Meneekö ohut aloittelija rikki?

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Liittynyt
23.2.2009
Viestejä
37
Olen 27-vuotias kukkakeppi (painoa n. 70kg), joka on käynyt nyt salilla pari viikkoa useamman vuoden puntanneen kaverin innostamana. Harrastus kiinnostaa ja itselle isojen painojen nostaminen palkitsee, mutta nyt on pieni pelko perseessä. Kaveri nimittäin on itse rikkonut mm. olkapäänsä ja selkänsä aikanaan melko pahasti ja treenaustani katsellessaan on ollut vakaasti sitä mieltä, että tällä tahdilla hajotan itseni satavarmasti.

Kyse ei ole tekniikkaongelmista, vaikka niitäkin varmaan on. Kaverin mukaan teen aloittelijaksi liian kovaa treeniä ja kuntooni nähden isoilla painoilla leikkiminen tulee takuuvarmasti kostautumaan. Hän suosittelee aluksi pitkiä, luokkaa 20-40 pituisia, sarjoja pienemmillä painoilla ainakin parin kuukauden ajan. Ohjelmani on suunnilleen seuraava:

Lämmittely: Pyöräily, säkkitreeni jne. 30-45 min

Jalkaprässi 3 x 10-15 (painoa n. 100kg viimeisessä setissä)
Jalkojen koukistus 2 x 10
Pohkeet seisten 2 x 10
Hauiskääntö käsipainoilla 3 x 6-8 (painot 12,5kg)
Pec Dec 3 x 10 (painoa n. 40kg viimeisessä setissä)

Vatsarutistus 3 x 30-40 (ei painoja)
Behind Neck Press 3 x 10-15
Pushdown 3 x 10 (painot n. 50kg viimeisessä setissä)
Back raise 3 x 20-25 (ei painoja)

Lisäksi satunnaisemmin "kokeilenpa tota"-tyyppisiä liikkeitä eri laitteilla. Ajatus tossa on siis koko kehon läpikäynti kerralla. Pari liikettä, penkin ja dipin, olen toistaiseksi laittanut hyllylle, koska ne tuntuvat rikkovan olkapäät ei-hyvällä tavalla.

Ylläolevan lisäksi vedän "100 punnerruksen ohjelmaa (viikko 5, korkein taso)", eli teen 3 kertaa viikossa sellaiset 200 punnerrusta vaihtelevankokoisissa seteissä. Punnerrussettien jälkeen teen vatsoja, abdominal plankkia ja side plankkia sekä paria pilatestyyppistä vatsalihasliikettä.

Harjoitukset on rytmitetty siten, että ti, to ja la punnerretaan, tiistaisin ja lauantaisin käydään salilla (punnerrussetin jälkeen). Kerran viikossa yritän tehdä aerobista, käydä juoksemassa tms.

Kysymys siis on: Kuuntelenko kaveria ja löysään (mistä ja miten) vai puskenko eteenpäin?. Koska haluan ensisijaisesti nostaa massaa, kehittää voimaa ja parantaa lihasten erottuvuutta, niin oma ajatus on että 8-10 mittaisia settejä vaan ja painoa niin paljon kuin suinkin menee. Ajatus parin kuukauden täydellisestä treenitauosta lasaretissa ei kuitenkaan houkuttele.

Tausta on siis se, että ihan nollakunnolla en ole liikkeellä (punnerrusta ja aerobista oli jonkin verran ennen salihommaakin, käsipainojakin tullut silloin tällöin nosteltua), mutta sen kummempaa taustaa ei ole. Terveyden puolesta ei pitäisi olla suurempia esteitä harjoittelulle, vaikka aika paskana ikäisekseni olenkin - lievää astmaa on ja haavainen paksusuolentulehdus löytyy, joskin molemmat pysyvät lääkityksellä kunnossa. Sydän pistää silloin tällöin muutaman "ekstralyönnin", mutta käyrät on otettu ja lekurin mukaan ilmiö on normaali.

Jos joku osaapi tuohon kysymykseen vastata tai treeniohjelmasta jotain kommentoida, niin kiitollisuudella otetaan neuvot vastaan.
 
No siinä kaverisi on ihan oikeassa että alussa kannattaa ottaa iisisti, mutta tuo 20-40 sarjoihin siirtyminen on nyt täyttä liioittelua. Kunhan jonkin aikaa pysyttelet sarjapituuksissa pääasiassa kaksinumeroisissa lukemissa, niin kaikki on OK. Jätä sarjoihin aina hieman varaa äläkä vedä ihan loppuun saakka, ainakaan tekniikan kustannuksella. Jos tottumattomat lihakset tai nivelet oireilevat edellisen treenin jäljiltä, niin älä yritä vääntää väkisin kipua vastaan vaan lepää pidempään tai tee tällöin vain hyvin kevyttä palauttavaa treeniä. Näillä eväillä ei pitäisi tulla ongelmia, jos nostotekniikka on suunnilleen kunnossa.

