Mission Impossible?! (Lisää lihasta painoja käyttämättä?)

[Akikonomu]

Polvi päreinä, joskin korjattu ja eheytymään päin. Tuloksena eripariset reidet joita treenata - mutta miten? Olenhan toki saanut ohjeita fysioterapeutilta, mutta kun, mutta kun.

Lääkäri mokoma kielsi painot reisipenkissä. Toistaiseksi sentään vain, mutta kun pitäisi saada lisää massaa/voimaa eikä painoja saa käyttää, niin aika turhauttavaa tämä alkaa olla. Voihan treenin tietenkin ottaa mainiona liikuntana ja ajanhukkana? Onhan sekin tietenkin jotain, että tuo koipi edes liikkuu suht normaalisti.

Olisiko kenelläkään hyviä vinkkejä, liikkeitä etureidelle polvi suorana? Vähän silleen niinku pakarakonetta väärinpäin? Täytyyhän tään jokin valmis ja toimiva ratkaisu olla? Lisää inhokkikuminauhaa??? Kiipeilen seinille!

Vai pitääkö vain odotella polven kuntoutumista ja käydä sitten raudan kimppuun apinan raivolla? Siihenhän näyttää menevän pieni ikuisuus?

 

[Sukulaku]

Joku spodari taisi kertoa, että loukkaantuneena vain jännitteli lihaksia, jottei suurempia lihasmassoja pääsisi palamaan tauolla. Joitain staattisia harjoituksia voinee tehdä, mutta tuskin tuohon lisää lihasmassaa saa. Pikemminkin säästelee niitä vanhoja lihoja.

 

[kotka]

Noudattele vaan niitä fysiterapeutin ja lääkärin ohjeita, hoidat polven kuntoon kunnolla ja sitten alat treenamaan. Mitään tyhmepää et voi tehdä kun pistät sen polven hajalle uudestaan treenaamalla painoilla. Kun polvi on kunnossa kehität todennäköisesti melko nopeasti takaisin ne lihakset.

Treenailet nyt vaan yläkroppaa ja priorisoit ne jalat sitten kun olet kunnossa.

 

[Kuris]

Minulle tehtiin joskus polven eturistisideoperaatio, jonka jälkeen fysioterapeutti teki minulle sellaisen aika yksinkertaisen harjoitusohjelman koivelle. Siihen kuului häröilyä tasapainolaudalla, lähinnä kyykkäilyä yhdellä jalalla pienellä liikeradalla (ei mitään syväkyykkyjä siis). Joku keppikin siinä piti olla mukana, jota sitten piti vemputella, jotta tasapaino hieman järkkyisi. En muista tarkalleen mitä kaikkea siinä oli, mutta aika nopsaan se toi menetettyjä lihoja takaisin. Kun koipi lopulta oli kunnossa puolen vuoden odottamisen/jumppaamisen jälkeen, sai aloittaa painoharjoittelun kunnolla.

Muistaakseni sarjat olivat luokkaa 20 toistoa x 3 kertaa per liike, joita oli 3-4 erilaista. Tuota piti tehdä 3-4 kertaa viikossa. Liikkeitä en enää valitettavasti muista.

Tällä hetkellä polvi on ihan mainiossa kunnossa muuten, mutta liikerata ei ole ihan 100% (toinen koipi kun yliojentuu, joka siis on vertailukohtana). Kyykkäillä pystyy hyvin, eikä jalkatreeneissäkään kipuja synny.

Kärsivällisyyttä vaan ja koipi kerralla kuntoon. :thumbs:

 

[maxmussel]

Joo, siis polvi pitää ensin saada siihen kuntoon, että kestää oman kehon painon ennenkuin ruvetaan mitään rasittamaan. Tasapainolaudalla on tarkoitus saada polven asentotunto takaisin, eli että se "tuntee" missä asennossa se on, ettei päästä liikaa suoristumaan eikä taipumaan sivullepäin yms yms.

Eli, seuraa nyt vaan kiltisti ohjeita äläkä tuhoa itteäs. Kyllä sulla vielä sitä aikaa on...

 

[Ekimies]

Pakko kommentoida tähän nimimerkillä oppia kantapään kautta tai paremminkin .

No siis itsellä tuli keväällä patellajänteen kiinnikkeeseen repeymä, joka esti aika tehokkaasti kaiken reiteen kohdistuvan harjoittelun. Meikäläinen tietysti paukkasi salille heti, kun systeemi tuntui kestävän rasitusta mutta niinhän siinä kävi, että kovat treenipainot oli liikaa ja taas menossa kuntoutumiskausi. Nyt vaan taas odoteltava ja ehkä aikaisemmasta viisastuneena voi ego kestää harjoittelun aloittamisen kevyillä painoilla.

:n sanontoja osa II: ego kestää enemmän kuin vioittunut polvi.

Siis malttakaa ihmiset kuntouttaa ne paikat kunnolla ohjeiden mukaan kuntoon, niin sitten on kiva harjoitella tulevaisuudessa. Kai ne vanhat voimat nopeasti palautuu, sanoisi :arvi:

 

[naase]

Itselläni korjattiin revennyt eturistiside viime toukokuussa ja se alkaa nyt pikkuhiljaa olemaan paranemaan päin. Olen lääkärin luvalla saanut alkaa jo hiljalleen hankkimaan takaisin räjähtävyyttä ja nopeusvoimaa, sekä tekemään yksikseni lajiharjoitteita (operaatiosta siis n. 4kk).

Aloitin kuntoutukseni pelkillä staattisilla jännitys/lepo-harjoitteilla heti operaation jälkeen, ja kun n. 3-4vkoa oli kulunut leikkauksesta, sain siirtyä allasjuoksuun, joka ylläpiti leikatun jalan lihasmassaa melko hyvin, vaikkakin voimakas atrofia kyseisen jalan reidessä oli harjoitteista huolimatta väistämätöntä.

Muistaakseni n. 6-8 vkon kuluttua leikkauksesta pääsin vihdoinkin hyppäämään kuntopyörän päälle, ja n. 2,5kk asti tein pelkästään näitä kahta harjoitetta (1h allasjuoksua aamuisin - 1h kuntopyörää iltapäivisin) normaalin punttitreenin ohessa kaksi kertaa päivässä, aina siihen saakka, kun sain lääkäriltä luvan siirtyä jalkojen voimaharjoitteluun painojen kanssa.

Olen nyt siis n. reilun kuukauden ehtinyt tehdä kyykkyä, hackkia, askelkyykkyä, maastavetoa, prässiä, reiden ojennuksia ja pohkeita (painotus reisiliikkeissä leikatulle jalalle hermotuksen palauttamiseksi ja lihastasapainon tasaamiseksi) ja jalka alkaakin hiljalleen näyttää ja tuntua siltä, että kyllä sillä vielä takaisin kentille pystyy palaamaan.

Vielä joudun odottelemaan parisen kuukautta ennenkuin jalka on siinä kunnossa että voin hiljalleen palata normaaliin lajiharjoitteluun muiden mukaan.

 

[Akikonomu]

Yeah. Kiitos vinkeistä ynnä sanallisista jäistä hattuun...näyttää siltä ettei tässä voi oikein tehdä mitään muuta kuin heilutella koipeaan turhautuneena ja odotella päiviä parempia. Ehkäpä saankin jo ensi maanantaina luvan lisätä vähän rautojakin?

Mutta kwatz perhanaa, eihän tämä ehkä niin toivotonta olekaan? (Naasen juttuja lueskellessani tulin siihen tulokseen). Eturistiside, todellakin, ja pientä suurempaa rustojen siirtelyä paikasta toiseen. Kaikkea sitä muuten voikin tehdä.

Yritin todellakín viettää (reisilihaksia) jännittävää elämää ensimmäisinä leikkauksenjälkeisinä viikkoina, mutta eihän siitä mitään tullut kun pienikin liike sattui niin s***tanasti. Vaikka vetelin tabuja melkein kaksin käsin... :( Joten se niistä lihaksista sitten.

Kahden ja puolen viikon jälkeen alkoi tämä ns. treenaaminen fysioterapeutin ohjeiden mukaan, kuntopyörää, reisipenkkiä, portaille nousua... (tietenkin eri salilla kuin normaalitreeni; mainio tapa muistaa olevansa kaikkea muuta kuin kunnossa, ja helpompi todellakin noudattaa ohjeita, kun tuntee koko ajan olevansa tarkkailussa - annoin fysioterapeutille luvan ajaa itseni kepin kanssa ulos jos alan treenata liikaa ja liian usein!).

Uusiakin ohjeita olen tuon jälkeen saanut. Uima-altaaseen en sentään ole joutunut, tasapainolaudalle kylläkin. Ilman keppiä, joskin fysioterapeutti sanoi vielä jonakin päivänä heittävänsä pallolla (jos en ole hiljaa ja kiltisti? ).

Se kyllä ketuttaa, että takareisille on niin paljon liikkeitä joissa polvi ei rasitu, mutta kun ongelma on lähinnä etureidessä. Ollapa oikotie onneen...