Jep jos se sitten onkin pelkästään hermotuksesta kiinni, niin mitenköhän simpanssien lihakset kestää niitä voimia kun ihmisenkin hermotuksella saa kohtuu helposti jänteitä poikki ja lihaksia repeämään. Haluaisin tietää mikä evolutiivinen tekijä on heikentänyt ihmisten soluja noin paljon. Ja toisaalta myös ihmetyttää miten kaikissa tarinoissa eläimillä on niin hirveät voimat ja itse en ole esim suurikokoisten koirien kanssa mitään tuollaista huomannut. Köydenveto +30 kg lihaksikasta koiraa vastaan yhdellä kädellä on aivan naurettavan helppoa voittaa jne.
Hassua että otit esimerkiksi juuri koiran, joka on kesyynnyttyään heikentynyt valtavasti verrattuna suteen. Siksi toisekseen leikki on leikkiä, eikä koira todennäköisesti kamppaile tosissaan.
En ole lääketieteen opinnoissa kerennyt vielä niin pitkälle että osaisin selittää jänteiden ja lihasten kestävyyttä solutasolla, mutta näin ihan maalaisjärjellä ajateltuna jänteiden kestävyys riippuu siihen kohdistuvasta rasituksesta; Mikäli rasitus on kovaa, jänne vahvistuu. Tämän vuoksi huippuvoimanostajat kykenevät vetämään maasta jopa yli 400 kg, vaikka treenaamattomalla paikat hajoaisivat.
Jänteet ja luut ovat dynaamisia ja sopeutuvaisia kudoksia. Mikäli et rasita luitasi ja jänteitä, ne heikentyvät aivan kuten lihaksetkin.
hemmmo sanoi:
Esimerkiksi minä haluaisin kuulla miksi ihmisen lihakset toimivat niin paljon heikommin. Ihminen kuitenkin eli vielä pari tuhatta vuotta sellaisissa oloissa että fysiikalla oli hyvin suuri merkitys ja voidaan sanoa että siihen asti lihaksien on täytynyt toimia omalla tavallaan tehokkaasti ja ihminen on tarvinnut fysiikkaansa. Ja viimeisen parin tuhannen vuoden aikana ei ole ehtinyt tapahtua mitään oleellista muutosta evoluutiossa. Jos ihmisen on tarvinnut tehostaa energiatalouttaan evoluution myötä, niin se ei todellakaan ole tapahtunut siten että lihasten toiminta heikkenisi, niiden koko on kyllä todennäköisesti muuttunut ja elimistön rakenne on muuttunut tiettyjä tehtäviä silmällä pitäen (lähinnä pitkäkestoiseen kävelyyn ja heittämiseen), mutta se että ihmisen nivelet ja lihakset olisivat jotenkin heikentyneet (ja nimen omaan kokoonsa nähden) ihan muuten vaan on evoluution kannalta aivan naurettava ajatus.
Evoluutio voi toimia hitaasti, tai erittäin nopeasti. Esim. jalostamalla (suoraan tai epäsuorasti) on villistä sudesta kehittynyt kesyyntyvä koira, todennäköisesti yhden tai kahden ihmissukupolven (tai 6-7 susi-koirasukupolven) aikana. Pystymme jalostamaan myös uusia koirarotuja hyvin nopeassa tahdissa valitsemalla tiettyjä ominaisuuksia, jotka sitten periytyvät valittujen eläinten jälkeläisille.
Geenit ovat vain yksi perinnöllisen informaation siirtymismuoto. Geenit voivat ilmetä hyvin eri tavoilla, olosuhteista riippuen. Minusta kuulostaa uskottavalta että ihmiset ovat kehittyneet tarkoiksi ja kestäviksi voiman ja nopeuden sijaan. Olemme sosiaalisia eläimiä, jotka käyttävät erilaisia työkaluja elannon hankkimisessa. Voimalla ei yksinkertaisesti ole ollut suurta merkitystä kehityksemme aikana. Mitä väliä vaikka gorillalla on 20 kyniksen voimat, jos ihmiset voivat tappaa sen heittämällä sitä keihäällä?
