Miksi Suomessa talousasioita opetaan, etenkin nuorille, todella vähän?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Henkilökohtaisesti nään paljon enemmän lisäarvoa sillä että voin kuukaudessa käyttää sen 50-150e enemmän päivittäisiin menoihin ja heräteostoksiin, kuin että löisin sen johonkin rahastoon ja 10v päästä saisin voittoa yhteensä 250 euroa. Omasta taloudesta ei liikene niin suurta summaa sijoittamiseen ett silllä saataisiin järkevässä ajassa aikaan jotain oikeasti hyödyllistä tai merkittävää.

Talouden hoidossa aktiivisuus on hyvästä, varsinkin jos sillä tarkoitetaan esimerkiksi sähkön, vakuutusten, puhelin- ja nettiliittymien, lainojen yms kilpailuttamista. Noissa asioissa voi saada aikaan tuntuvaa säästöä pienellä vaivannäöllä. Kun perusjutut ovat kunnossa ja rahaa ihan oikeasti oikeasti jää yli mistään nipistelemättä, niin sitten voi alkaa miettiä mihin sitä rahaa tunkisi. Ja jos tunkee, niin mielestäni sen rahan pitää olla tarvittaessa irrotettavissa tarpeeksi nopeasti, ikään kuin pahan päivän varalle.

En todellakaan ole mikään himosäätäjä talousasioissa, mutta asia alkaa kiinnostaa siinä vaiheessa kun puhutaan useiden satojen tai jopa tuhansien ylimääräisten eurojen maksamisesta valtiolle tai jollekin ylihintaiselle firmalle.
Kyllä omasta mielestäni talouden perusfundamenttien ymmärtäminen kuuluu nykypäivänä ihan yleistiedon piiriin. Mm. pankkikriisin ongelmien syyt olisi syytä opettaa jo aikaisessakin vaiheessa ja mm. kansantaloustieteestä ihan perus BKT ym. jutut on sellaista tietoa, jolla on yleissivistävä vaikutus. Toki myös verotusasiat ja oikeusasiat ovat tärkeitä, mutta kyllä nuo laajemmat ilmiöt auttavat hahmottamaan ympäröivää maailmaa siinä missä luonnontieteidenkin opetus imo.

Jännä pointti tuossa tekstissäsi on, että puhut, että 10v saisit säästämällä noin vähän voittoa. Ei tarvitse ymmärtää kuin korkoa korolle efekti ja hajautuksen (aika-alueellinen) hyöty, niin ymmärtää että moisella summalla saat jo 10vuodessa aika paljon enemmän hyötyä kuin kaappiisi vaikkapa 1000 kahvinkeitintä yms. heräteostoksia, mihin itse ne sijoittaisit. Samalla puhut pienten summien säästöjen hyödystä ja siitä, että pienistä summista ei juurikaan ole hyötyä edes pidemmällä tähtäimellä :wtf:

Eiköhän noissa likvideissäkin rahoissa eroa ole ja keskitien kulkija pärjää ihan hyvin. Ei ehkä kaikkea kannata laittaa osakerahastoihin, mutta ehkä kaikkea ylimääräistä ei kuitenkaan ole järkevää pitää likvideinä pankkitililläkään.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Itse peräänkuuluttaisin pakollista kansantaloustieteen kurssia ainakin lukioihin.

Niin minäkin. Ja samoin ammattikouluun. Siellä olikin erittäin vähän mitään talousasioita, vaikka itse kävin aikoinaan raksan ja moni luokkatovereista lienee jonkinlaisia yrittäjiä tällä hetkellä...jos alalla ovat. Olisi ihan kiva tietää miten asia on, mutta pointti se, että mitään talouteen liittyvääkään ei siellä opetettu. Kaikkea sitä muuta pakollista itse ammattiopintoihin liittymätöntä oli kyllä senkin edestä ja niistäkin n. 50% täysin turhia juttuja. :)

Siitä olen myös yhtämieltä, että taloustiedon syvemmän opettamisen sijaan kansalaisen oikeustiedon kurssi olisi paljon tarpeellisempi. Eli käytäisiin asioita läpi varallisuus-, sopimus- ja rikosoikeuden aloilta.

