Jaa, tehän kummaa väkeä olette. Itselleni oli aktiivisena osana myös (etenkin pulttilukkoisten) aseiden tuunaaminen. Tehty mm. kiväärin piipun lyhennystä urituksineen, varmistimen viritystä (mauser 98), isompireikäiselle pesitetyn torslaakin syötön viritystä, tukin pidennystä, lyhennystä, modausta, petaushommia yms. hauskaa. Tosin itselläni ampumaharrastus alkoi lyhyillä joskus herran vuonna -92, ja metsästykseen tutustuin joskus -98 nurkilla.
Lisäksi tietysti itselataaminen, joka etenkin kivääreiden kanssa on ollut ihan antoisaa puuhaa.
Kasoista en niin tiedä, piruako noilla metsäkamppeilla kasoja hifistelemään.. Se teeri 100m päässä on 5cm osuma-alue, niin ole niin justiinsa tekeekö pyssy 1-2 cm kasoja. Kasa-ampujien aseilla olen ampunut sittentaas, pienoiskivääristä PPC:n kautta .338 LM:n, ja ei ole kyllä valkosen miehen hommaa. Järki katoaa ihmisillä noissa kasa ja kasan kokohommissa, hirvimiehet mesoo että 1 MOA kasaa pitää ampua - sitten hirvessä on osuma-alaa mitä, yli 20 cm? Rangan ampujat tietysti erikseen.. Noi PM ja SM tason kasa-ampujat, joita tunnen, on aivan hulluja. Hyvän kasan kanssa 0-käyntistä piippua, latingit hiottu huippuunsa, tuulenlukutaito tärkeempää ko itse ampuminen, jne.. ei mitään järkeä enää :D
Tällee viestiä miettiessä taisin tykätä kaikesta muusta enemmän kuin itse metsästyksestä.. Luonnossa oleminen ja touhaminen kyllä vähintään yhtä kivaa kuin pyssyt, mutta kuitenkin.. :D
ps. haulikkona tällä hetkellä vain IJ-43, ja sekin vain sen takia, ettei lepää turhaa rahaa kaapissa odottamassa motivaatiota.