Ohjelman voit pistää suoraan uusiksi, tuossa liikevalikoimassa ei kyllä ole pohjalla mitään ideaa. Se penkkikin kannattaa yrittää ottaa mukaan, tee alussa vaikka pelkällä tangolla että saat olkapäät tottumaan. Jos sekään ei onnistu niin sitten kannattaa selvitellä, onko olkapäissä jotain oikeaa vikaa.
 
Jos olkapäät prakaa niin pudota nyt hyvä mies toi niskantakaa-punnerrus veks...

1-jakoinen on hyvä valinta kun massaa haetaan, mutta syöminen nousee kyllä pääosaan. Eli paljon ja järkevästi (ei ähkyksi, mutta syö n. 2,5 tunnin välein).

Toi laitepohjainen treeni on kauhea. Rakenna ohjelmasi tämän nelikon ympärille: Mave, kyykky, penkki, leuanveto. Tekniikka haltuun alusta asti, liike saa tuntua raskaalta, mutta se ei saa sattua. Ja kuten edellä sanottiin, aina toistoja varastoon.
 
Samoilla linjoilla kuin edellinen, mutta. Vaihda ohjelmaa esim tuohon starting strenghtiin. Siinä lähdetään niin pienistä painoista liikkeille, ettei mene paikat rikki, mutta kuitenkin jo muutaman kuukauden päästä liikutat rautaa enemmän kuin jollain perus 1-jakoisella. Kohderyhmähan tuolla ohjelmalla on laihat teinipojat, mutta kyllä se menee sekä vanhemmille, kokeneemmille, että isommillekkin. Voin suositella kovin tuota ohjelmaa.
 
Toi starting strenght on ihan jees. Iteki alotin sillä ja alusta lähtien viidellä toistolla, kuitenkin melko kevyitä sarjoja. Olis kyllä hyvä jos joku sun kavereista osais tekniikan noissa liikkeissä. En usko että noita kovin helposti ihan itestään oppii, mulla ainaki kesti melko kauan tuo oppimisprosessi ihan pätevien kavereiden opastuksellakin.

Niin ja toi 20-40 toistoo menee jo kyllä ihan kunnolla överiks.
 
Tottakai pitää nostaa niin isoja painoja kuin nousee, mutta ne pitää olla sellasia painoja jotka nousee hyvällä tekniikalla. Pitkissä sarjoissa tekniikka hajoaa joidenkin mielestä väsymyksen takia jopa pahemmin kun lyhyissä ja suhteellisen isoilla painoilla tehdyissä.

Tekniikat kuntoon ja voimanostoliikkeitä kehiin. Niillä sitä massaa nopeiten tulee.
 
Ohjelman muutos taitaa olla paikallaan :). Laitteita olen painottanut, koska kaveri käyttää lähinnä niitä ja osapuilleen esittämälläni tavalla. En kehtaa >15 kiloa painavammalle tyypille jonka käsivarsi on suunnilleen kaulani paksuinen mennä kertomaan miten treenataan, mutta omaa settiäni tietysti muutan järkevämpään suuntaan.

Suositelluissa vapaiden painojen perusliikkeissä (mave, penkki, kyykky jne) on tosiaan se ongelma, että niitä pitäisi tehdä itsekseen. Oma käsitys noista on, että olisi hyvä jos osaava tyyppi katsoisi vierestä että tekniikka on kohdallaan ja spottaisi siltä varalta että painot ei esim. penkissä enää nousekaan.

Vilkaisin noita aloittelijoille tarkoitettuja ketjuja ja tuumin, että olisiko tuosta FAQ-ketjun ensimmäisessä viestissä mainitusta Arcin ohjelmasta seuraavalla konfiguraatiolla (hiukan modasin) kunnon ohjelmaksi:

Jalkaprässi 3 x 10-15
Jalkojen koukistus 3 x 10-15
Pohkeet seisten 3 x 10-15

Kulmasoutu käsipainolla 2 x 10-12
Ylätalja 2 x 10-12

Penkki 2 x 12-15
Viparit sivuille 2 x 10-15

Ranskalainen punnerrus käsipainoilla 1 x 10-12
Hauiskääntö käsipainoilla 1 x 10-12

Vatsarutistus 2 x 10-15 (lisäpainolla)
Selänojennus selkäpenkissä 2 x 10-15 (lisäpainolla)

Omasta vinkkelistä tuntuisi jäävän rinta, hauis ja vatsa aika vähälle huomiolle (kyllä, tunnen käsitteen "rintahauispelle" :D), mutta olisiko tuossa jo ajatusta?
 