Samaa mieltä olen minäkin. Syvemmät opinnot sitten valinnaisina, joten tosissaan kiinnostuneet voisi niihin panostaa.

Eiköhän sitä ammattitaitoiset ihmiset saisi sellaisen paketin koottua, että se kiinnostaisi koulussa ihan senverran, mitä siellä opiskelu yleensäkin jotain 16 kesäisiä kiinnostaa.
 
Eipä ole peruskoulussa tai lukiossa opetettu mitään...
 
Jännä pointti tuossa tekstissäsi on, että puhut, että 10v saisit säästämällä noin vähän voittoa. Ei tarvitse ymmärtää kuin korkoa korolle efekti ja hajautuksen (aika-alueellinen) hyöty, niin ymmärtää että moisella summalla saat jo 10vuodessa aika paljon enemmän hyötyä kuin kaappiisi vaikkapa 1000 kahvinkeitintä yms. heräteostoksia, mihin itse ne sijoittaisit. Samalla puhut pienten summien säästöjen hyödystä ja siitä, että pienistä summista ei juurikaan ole hyötyä edes pidemmällä tähtäimellä :wtf:

Se 10v säästöjuttu oli lähinnä provo. Ymmärrän kyllä korkoa korolle efektin ja sen kuinka se vaikuttaa siihen tuottoon jonka sijoituksesta saa irti.

Muuten tekstini saattoi olla pointtiensa osalta kenties hieman vaikeaselkoinen. Nyt väsyttää joten en ala kirjottamaan sitä enemmän auki.
 
Pienistä puroista tulee iso virta. Korkoa korolle efekti alkaa tuottamaan aika mukavasti pitkässä juoksussa. Tosin lyhytjänteinen ajattelu talousasioissa harvoin antaa tulosta pitkässä juoksussa. Eli jos koskaan ei ole valmis säästämään ja karsimaan edes hiukan ei suurella todennäköisyydellä ikinä tule saavuttamaan kummoisempia varallisuuksia. Laita vaikkapa 75€/kk 5% vuosituotolla poikimaan niin 10v päästä sulla on ylimääräistä 11 000€ ja 30v päästä vajaa 70 000€. No jokainen tyylillään.

Heh, oma äiti laittoi noin 22 vuotta sitten Henki-Sammon johonkin vakuutus tms hommeliin (käytännössä riskitön) 2x noin 2000 euroa ja tällä hetkellä niiden arvo on jonkin verran yli 100 000€ ja kasvavat koko ajan lisää. Toinen noista tosin realisoituu vuoden vaihteessa eikä sitä voi enää jättää sinne tuottamaan. Että tosiaan pienistä puroista tulee iso virta. Eikä tarvitse olla edes mikään miljonääri, että voi omaisuuttaan kasvattaa.
 
Erittäin hyvä ketjunavaus Timbalta.

training_addict sanoi:
Mun mielestä talouden mekanismien ymmärtäminen on vähintään yhtä tärkeää ellei jopa tärkeämpää ympäröivän maailman hahmottamisessa kuin normaalit kouluaineet kuten biologia, maantieto, historia, musiikki, uskonto, fysiikka, kemia ym.

Ensiksi mainittu on metsä, nuo muut ovat puita. Koulujärjestelmä ei opeta oppilaita näkemään metsää puilta. Suomessa ei opeteta ihmisiä pitämään huolta itsestään taloudellisesti.

training_addict sanoi:
Ja talouden rooli vaan korostuu nykyisen kaltaisessa materiaalisessa kulutushelvetissä. Minkä takia näitä asioita ei opeteta koulussa enempää, niin en tiedä. Ehkä ne ei sitten olekaan niin tärkeitä, eikä ihmisiä vaan kiinnosta. Toisaalta minkä takia hyvinvointivaltiossa kiinnostaiskaan, kun joka tapauksessa on käytännössä mahdotonta päätyä tilanteeseen missä sitä rahaa ei jostain luukusta tulisi. Ja tavaroita saa kaupasta. Samoin kun sähköä töpselistä. Varsinkin suomalaisissa huomaa helposti sen miten itsestäänselvänä tietty elintaso otetaan.

Kyllä! Ihmisiä opetetaan hyviksi työntekijöiksi, veronmaksajiksi ja kuluttajiksi, vaikka oikeastaan pitäisi opettaa ihmisille kuinka heistä voisi tulle taloudellisesti omavaraisia ja vastuullisia. Sosiaalijärjestelmä pitää keskiluokkaa pilkkanaan: He eivät hyödy järjestelmästä tippaakaan. Köyhät ja/tai vastuuttomat ja rikkaat hyötyvät, koska köyhät ja vastuuttomat pelastaa ongelmistaan valtio keskiluokan verorahoilla ja rikkaat ovat aikapäivää sitten ymmärtäneet sen, että pääomatuloista maksetaan paljon vähemmän veroa kuin ansiotuloista.

Köyhätkin pysyvät köyhinä sen vuoksi, että heille opetetaan että valtio pitää heistä huolen, eikä sitä, miten he voisivat itse auttaa itseään pääsemään köyhyydestä eroon.
 
Noin helppoahan se rahan tekeminen onkin, ihmetyttää vain miksi suomessa on niin vähän miljonäärejä?

Niin muakin, ihan oikeesti. Tosin kun katsoo muutamia postauksia tässä ketjussa, niin ehkä vastaus on oikeestaan aika selvä.

Keskimääräistä suomalaista duunaria ei kiinnosta varallisuuden kartuttaminen paskaakaan, kaikki mikä tulee menee ja sitten nelikymppisenä itketään kun rötösherrat ajelee hienoilla autoilla ja raskaan työn raataja elää edelleen kädestä suuhun. Karu tosiasia on, että lähes jokaisen työssäkäyvän suomalaisen olis mahdollista kartuttaa itselleen kohtuullinen pesämuna pitkässä juoksussa esim. laittamalla yhden kymmenesosan kuukausittaisesta tulostaan sivuun ja sijoittamalla nämä rahat (korkoineen) edes kohtuullisella tavalla.

Paitsi yksilöille itselleen, rahan poikimaan laittaminen olis tärkeää myös kansantalouden kannalta, koska pitkässä juoksussa se lisäis suomalaista omistusta ja kanavois pääomatulovirtaa ulkomaiden sijasta kotisuomeen.

Ja jos näinkin yksinkertainen asia voitaisiin koulussa nuorille opettaa, monilla olisi myöhemmin elämässä asiat paljon paremmin. Tosin koulujärjestelmän lienee mahdotonta saada oppia perille niin kauan kun faija opettaa samaan aikaan kotonaan lapsille, että kannattaa aina käyttää viimesetkin pennit mielummin heräteostoksiin (joka valitettavan usein vielä tarkoittaa kajatuoppia lähikuppilassa) kuin säästää pikkusen joko kuukausi :david:

Voin lämpimästi suositella kaikille yllä mainitulla tavalla ajetteleville iltasaduksi George S. Clasonin kirjaa The Richest Man In Babylon, joka lapsellisella ja uskomattoman selväkielisellä tavalla opettaa vaurastumisen yksinkertaisen salaisuuden. Se on muuten oivaa oppikirja-ainesta koululaisille.
 
Siitä olen myös yhtämieltä, että taloustiedon syvemmän opettamisen sijaan kansalaisen oikeustiedon kurssi olisi paljon tarpeellisempi. Eli käytäisiin asioita läpi varallisuus-, sopimus- ja rikosoikeuden aloilta.
Kyllähän noita lukiossa saa lukea (YH3: Kansalaisen Lakitieto). Itse voin kurssin käyneenä sanoa, että aika moneen aiheeseen tuolta Lakitoimiston puolelta osaisin vastata.

Pakollinenhan tuo kurssi ei jostain syystä ole.
 
Heh, oma äiti laittoi noin 22 vuotta sitten Henki-Sammon johonkin vakuutus tms hommeliin (käytännössä riskitön) 2x noin 2000 euroa ja tällä hetkellä niiden arvo on jonkin verran yli 100 000€ ja kasvavat koko ajan lisää. Toinen noista tosin realisoituu vuoden vaihteessa eikä sitä voi enää jättää sinne tuottamaan. Että tosiaan pienistä puroista tulee iso virta. Eikä tarvitse olla edes mikään miljonääri, että voi omaisuuttaan kasvattaa.

4000 euron kertaisjoitus vaatisi 22 vuodelta 16% tuoton p.a. Ei mahdotonta, mutta ei kuulosta ihan jokapäiväiseltäkään. Pointti selvä pitkäaikaisen säästön kannalta, mutta tässä on täytynyt olla tuuria/amamttitaitoa ranakalla kädellä tai sitten tuossa on vähän lapinlisää.

Erittäin hyvä ketjunavaus Timbalta.

Kiitos. Olen aidosti ja oikeasti asiasta huolissani. Etenkin kun lähipiirissä oli yksi henkilö ottamassa kämppälainaa, eikä hän ymmärtänyt edes mitä tarkoittaa marginaali, eikä yhtään mitään mihin yleensäkään voisi säästää...paitti tottakai nollakorkoiselle käyttötilille. Eikä ole ainut esimerkki tämä. Kukaan ei tunnu tietävän mistään perusjutuistakaan yhtään mitään.

Ensiksi mainittu on metsä, nuo muut ovat puita. Koulujärjestelmä ei opeta oppilaita näkemään metsää puilta. Suomessa ei opeteta ihmisiä pitämään huolta itsestään taloudellisesti.

Ei opeta ei. Eikä tohon mitään syventäviä opistoja 100 opintoviikkoa tarvita. Tunti viikossa perusjuttuja ja sillä pääsee jo pitkälle. Ja väitän edelleen, että oikein koottuna tuollainen paketti kiinnostaa koululaisia ihan yhtälailla kun kaikki muutkin tunnit jos ruoka- ja välintuntia lasketa.

Kyllä! Ihmisiä opetetaan hyviksi työntekijöiksi, veronmaksajiksi ja kuluttajiksi, vaikka oikeastaan pitäisi opettaa ihmisille kuinka heistä voisi tulle taloudellisesti omavaraisia ja vastuullisia. Sosiaalijärjestelmä pitää keskiluokkaa pilkkanaan: He eivät hyödy järjestelmästä tippaakaan. Köyhät ja/tai vastuuttomat ja rikkaat hyötyvät, koska köyhät ja vastuuttomat pelastaa ongelmistaan valtio keskiluokan verorahoilla ja rikkaat ovat aikapäivää sitten ymmärtäneet sen, että pääomatuloista maksetaan paljon vähemmän veroa kuin ansiotuloista.

Kioysakin luettu. ;) No ei vaan, ihan perusjuttua tuo nyt on muutenkin, JOS edes vähän ottaa asioista selvää. Ja tuo hälläväli asenne ei oikesti ole hyvä juttu. Tota yhteiskunta huolehtii -asennetta tapaa aika hiton paljon.

Köyhätkin pysyvät köyhinä sen vuoksi, että heille opetetaan että valtio pitää heistä huolen, eikä sitä, miten he voisivat itse auttaa itseään pääsemään köyhyydestä eroon.

Juuri näin. Eikä tässäkään tarkoitettu, että kaikkien pitäisi olla rikkaita. Mutta kyllä jonkinlainen perusvarallisuus auttaa kummasti eteenpäin. Ei heti tartte olla kirkon leipäjonossa jos työpaikka joskus lähteekin alta. Vähentää stressiäkin jo huomattavasti.

Niin muakin, ihan oikeesti. Tosin kun katsoo muutamia postauksia tässä ketjussa, niin ehkä vastaus on oikeestaan aika selvä.

Keskimääräistä suomalaista duunaria ei kiinnosta varallisuuden kartuttaminen paskaakaan, kaikki mikä tulee menee ja sitten nelikymppisenä itketään kun rötösherrat ajelee hienoilla autoilla ja raskaan työn raataja elää edelleen kädestä suuhun. Karu tosiasia on, että lähes jokaisen työssäkäyvän suomalaisen olis mahdollista kartuttaa itselleen kohtuullinen pesämuna pitkässä juoksussa esim. laittamalla yhden kymmenesosan kuukausittaisesta tulostaan sivuun ja sijoittamalla nämä rahat (korkoineen) edes kohtuullisella tavalla.

Näin on. Ja tokihan tuo 10% tuloista on jostain (usein turhista) menoista pois. Mutta vuosien kuluttua tuon saa korkojen kera takaisin. Kohta nimittäin juoksee tuloina tuo 10% "ylimääräistä" tekemättä yhtään mitään fyysistä työtä rahan eteen.

Ja jos Suomalaiset tajuais tuon pesämunan kartuttamisen, siirtyis se sukupolvelta toisellekin sitten samalla. Ja kun nuoret osais rahankäytön perusteet, ei menis se pieni pesämuna heti uuden bemarin hankintaa ja kavereille baarissa tarjotessa. Kukin tyylillään, mutta jos ei pesämunasta mitään käteen jää, tuskin jää noista leluistakaa kuin katkeruus myöhemmille vuosille.

Paitsi yksilöille itselleen, rahan poikimaan laittaminen olis tärkeää myös kansantalouden kannalta, koska pitkässä juoksussa se lisäis suomalaista omistusta ja kanavois pääomatulovirtaa ulkomaiden sijasta kotisuomeen.

Hyvä pointti. Säilys omistusta enemmän kotimaassa ja taas vastaavasti pääsis Suomalaiset kotitaloudet nauttimaan ulkomaisten yritysten voitoista.

Ja jos näinkin yksinkertainen asia voitaisiin koulussa nuorille opettaa, monilla olisi myöhemmin elämässä asiat paljon paremmin. Tosin koulujärjestelmän lienee mahdotonta saada oppia perille niin kauan kun faija opettaa samaan aikaan kotonaan lapsille, että kannattaa aina käyttää viimesetkin pennit mielummin heräteostoksiin (joka valitettavan usein vielä tarkoittaa kajatuoppia lähikuppilassa) kuin säästää pikkusen joko kuukausi :david:

Eikä säästäminen tarkoita mitään kurjuudessa elämistä. Ehkä se on jostain luopumista, mutta osaapa sitten oikeasti arvostaakin jotain kun on joskus joutunut luopumaankin. Ja edelleen, nuo saa myöhemmin korkojen kera takaisin.
 
Karu tosiasia on, että lähes jokaisen työssäkäyvän suomalaisen olis mahdollista kartuttaa itselleen kohtuullinen pesämuna pitkässä juoksussa esim. laittamalla yhden kymmenesosan kuukausittaisesta tulostaan sivuun ja sijoittamalla nämä rahat (korkoineen) edes kohtuullisella tavalla.

Priorisointikysymys. Itse en ymmärrä tuollaisia huomisen eläjiä. Onko sitten viiskymppisenä kivaa että on isot säästöt? Suunnitteletteko jo mitä teette eläkeläisinä vai wtf? Olen toistaiseksi vakaasti sitä mieltä että käytetty raha tuo tänä päivänä moninkertaisen nautinnon verrattuna parinkymmenen vuoden päähän. Silloin on tod näk palkka jo sitä luokkaa, että sitä ei saa edes tuhlattua kaikkea, asunto velaton. Mitä mä sillä rahalla enää siinä vaiheessa teen?

Eron tullen vaimo veisi niistäkin puolet, sitten sitä vasta vituttaisi.
 
Yläasteella oli joku taloustieto valinnaisena kurssina, en kyllä ollut siellä. Pelasivat jotain yrityspeliä.

Ei noi asiat mene helposti perille, koska harvaa lukiolaistakaan kiinnostaa asunnon osto tai, että se olisi millään tavalla ajankohtainen. Suurinta osaa porukasta alkaa talousasiat oikeasti kiinnostamaan vasta sitten kun sitä on duunissa.
 
Karu tosiasia on, että lähes jokaisen työssäkäyvän suomalaisen olis mahdollista kartuttaa itselleen kohtuullinen pesämuna pitkässä juoksussa esim. laittamalla yhden kymmenesosan kuukausittaisesta tulostaan sivuun ja sijoittamalla nämä rahat (korkoineen) edes kohtuullisella tavalla.

