Mikä ilahdutti tänään salilla?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Jerkku
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 Mikä ilahdutti tänään salilla? – ne hetket kun rauta, fiilis ja ympäristö osuvat täydellisesti kohdilleen

Meta description: Keskustelua salin hyvistä hetkistä, onnistumisista ja positiivisista yllätyksistä – mikä toi tänään hymyn treenin keskelle?**


Ihan offtopiccina. Pohkeet tykkää, kun tehdään vähän pidempää sarjaa. Aika usein näkyy tehtävän lyhyitä sarjoja mikä ei ainakaan itsellä tuottanut koskaan tuloksia.

Millä perusteella? Itsellä pohkeet ovat tuntuneet kehittyvän nimenomaan lyhyillä sarjoilla.
 
Joku kaunis pieni tyttö tuli viereen mavettamaan ja latoi tankoonsa melkein saman verran painoa kun minä ja veti aivan loistavalla tekniikalla. Motivoi taas itseään vähän parempiin suorituksiin tälläinen :D.
 
Eilen ilahdutti kun penkkitulos nousi kunnon harppauksella etiäpäin kun pyys jonkun varmistamaan. 8)
Jos sais perässä laahaavan mavenkin nousemaan. Tänään kuitenkin jalkapäivä ensin.
 
Vaikka oli väsy maanantai aamu, niin treeni kulki päivällä yllättävän hyvin. Rinta ja ojentajat ottivat hyvin vastaan ja ennätystoistoja tuli monta.. Huomen aamulla saa sitten jännittää saako kahvikuppia huulille..
 
Se että selvisin hengissä, enkä jättänyt ainuttakaan sarjaa väliin.
 
On aina mukavaa kun naisena treenaa isommilla painoilla kuin vieressä oleva mies. Sitä niin harvoin tapahtuu, että pakko aina olla tyytyväinen itseensä jos on pakkomielteenä verrata itseänsä muihin. ja eritoten miehiin... :D
 
Treeni kulki todella hyvin ja voimaa riitti hienosti joka liikkeessä. Myös vanhoja ennätyksiä rikottiin ja varaa vielä jäi, joten eiköhän ne rikota vielä ens ja sitä seuraavalla viikolla uusiksi. :fuckyeah:
 
Papparaisten positiivisuus.

Kotopuolessa ollessa tulee käytyä kunnallisella voimailusektorilla jumppaamassa (uimahalli). Eli Radio Novaa, kivoja kiiltäviä laitteita ja eläkeläisiä. Näihin jumppiin on aivan turha lähteä tekemään mitään deathitlerhcbadibilding-treenejä, vaan parempi suosiolla hyväksyä se, että pari tuntia menee enemmän kuntopiirin parissa. Koska nää papat on aivan mahtavia. Posiitiivisia vanhoja äijiä, joiden kanssa on pakko turinoida elämästä, kuolemasta, polvinivelistä, hiihtämisestä ja nalkuttavista akoista.

Välillä ukkelit vetää itsensä jonkinlaiseen solmuun ja nypyttää jotain... Lihasryhmää, ehkä? Kuitenkin, jos joku muori sinne sattuu samaan aikaan, elkeet on kuin nuorella orhilla: ruoto suorana vaikka miten tyrä huutaisi hoosiannaa, maha sisään, ja "perhana kun ei nouse ei, eilen vielä meni"-selitykset asiankuuluvine päänpyörittelyineen ja pärskimiseen. Silloin pitää näin nuorempana olla valmis huutamaan seis ja estämään vaarantava virhe, jos Pertin ristitaljasyväpenkkipunnerrus uhkaa riistäytyä death or delivery- maksimivoimannäytökseksi. Mut minkäs sille voi, jos se Pirkko 72v nyt on vaan niin hemaiseva tapaus.

Niin, joo. Positiivisuus. Liikunnan ilo. Nämä ilahduttavat aina salilla. Työn puolesta kun liikunta aina välillä on pelkkää mekaanista suorittamista, on näitä viimeisiä mohikaaneja siviilisektorilla mukava nähdä.
 
Treeni kulki suhtkoht hyvin, mutta eniten ilahdutti tyttö, tai parikin, jotka eivät tuntuneet pystyvän pitämään katsetta erossa minusta. En ollut todellakaan parhaimmillani (paskaset hiukset, jne.), eikä kukaan ollut edes päihtyneenä (tietääkseni), joten kohottihan tuo kyllä roimasti itsetuntoa, jos kelpaan noinkin hemaisevan näkösille tyttösille. Salille tullessa kattelinkin molempien spandex-peput läpi ja totesin siihen välittömästi itselleni, että "jooo, out of my league!", mut ei sit vissii näköjää. Luulin jo kuvitelleni kaiken, mutta mukana ollut kaveri totes kotimatkalla, että se yks tyttö katteli sua koko ajan hymyilen. Noh, toivottavasti törmäillään vielä jatkossakin, niin pitää vaihdella vähän kuulumisia.

Aina ilahduttaa toki myös vakiotreenaajien hauskat jutut, joita salilla kuulee aina. :)
 
Treeni kulki suhtkoht hyvin, mutta eniten ilahdutti tyttö, tai parikin, jotka eivät tuntuneet pystyvän pitämään katsetta erossa minusta. Luulin jo kuvitelleni kaiken, mutta mukana ollut kaveri totes kotimatkalla, että se yks tyttö katteli sua koko ajan hymyilen. Noh, toivottavasti törmäillään vielä jatkossakin, niin pitää vaihdella vähän kuulumisia.

nancy^^ sanoi:
On aina mukavaa kun naisena treenaa isommilla painoilla kuin vieressä oleva mies. Sitä niin harvoin tapahtuu, että pakko aina olla tyytyväinen itseensä jos on pakkomielteenä verrata itseänsä muihin. ja eritoten miehiin...

There's a connection...
 
Juzek, tarinan täytyy saada jatkoa. Postaat sitte jonnekki panoketjuun miten äijän käy. Onko #21:n postissa perää vai menetetäänkö me taas yks hyvä ryyppykaveri kaksjalkaselle :D
 
Olin tuossa about viikon kipeenä niin tuli pakollinen viikon paussi salista yms. Eilen sitten kävin salilla ja yllätyin että jaksoin sittenkin aika hyvin.
 
Varoppa vaan, noin saa äkkiä jonkun jälkitaudin, kun tuntuu että pystyy repimään vaikka oikeasti keho olisi vielä parantumassa nimim. kokemusta on. Vapaaottelussa aikanaan keuhkoputkentulehduksen jälkeen antibioottien loputtua treeneihin kun tuntui jo terveeltä, pari viikkoa treeniä ja seuraavat 2 vuotta oli mykoplasma kiusana, tai oikeastaan on vieläkin.
 
Olkapää vähän vihotteli, meinasin jättää leukojen vedon sikseen. Mutta pyörittelin ja venyttelin vähän aikaa ja vedin sitten hartialevysellä vastaotteella (piti leveä myötä) kun aattelin että sillä ei ota hittiä niin. Loppujen lopuksi noustiin lisäpainoissa ylös ja sain 2x30kg. 1x32,5kg jäi sen jälkeen muutaman sentin päähän hyväksyttävästä vedosta... 8)
Vetelin sen jälkeen vielä hyvään pumppiin hauberit muilla liikkeillä.
 
Back
Ylös Bottom