Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaaja väistyvä toimitusjohtaja Stephen Elop puhuivat tiistain tiedotustilaisuudessa erikoisella tavalla ristiin.
Siilasmaan mukaan Nokia luopuu puhelimistaan, koska Googleja Samsungovat luoneet älypuhelinten markkinoita hallitsevat duopolin, Elop taas kehui Nokian ja Microsoftinluoneen uskottavan kolmannen vaihtoehdon.
Elop puhui asiasta jo Microsoftin takki päällään. Microsoft laskee, että Windows Phone -puhelimet ovat viiden vuoden kuluttua miljardibisnes – kunhan niiden markkinointiin investoidaan satoja miljoonia euroja.
Nokia taas tietää, ettei sillä sellaisia rahoja ole. Yhtiön voimat on käytetty loppuun ja kuoleva puhelinbisnes on myytävä pois. Microsoftin lupaama 5,4 miljardia euroa on tässä tilanteessa hyvä hinta.
Päätös oli oikea.
Uudella Nokialla ei ole selvää suuntaa tai strategiaa tulevaisuutensa suhteen.
Siilasmaa korostaa, että yhtiö on kahden tai kolmen merkittävimmän toimijan joukossa kullakin toiminta-alueellaan – eli verkoissa, kartoissa ja patenteissa. Näistä eväistä ei kuitenkaan muodostu yhtenäistä kokonaisuutta.
Verkot ovat Nokian kirkas ydin, mutta se on vähintään yhtä paljon sattumaa kuin strategiaa. Ellei Nokian kumppani Siemens olisi halunnut eroon omasta osuudestaan NSN-verkkoyhtiössä hinnalla millä hyvänsä, uusi Nokia olisi todella repaleinen liiketoimintasalkku.
Here-paikannuspalvelut taas sopisivat paljon paremmin Microsoftin salkkuun kuin verkkoyhtiön omistukseen. Karttabisnes on nimittäin riippuvainen älypuhelimista. Ilman kännykänkäyttäjien tuottamaa tietoa karttojen ylläpito olisi paljon työläämpää ja kalliimpaa. Nokian kartoilla on useita merkittäviä karttalisensoijia, kuten Yahoo, Amazon, Audi ja BMW mutta Microsoft on ainut merkittävä kännykkäyhtiö.
Nokian kolmas tukijalka on niin sanottu Advanced Technologies. Yksikkö tutkii muun muassa sensoreita, materiaaleja ja pilviteknologiaa ja jatkaa Nokian patentti-innovointia. Selvää on, ettei Nokia jatka tätä työtä nykyisessä laajuudessaan.
Muutama vuosi sitten Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi, että Nokia käytti Suomessa t&k-toimintaan noin 2,5 miljardia euroa. Se oli noin puolet koko maan yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta. Nokian tutkimustoimintaan ovat osallistuneet myös monet suomalaiset yliopistot ja korkeakoulut, joilla on nyt kova kiire rakentaa suhteita Microsoftin suuntaan.
Nokian pakka on levällään. Strategian puutteesta kielii myös se, ettei yhtiöllä ole antaa muuta osoitetta Microsoftilta saataville miljardeille kuin niiden palauttamisen sijoittajille. Osingot ja pääomien palautukset ovat toki parempi vaihtoehto kuin näennäispuuhastelu ja turhat yrityskaupat.
Lopullinen myyntipäätös näyttää syntyneen nopeasti, vaikka Risto Siilasmaa kertoikin käyneensä keskusteluja Microsoftin toimitusjohtaja Steve Ballmerin kanssa jo kevättalvella. Nokian puhelinbisneksen kolmas vuosineljännes lienee sujunut erittäin huonosti.
Puhelinmarkkinat eivät anna anteeksi epäonnistumista.
Nokian puhelinbrändi vaipuu historian hämärään kuten monet muut ennen sitä. Ericssonajautui fuusioon Sonynkanssa. Motorolanpuhelimet päätyivät Googlenhaaviin. HPosti vaikeuksiin joutuneen Palmin. Siemensmyi puhelimensa taiwanilaiselle BenQ:lle.
Teknologiakommentaattori Horace Dediuon koonnut blogiinsa listan 18 puhelinvalmistajasta, joiden liiketoiminta on kerran vaipunut tappiolle. Näistä vain kolme on säilyttänyt itsenäisyytensä ja niistäkin kanadalainen Blackberryja kiinalainen HTCovat syvällä kurjuuden kierteessä.
Kun kännykkäyhtiön tuloksentekokyky ja markkinaosuus kerran notkahtavat, jakelijat ja jälleenmyyjät kääntyvät lopullisesti kilpailijoiden puoleen.
Dediun kokoaman listan kahdeksastoista ongelmayhtiö on eteläkorealainen LG. Yli 200 000 työntekijän konglomeraatti on kuitenkin sen kokoluokan yhtiö, että se sentään kestää puhelinbisneksen tappioita pitkään.
Sama asia pätee Microsoftiin.
Microsoft on käyttänyt miljardeja murtautuakseen pelikonsoleihin, viihde-elektroniikkaan ja tableteihin. Yksi, kaksi tai kolme epäonnistumista eivät saa yhtiötä luopumaan näistä tavoitteista. Kännyköihin Microsoft on yrittänyt 1990-luvulta asti. Tässä mielessä Suomen nokialaiset saavat hyvin sitoutuneet työnantajan.
Tämä kuitenkin pätee vain älypuhelinten kehittäjiin. Ouluun keskittynyt halpapuhelinten suunnittelu on Microsoftille kuriositeetti. Oululaisten huolta lieventää se, jos huhut osoittautuvat tosiksi, Microsoftin lupaama 250 miljoonan euron palvelinkeskus tulisi juuri Ouluun.