Epäilemättä, mutta mikä "pesämuna" se sitten viisikymppiselle on? Ja mihin ja milloin nuo sijoitetut rahat saa sitten käyttää ettei joku kaksikymppinen tulisi taas kertomaan että väärin meni?

Heräteostosten ja baarissa istumisen suhteen olen samaa mieltä, samoin siitä että tuollainen 10-20% kuukausittainen säästäminen on fiksua ja helppoa silloin kun pakolliset menot ovat pienet, eli lähinnä silloin kuin perhettä ei (vielä) ole. Perheelliselle tuollainen 10% on kuitenkin sellainen summa että se usein vaatii selkeästi jostain muusta luopumista. Minä esimerkiksi laittaisin valintatilanteessa mielummin nuo rahat vaikka lasten harrastuksiin kuin korkorahastoihin, koska koen että se antaa tulevaisuudessa paremman "tuoton".

Mainitaan nyt vielä perään että on mulla vähän osakkeita ja rahasto-osuuksia, mutta niitä on tullut hankittua vain siksi että ne eivät ole mistään muusta pois. Kaikilla tilanne ei ole sama.
 
Ei noi asiat mene helposti perille, koska harvaa lukiolaistakaan kiinnostaa asunnon osto tai, että se olisi millään tavalla ajankohtainen. Suurinta osaa porukasta alkaa talousasiat oikeasti kiinnostamaan vasta sitten kun sitä on duunissa.

No paljonko oppilaita kiinnostaa noin keskimäärin esim. uskonto, historia, maantieto, ruotsi yms. aineet? Aika harvaa, vaikka lähes kaikkia tarvitaan hyvien yleistietojen hankkimiseen. Vähintä yhtä tärkeä olisi perus talouden...verotuksen...lakitiedon taidot. Kiinnostusmittarilla noita nyt ei voi pois jättää, muutenhan 2/3 kouluaineista voisi jättää pois kokonaan. Hyödyllisyydestäkin voi olla montaa mieltä esim. nyt vaikka historia ja uskonnon kohdalla. Itse tykkäsin historiasta, eli senpuoleen ei ole mitään antipatioita sitä vastaan, kuhan esimerkkinä mainitsin.


Epäilemättä, mutta mikä "pesämuna" se sitten viisikymppiselle on? Ja mihin ja milloin nuo sijoitetut rahat saa sitten käyttää ettei joku kaksikymppinen tulisi taas kertomaan että väärin meni?

Pointti on se, että niitä ei välttämättä tartte käyttää. Osinkotulot hiljalleen senverran ylös, että käyttää niistä esim. puolet. Ajatteleppa vaikkapa 5000 euron osinkotuloja vuodessa, tosta jos puolet käyttää, niin 2500 eurolla tekee jo vaikka mitä kivaa. Eikä 5000 euron osinkotulojen hankkiminen mitään älyttömiä kuitenkaan vaadi, etenkin jos sitä pesämunaa sattuu saamaan jo nuorella iällä vanhemmiltaa. Vähän vaikea saada, jos mitään ei vanhemmilla ole säästössä. ;)

Heräteostosten ja baarissa istumisen suhteen olen samaa mieltä, samoin siitä että tuollainen 10-20% kuukausittainen säästäminen on fiksua ja helppoa silloin kun pakolliset menot ovat pienet, eli lähinnä silloin kuin perhettä ei (vielä) ole. Perheelliselle tuollainen 10% on kuitenkin sellainen summa että se usein vaatii selkeästi jostain muusta luopumista. Minä esimerkiksi laittaisin valintatilanteessa mielummin nuo rahat vaikka lasten harrastuksiin kuin korkorahastoihin, koska koen että se antaa tulevaisuudessa paremman "tuoton".

Eli toisinsanoen, jos vanhemmilla ei ole varaa kustantaa lapsiaan kaikkiin harrastuksiin, on se jotenkin älyttömän huono asia? Harrastuksiakin on niin monenlaisia, ei kaikkien tartte lätkää pelata (esimerkki kalliista harrastuksesta). ;)

Olen itse ehdottomasti samaa mieltä, että lapsien pitää voida harrastaa, mutta ei kaikkia harratusvälineitä tartte kaupanhyllystä uusina ja markkinoiden parhaina hankkia. Eikä tähän monella mahdollisuutta olekkaan, vaikkei säästäisi latiakaan koskaan.