hemmmo sanoi:
Ja sitten tuossa artikkelissa joku tutkija epäili että simpanssien lihakset olisivat 4 kertaa vahvemmat kuin ihmisen. Kuten tuossa jo sanoin silloin myös jänteiden pitäisi kestää enemmän ja lihasten täytyisi myös kestää suurempi jännitys. Ja sitten jos pidetään sellainen asia mielessä, että nopeat riuhtaisut(heitot) rasittavat huomattavasti enemmän niveliä ja jänteitä kuin maksimivoima ja ihminen on nimenomaan erikoistunut heittoihin, niin kuulostaa aika epäloogiselta että ihmisen jänteet ja nivelet olisivat heikentyneet evoluution myötä.
Heittolajeja harrastavilla ovatkin aivan varmasti paljon normaalia vahvemmat jänteet. Toisaalta he myös kärsivät kovasti kulumista ja loukkaantumisista. Silti jos mietitään limiittivoimaa eli sitä mikä on maksimimäärä painoa minkä he pystyvät liikuttamaan, ei välttämättä kysymyksessä ole mitenkään poikkeuksellisen suurista tuloksista.
hemmmo sanoi:
Nuo kun pitää mielessä, niin ei ole mitään logiikkaa olettaa, että apinoiden lihakset olisivat jotenkin suoranaisesti vahvemmat. Samankokoinen lihas (urheilevalla) ihmisellä on todennäköisesti parin kymmenen prosentin tarkkuudella yhtä vahva kuin millä tahansa kädellisellä. Jos eroja on lopullisessa voimassa kovin paljon (eli siis kuinka paljon apina voi kädellään nostaa) selittyy 90% lihasten kiinnityskohdilla ja nivelten välityksillä, Jos puhutaan ihmisen ja apinan kädestä joissa on yhtä paljon lihasmassaa. Apinoilla toki suurempi osa lihaksista verrattuna kehonpainoon on käsissä, joten tietenkin suhteessa kehonpainoon apinoiden kädet on yleensä huomattavasti vahvemmat. Etenkin jos puhutaan sellaisista liikkeistä mihin apinoiden kädet on tehty, eli lähinnä kiipeilyssä. Mutta toisaalta ihminen edelleenkin voi heittää tavaroita paljon helpommin kuin apinat ja voidaan siltä näkökannalta puhua, että ihminen on vahvempi.
Molekyylitasolla eroja ei välttämättä kauheasti ole. Tuskin apinoiden ja muiden villieläinten myosiinit ovat kovin paljon voimakkaampia kuin ihmistenkään. Mutta kun mennään solutasolle, ja siitä ylöspäin, niin lukuisat eri tekijät voivat aiheuttaa valtavan eron lopputasolla, vaikka mikään yksittäinen tekijä ei ole radikaalisti erilainen. Esim. omaa spekulaatiotani:
-Välitykset. Pieni muutos vipuvarressa voi aiheuttaa suuren vaikutuksen siinä kuinka paljon voimaa lihaksen täytyy tuottaa tietyn painon liikuttamiseen vipuvarren päässä. Mikäli lihasten jänteet kiinnittyvät lähemmäs luiden päitä, lisää se luun toisen pään liikkumanopeutta verrattuna lihaksen supistusnopeuteen, mutta toisaalta myös pienentää sitä painoa joka luun toisessa päässä voi olla.
-Lihassolujakauma. Ei hajuakaan mikä muiden kädellisten lihassolujakauma on, mutta maalaisjärjellä ajateltuna simpanssit ja gorillat eivät kestävyyttä kauheasti tarvitse. Voima ja nopeus ovat tärkeämpiä ominaisuuksia. Lihassolujakaumalla on suuri merkitys erilaisia kykyjä ajatellen ihmislajin sisälläkin: Vrt. Usain Bolt ja maailman paras kestävyysjuoksija. Ero voi olla häkellyttävä jopa kahdella treenaamattomalla saman kokoisella ihmisellä.
