään vuoteen pidin kesälomaa yhteensä noin viikon verran.

Kyllä sitä silloin tuli mietittyä tarkemmin kuin nykyään, että viitsiikö sitä lähteä viikonlopuksi ajamaan jonnekin Kuusamoon mökkeilemään, mutta peruselintasosta ei tarvinnut tinkiä.

Ennemmin mä duunia painoin ku aloin pihistelemään jossain vessapaperissa tahi vastaavassa...
 
Asuin halvasti avokin kanssa, katsoin mitä kaupasta ostin eli ei mitään kalliita ruokia, ei puhunut paljoa puhelimessa, ei ollut autoa, bussilla kuljettiin, opintolainaa, harvoin ostin uusia vaatteita.

Sitten plussat: joka kesä tein sen verran ahkerasti töitä, että aina jäi sukan varteen talvea varten, Jääkaappissa oli aina ruokaa, ja aina lähdettiin bilettämään, kun aihetta oli, tosin tuolloin juotiin halpoja pohjia ja oltiin aina happy hourin aikaan baarissa. Kesän oltua rakennuksilla paskahommissa, arvosti kyllä opiskelua, jotta ei tarvi koko ikäänsä tehdä näitä hommia.
 
Täytyy ihmetellä joidenkin tässä ketjussa kirjoittaneiden järjenjuoksua. Bandiitti jätti antibiootit ostamatta, ettei tarvitsisi ottaa lainaa... Ja sitten nuo anemiajutut. Just. Miksi sitä lainaa täytyy karttaa kuin ruttoa, jos sitä kerran tarvitsisi oman terveytensä ylläpitämiseen? Eikö se terveys ole kuitenkin jopa tärkeämpi sijoitus, kuin se asuntolaina, jonka jokikinen kuitenkin ottaa opiskelujen jälkeen? :jahas:

Missä luksuslukaaleissa te oikein olette eläneet, kun raha ei riitä ruokaan ja lääkkeisiin? Mulla jää 200 €/kk tuista käteen, ja se riittää kyllä päivittäiseen ruokaan yli 105 kiloiselle urheilevalle miehelle (hiilarit on halpoja!). Sitten yhdestä pikkuhommasta tulee 140 €/kk, ja kotona voi käydä vahtimassa pikkusisaruksia kerran parissa kuukaudessa, ja hakemassa vähän jauhoja leipomista varten. Ai niin, eihän nuori vasta kotoa lähtenyt opiskelija saa nöyrtyä ottaa rahaa vanhemmiltaan! No hups, olenpas vässykkä mammanpoika: Kunnioitan terveyttäni (sekä fyysistä että henkistä) sen verran, että pidän hyvät suhteet kotiin.

Noista Naenen jutuista tuli mieleen joku Venäjä, ja leipäjonot. Eikös Suomen opinto- ja asumistuki juokse myös ulkomaille? Eivätkö porukat olisi voineet jeesata sen verran, ettei sitä pesukonetta olisi noin vainoharhaisesti tarvinnut vahtia? :D
 
Täytyy ihmetellä joidenkin tässä ketjussa kirjoittaneiden järjenjuoksua. Bandiitti jätti antibiootit ostamatta, ettei tarvitsisi ottaa lainaa... Ja sitten nuo anemiajutut. Just. Miksi sitä lainaa täytyy karttaa kuin ruttoa, jos sitä kerran tarvitsisi oman terveytensä ylläpitämiseen? Eikö se terveys ole kuitenkin jopa tärkeämpi sijoitus, kuin se asuntolaina, jonka jokikinen kuitenkin ottaa opiskelujen jälkeen? :jahas:

Siihen aikaan oli tuoreessa muistissa kun koti meni alta ukon velkojen takia. Mitään ei jäänyt. Vanhemmilta ei saanut kun joskus kilon perunoita, kaikkensa olisivat tosin antaneet, jos jotain olisi ollut. Ja oli ajateltava myös nuorempia sisaruksia... Sellainen jätti hieman jälkiä, joten velka oli suunnaton mörkö. Työtä ei aina voinut vastaanottaa, kun toisessa kupissa painoi valmistuminen mahdollisimman nopeasti (mikä myös toteutui). Ja kaivoi se lääkäritäti ne biootit tiskin alta, kun oikein tiukille veti. Yleensäkin ihmiset oli tosi mahtavia hädän hetkellä.:haart:

Ja hei, Bandiitti selvisi! :D Hiukanko oli voittajaolo sen jälkeen. Ei aina kaikki ole kivaa eikä pidä ollakaan. Nyt en tiedä, jos leveämmin on tottunut elämään, niin vieläkö munaa löytyisi tuohon...:rolleyes: ja ei, velkaa ei ole vieläkään, ei edes asunto-sellaista. Ainoastaan säästöjä ja sijoituksia. Ehkä joskus sitten vanhana... Keski-ikäisenä... Elämä ohi ja niin edelleen:D
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom