Mimmien dieettithread

Olen niin down ettei mitään rajaa...

Ensin piti polvien takia pitää jalkatreenistä ja kaikesta aerobisesta taukoa 2 viikkoa. No, treenaamaan piti silti päästä totuttu 3-5 kertaa viikossa. Niinpä pumppailin kaikkia vaihtelevia käsiliikkeitä sillä seurauksella, että sain jännetuppitulehduksen ja käsivarteni ihan megalomaaniseen jumitukseen. Hauikset oli niin krampissa ettei käsi suoristunut. Burana 600:n ja hierojan avulla koitan tänään mennä johonkin body-control -jumppaan (blaah, mikään ei vetäisi nyt vertoja kunnon käsi/yläselkätreenille..) kokeilemaan miten kädet kestää.

Tuli nyt ainakin opittua venyttelyn tärkeys..Ja levon.

Olen syönyt saman kalorimäärän kun kunnolla treenatessa, eikä paino siis ole tippunut..Pääsisipä taas treenaamaan kunnolla, tää on nyt tosi tuskasta.

Mites noi venyttelyt sujuu muilta mimmeiltä? Ei kannata jättää niitä väliin..:rolleyes:
 
Pihlis, lepäile nyt hyvä tyttö ihan suosiolla. Se on ärsyttävää, turhauttavaa ja kiristää hermot äärimmilleen. Toinen vaihtoehto on kuitenkin se, että ongelmat vain pahenevat, kun väkisin yrität tehdä edes jotain treeniä ja sitten jo joudutkin pitämään todella pitkän totaalitauon. Eräs tuttavani lohdutteli minua (joka siis olen näemmä erittäin loukkaantumisaltis olento), että lihas kasvaa levossa - tätä kannattaa hokea itselleen ja suunnata tarmonsa siihen, ettei syöminen ala lipsua mässytyksen puolelle. Jos jännetuppitulehduksesta huolimatta yrität treenata, saat havaita, ettei 'megalomaaninen jumi' ole mitään kaiken lamauttavaan särkyyn verrattuna.
 
Kiitos lohdutuksesta..Olen yrittänyt vakuuttaa itselleni että "lihas kasvaa levossa", mutta kun viimeisestä kunnon treenistä on jo varmaan 3 viikkoa niin usko tohonkin oppiin on alkanut tutisemaan samaa vauhtia reisien kanssa :itku:

No jees, koitan nyt parannella itseni ja tosiaan varon syömisten kanssa. Eli täällä ollaan edelleen noin niin kuin periaatteessa dieettimeinigissä mukana :rolleyes:
 
Originally posted by pihlis
Olen yrittänyt vakuuttaa itselleni että "lihas kasvaa levossa", mutta kun viimeisestä kunnon treenistä on jo varmaan 3 viikkoa niin usko tohonkin oppiin on alkanut tutisemaan samaa vauhtia reisien kanssa :itku:
Niiiiin tuttu tunne. Mun treenistä on jo yli kuukausi kun joku mystinen tulehdus on vaivannut jo pitkään ja tämä tauti näyttää olevan sitkeämpää sorttia. Tuntuu siltä että kaikki liha on muuttunut kuukaudessa fläsäksi :itku: Olo on todella löysä eikä peilikuvassakaan ole hurraamista. Kesäkuntodieetti on ollut katkolla ja tulee tosiaan kiire jos meinaan päästä haluamaani kuntoon kesän alkuun mennessä (jos nyt edes parannun ennen kesää...). Muutama kunnon hiilarimässypäivä on tullut vietettyä pahimpiin v*tutuksiin (hyi minua :whip: ), mutta onneksi paino on silti edes suunnilleen samoissa lukemissa kuin kuukausi sitten. No, enää ei moneen päivään ole tullut mieleen että kuoleeko tässä tuskiinsa, eli paranemaan päin olen jo, mutta vielä menee varmasti aikaa ennenkö salille asti pääsen.
 
Oh my...Kuulostaapa Pauliina ikävältä toi sun tautisi. Toivottavasti saat itsesi pian kuntoon! Pääasia on nyt parantuminen. Itekin jätin eiliset jumppayritykset väliin ja menen salille seuraavan kerran vasta sunnuntaina. Venyttelin eilen urakalla ja käsivarsien muhkurapatit alkaa jo laueta. Eikä hauiskaan ole enää kosketusarka..

Käsittämätöntä miten kroppa joskus pistää vastaan vaikka sitä vaan yritää parhaansa mukaan pitää kondiksessa urheilemalla..Ja sohvaperunoilla ei sitten ikinä mitään jalka- ym. vaivoja. huokaus.
 
Ai niin, kysymys unohtui: miten dieetin kanssa kannattaa nyt tehdä kun ei pääse punttamaan? Kannattaisiko koittaa nyt vaan ylläpitää nykyistä painoa eikä niinkään ruveta vähentämään kaloreita?
 

Suositut

Back
Ylös Bottom