-Villieläinten viettämä aktiivinen elämä. Minusta tällä on pienempi vaikutus kuin ajatellaan, koska meidän ehkä kannattaa verrata treenattua ihmistä villieläimeen. Perus sohvaperunat viettävät niin sedentaarista elämää että kenties vain laiskiaiset pystyvät samaan. Jo muutaman vuoden treenannut voimailija voi olla yli kaksi kertaa vahvempi kuin aloittaessaan, vaikka paino ei olisi noussut dramaattisesti.
-Hermotuksen merkitys, mikä liittyy osin tuohon aktiivisuus/treenaus argumenttiin. Kun treenaamaton ihminen aloittaa harjoittelun, tapahtuu ensimmäisten treenikuukausien aikana dramaattinen kehitys voimantuotossa, vaikka lihasmassan lisäys on mitätön. Esim. minä itse nostin penkkimaksimin 72 kilosta yli 100 kiloon parissa kuukaudessa. Painoa tuli lisää muutama kilo, ja siitä suurin osa nestettä. Mikäli ihmislaji on kehittynyt tarkkuutta ja kestävyyttä kohti, voi hyvinkin olla että simpansseilla ja gorilloilla motoriset yksiköt sisältävät enemmän lihassoluja. Näin hetkittäinen voimantuotto voi olla dramaattisesti korkeampi.
Mikäli muilla kädellisillä olisi 50% etu keskimäärin näissä neljässä osa-alueessa limiittivoiman suhteen, niin kilo per kilo niillä voi olla 5 kertaa enemmän voimaa kuin tavallisella terveellä ihmisellä, joka on harjoitellut jonkin aikaa.
hemmmo sanoi:
Yhteenvetona sanoisin kyllä näin, että kaikkien nisäkkäiden lihasten voima ~40% tarkkuudella sama, jos puhutaan samankoisista lihaksista ja nimenomaan lihasten päiden välille tulevasta voimasta. Jänteet myös kestävät todennäköisesti poikkipinta-alaan aikalailla saman verran erilajien välillä, ihminen mukaan luettuna. Ja jokaiselta lajilta voidaan löytää jokin vahva alue, jossa se on erityisen vahva, esim koiraeläimillä kestävä juoksu+ kova purenta, apinoilla kiipeilyyn sopivat kädet, ihmisillä heittämiseen sopivat kädet, hylkeillä nopeaan uintiin sopiva kroppa jne. Mutta tuo vahvuus ei johdu millään lajilla, että lihas itsessään toimisi jotenkin erityisen tehokkaasti verrattuna muihin lajeihin, vaan ruuminrakenne on vain sellainen, että tietty toiminta soveltuu tietyille eläimille. Ihminenkään ei poikkea juurikaan muista eläimistä ja mielestäni on naurettavaa jeesustella kuinka heikkoja ihmiset on ja käyttää vertailuun juuri sellaista osa-aluetta johon ihmistä ei ole tehty. Niillä osa-alueilla mihin evoluutio on ihmisen "suunnitellut" ihminen on lähes ylivertainen mihin tahansa eläimeen verrattuna.
Tässähän se pääasia tulikin, eli lajien välillä on käytännössä vaikeaa tehdä mitään vertailuja vaikka se mielenkiintoista olisikin. Ja hyödyllistäkin, mikäli ajattelemme että voisimmeko esim. perimää muuttamalla tai tiettyjä perimän osia aktivoimalla saada esiin ihmisistä evoluution aikana poispudonneita ominaisuuksia. Mutta en siis lähtisi kouluttamaan simpansseja voimanostokisoihin.
Mieti sitä, että vaikka jonkin eläimen jänteen päästä tuleva voima olisi "vain" 40% suurempi, voi se erilaisen vipuvarren kautta aiheuttaa vielä dramaattisemman eron. Minusta tosin on epäuskottavaa että lihassolujen supistumisvoima olisi enimmillään vain 40% suurempi jollain toisella lajilla kuin ihmisellä. Ihmislajin sisälläkin ero voi olla suurempi. Veikkaan että todellisuudessa erot voivat olla jopa moninkertaiset, kun otetaan huomioon kuinka ääripäissä toimintaympäristöä ihmiset ja simpanssit ja gorillat elävät ja ovat kehittyneet.