Mainitaan nyt vielä perään että on mulla vähän osakkeita ja rahasto-osuuksia, mutta niitä on tullut hankittua vain siksi että ne eivät ole mistään muusta pois. Kaikilla tilanne ei ole sama.

Itse joudun tinkimään säästöni kulutuksesta, mutta joudunko tinkimään välttämättämyydestä onkin jo toinen juttu kokonaan.

Joku voi pitää välttämättömänä hankkia uusi auto 2 vuoden välein, vaikka ajaa 10.000 kilsaa vuodessa. Joku voi haluta uusimman mallin telkkarin/tietokoneen/kotiteatterin aina kun sellainen kauppaan ilmestyy. Toinen taas ei pidä mitään näistä välttämättömänä, vaan ajaa sillä toisen kauppaan roudaamalla 2 vuoden ikäisellä 20.000 kilsaa ajetulla corollalla ja ostaa kaverilta 1/4 hintaan sen vanhan plasmatelkkarin joka piti saada uuden alta pois. ;) Niin ja säästää nuo rahat, jotka säästi halvemmilla hankinnoilla.


No ei viedä tätä ketjua pahasti :offtopic:, vaan pitäydytään tuossa opinnoissa suhteessa talouteen. Mutta paljon on merkitystä kotoa saadussa esimerkissäkin, että mitä pitää välttämättömänä ja mitä ei. Ja koulut kun ei mitään opeta, niin kodin esimerkin varassa sitä elellään.
 
kyllä meillä oli ainakin kysynnän ja tarjonnan laki yms perusjuttua yläasteella.

turha mun mielestä kovin paljon monimutkaisempiin juttuihin on mennä pakollisissa kursseissa, vapaaehtoisia kursseja aiheesta voisi järjestää.

ihan turha rueta yläasteikäisille jotain osakeyhtiölakia opettamaan pykälä kerrallaan.. mutta esimerkiksi rahan aika-arvo, inflaatio, osingot, vinkit oman talouden kunnialliseen hoitoon yms. aikaa menee yhteen aiheeseen vaikka tunti -> 4h yht -> 1 vko opetusta. luulis että aikaa olis. ripottelis vaikka koko yläasteen ajalle, niin massiiviset 1,33h per vuosi..

talouden hoitoon esimerkiks se dr philissä (ei saa nauraa:D ) ollut tulojen jako:
50% asuminen, ruoat yms.
30% tuhlailu
20% säästöön

kun oikeesti toi 20% säästösumman tuhlailu ei kauheesti keskituloisella imho tuo lisäarvoa. jos 400e tuhlailee, niin se on kivaa. jos tuhlaa 800e niin ei se nyt kaksinkertaisesti kivempaa ole kuin 400e tuhlailu, ainakaan mun mielestä. eri asia sit jos elintaso vie asumiseen ruokiin yms 80%... tuokin olisi hyvä opettaa vaikka kaikki ei sitä tajua vaikka kuinka kaikki sanois.
 
Joo joo, turha tästä on jankata, mutta yrittäkää te säästöpossutkin nähdä toinen puoli.
Jos 20% säästösumman tuhlailu ei tuo nuorelle lisäarvoa, mitä lisäarvoa tuo viiskybäselle 2500e lisäraha vuodessa? Mieluummin 2500 vuodessa lisää nyt kuin vanhuksena sanon mä.
 
