Miksi? (maailmanhahmotusta jne, ooh)

[Tomppa85]

Mitä uutta ja ihmeellistä tällainen ajattelutapa voisi sitten tuoda yhteiskunnalle ja koulutusjärjestelmälle? Vaikea kysymys, mun mielestäni nykyiset opiskeluaikojen lyhentämispyrkimykset ja työelämään pääsyn helpottamiset opintoaikojen rajauksineen ym. ei välttämättä tuota haluttua vaikutusta. Ekimiehen kuvailema systeemin optimoiminen tehdään olettamalla systeemi liian yksinkertaiseksi, oikeastaan tällaisten päätösten tekemisestä puuttuu systeemiajattelu kokonaan. On monia menestyneitä poliitikkoja, yritysjohtajia ja yrittäjiä (ja vähän tavallisempiakin työihmisiä) jotka eivät ole olleet tämän ihmeellisen systeemin parhaiten optimoituja tuotoksia. Otetaan vaikka esimerkiksi Pekka Vennamo, joka on edelleen tekn. yo, vaikka takana on ministeriura ja ura valtiollisen ja sittemmin yksityistetyn suuryrityksen johdossa. Nykyisin Vennamo toimii hallitushaina ja suursijoittajana. Tämänkaltaista henkilöä ihannoin ainakin itse paljon enemmän kuin sitä yhteiskunnan optimi-ihmistä.

Vaikeinta yhteiskunnalle ja koulutusjärjestelmän tulevaisuudesta päättäville henkilöille on siis saada systeemistä ulos sellaisia henkilöitä jotka ovat huippuunsa optimoituja erittäin epävarman tulevaisuuden tekijöitä... Miten kouluttaa ihmisiä sellaiseen tulevaisuuteen jota ei tunneta? Tarvitseeko näitä ihmisiä edes kouluttaa formaalisti, vai olisiko ehkä parempi antaa parhaat eväät informaalisen koulutuksen vastaanottamiseen? Johtamisen tohtoreista harvoin tulee hyviä johtajia.

Parhaita yrittäjiä saattaa syntyä juuri sellaisista yksilöistä, jotka ovat juuri sen verran systeemin hallinnan ulkopuolella, että he näkevät systeemissä puutteita ja aukkoja, joita he sitten ryhtyvät korjaamaan ja täyttämään. Yrittäjäthän ovat rakentavia yhteiskunnan kriitikkoja: He näkevät vian mahdollisuutena parantaa kokonaisuutta. Kunnioitan tästä syystä heitä tavattomasti.

Valitettavasti on myös sellaista "yrittäjyyttä", joka haluaa toimia vain oman olemassaolonsa takia. Jos vikoja (mahdollisuuksia) ei löydetä, niitä luodaan väkisin. Ainakin osa rikollisista voisi toimia esimerkkinä vääränlaisesta yrittämisestä. Liika yhteiskunnasta vieraantuminen voi tuottaa tällaista toimintaa, sillä kun ihminen ei koe yhteiskuntaa omakseen, hän ei myöskään pyri rakentamaan sitä sopusoinnussa muiden ihmisten kanssa.