Joo joo, turha tästä on jankata, mutta yrittäkää te säästöpossutkin nähdä toinen puoli.
Jos 20% säästösumman tuhlailu ei tuo nuorelle lisäarvoa, mitä lisäarvoa tuo viiskybäselle 2500e lisäraha vuodessa? Mieluummin 2500 vuodessa lisää nyt kuin vanhuksena sanon mä.

no lähtee esimerkiks epsanjaan eläkepäiviä viettämään?

ja pointti oli siinä että se lisäarvo on suhteessa paljon pienempi kuin pelkän 30% summan tuhlailussa.

ymmärrän kyllä että kaikkimullehetijustnyt on siistiä vaikka sen 20% jemmaanlaitto säästäis huomattavasti verrattuna 15% vuosikoron kohtuullisen koron käyttölainan ottamiseen jos jotain yllättävää tapahtuu (vaatii tietenkin sen että saa nopeasti likvidoitua omistuksia).

e: ite ainakin meinasin realisoida vanhana ukkona kaiken omaisuuden ja vaikka ryypätä rahat jos ei parempaa tekemistä keksi :D

ja vaikka ei säästää tahtoisikaan niin silti ois hyvä että noi asiat käytäis koulussa läpi..
 
Toimisiko yhteiskuntakaan jos jokainen laittaisi puolet säästöön? Kotimainen kulutus on iso osa koko meidän talouttamme.

Näin siitä kurssista saisi ehkä ihan järkevän. Luokka jaettaisiin pareiksi ja jokainen tekisi ryhmätyön eri tuloluokista 1000€/kk, 1500€/kk,2000€/kk, yms. Joutuisivat budjetoimaan tuollaisen henkilön tulot ja menot vuodeksi ja lopulta esittelemään sen koko luokalle, että jokainen saisi jonkun idean myös muiden töistä.

Jos ei asuntoa lasketa, niin aika pro pitää olla, jos koko ikänsä säästää 20% nettotuloistaan. Säästämistähän se lainan maksaminenkin on.
 
Toimisiko yhteiskuntakaan jos jokainen laittaisi puolet säästöön? Kotimainen kulutus on iso osa koko meidän talouttamme.

Näin siitä kurssista saisi ehkä ihan järkevän. Luokka jaettaisiin pareiksi ja jokainen tekisi ryhmätyön eri tuloluokista 1000€/kk, 1500€/kk,2000€/kk, yms. Joutuisivat budjetoimaan tuollaisen henkilön tulot ja menot vuodeksi ja lopulta esittelemään sen koko luokalle, että jokainen saisi jonkun idean myös muiden töistä.

Jos ei asuntoa lasketa, niin aika pro pitää olla, jos koko ikänsä säästää 20% nettotuloistaan. Säästämistähän se lainan maksaminenkin on.

no toi 20% säästäminenkin on hyvin laaja käsite. jos säästät esimerkiksi vuoden verran 20% nettotuloista ja sen jälkeen kävelet suomalaiseen matkatoimistoon ja ostat koko rahalla matkan niin eihän se ole kulutuksesta pois? varsinkin isommat hankinnat halvempaa tehdä sillä lailla että tekee valintoja menojen suhteen ja säästää rahat, kuin vaihtoehtoisesti tekstivippejä tilailemalla maksaa etelänlomansa.
 
no toi 20% säästäminenkin on hyvin laaja käsite. jos säästät esimerkiksi vuoden verran 20% nettotuloista ja sen jälkeen kävelet suomalaiseen matkatoimistoon ja ostat koko rahalla matkan niin eihän se ole kulutuksesta pois? varsinkin isommat hankinnat halvempaa tehdä sillä lailla että tekee valintoja menojen suhteen ja säästää rahat, kuin vaihtoehtoisesti tekstivippejä tilailemalla maksaa etelänlomansa.

Kulutusta se on yhtälailla oli se 500€/kk tai 6000€/kerran vuodessa. Toi on vaan yksi tapa rahoittaa omat menonsa.

Pitäisikö säästäminen sitten määritellä niin, että sen tarkoitus on tuoda tulevaisuudessa tuloja tai vähentää menoja. Tekeehän toi matkakassa periaatteessa saman asian.
 
jos säästät esimerkiksi vuoden verran 20% nettotuloista ja sen jälkeen kävelet suomalaiseen matkatoimistoon ja ostat koko rahalla matkan niin eihän se ole kulutuksesta pois?

Ei se ole myöskään sijoittamista jonka tuotolla voit sitten viiskymppisenä ryypätä kahdella ja puolella tonnilla kerran vuodessa. Vaan ihan normaali-taviksen elämää.
 
Back
Ylös Bottom