Kyllä tuo jo paremmalta näyttää kun tuo aloituspostissa oleva. Jos rinta ja hauis huolettaa, niin voi tuohon lyödä penkkiin ja hauiskääntöihin yhden sarjan lisää, muistaa vaan maltilla tehdä. Eikä mitään älyttömiä pakkotoisto- sarjoja. Jos viikossa tulee kolme treeniä, niin voithan kokeilla että teet esim. ti: 3x penkki, to: 2x penkki, la: 3x penkki jne. Sama hauiskäännöissä. Kuitenkin, saliharrastusta aloitellessa niitö painoja pystyy aika nopeasti lisäilemään. Vaikka alussa tuntuu ettei rasitusta rinnalle tule, niin jossain vaiheessa painojen kasvaessa, voi olla että sitä tulee jopa liikaa.
 
Kiitos neuvoista. Tein eilen uuden kuvion mukaan ohjelman ilman kummempia ongelmia. Painoja ajattelin lyödä ensi kerralla hieman lisää niihin liikkeisiin, joissa tuntui että menisi helposti selvästi enemmänkin toistoja. Pari kysymystä kuitenkin heräsi:

1) Aikaa kului hämmentävän vähän, puolessatoista tunnissa koko setti läpi ja varmaan tunnissa olisi pystynyt jos kaikki laitteet olisivat olleet jatkuvasti vapaina. En ollut lopussa mitenkään puhki, vaan tuli enemmänkin sellainen olo että tuohonhan voisi tunkea vaikka mitä juttuja lisää. Onko yli kaksituntisissa treeneissä kuitenkaan mitään järkeä, vai onko tuollainen tunti-puolitoista kokonaisuuden kannalta parempi?

2) Miten sarjojen painot kannattaa mitoittaa suhteessa tavoitteeseen? Esim. jalkaprässin sarjat tein 70kg, 90kg, 105kg. Olisiko toisenlainen jako parempi, esimerkiksi 60kg "lämmittelysarja" ja sitten varsinaiset 3 sarjaa 105 kilolla? Kuinka paljon lämmittelyliikkeitä ylipäänsä on syytä laittaa - esim. ranskalaiset punnerrukset tein vaan ihan normaalin peruskuntopyörälämmittelyn jälkeen ilman muuta valmistelua.

3) Oikeasta kainalokuopasta n. 5cm vasemmalle oleva alue, siitä hieman solisluun alaosasta ylöspäin ja kainaloon päin oleva alue on jonkin verran arkana. Treenin jälkeen ei tuntunut mitään, mutta tänään yllättäen tuli sellaista terävää kipua, joka sittemmin tuntuu rauhoittuneen. Tuntui enemmän sellaiselta "teet jotain väärin"-kivulta kuin "olet treenannut"-kivulta, miten tuohon kannattaisi suhtautua? Hauiksen pitkän pään oireilu oli alustava itsediagnoosini ja ajatus oli, että pudottaisin hauiskäännössä vähän painoja alas toistaiseksi. Tai sitten toi suuri punnertamismäärä aiheuttaa ongelman? Ajatuksia?

Selailen newbie-FAQ-ketjuja sen verran kun ehdin, mutta niissä on tavaraa sen verran pirusti että oikeiden juttujen löytäminen ei ole oikein onnistunut. Vinkkejä saapi siis pistää jos viitsii :).
 
Kiitos neuvoista. Tein eilen uuden kuvion mukaan ohjelman ilman kummempia ongelmia. Painoja ajattelin lyödä ensi kerralla hieman lisää niihin liikkeisiin, joissa tuntui että menisi helposti selvästi enemmänkin toistoja. Pari kysymystä kuitenkin heräsi:

1) Aikaa kului hämmentävän vähän, puolessatoista tunnissa koko setti läpi ja varmaan tunnissa olisi pystynyt jos kaikki laitteet olisivat olleet jatkuvasti vapaina. En ollut lopussa mitenkään puhki, vaan tuli enemmänkin sellainen olo että tuohonhan voisi tunkea vaikka mitä juttuja lisää. Onko yli kaksituntisissa treeneissä kuitenkaan mitään järkeä, vai onko tuollainen tunti-puolitoista kokonaisuuden kannalta parempi?
Ei sielä salilla tuon kauempaa tarvitse mennä. Tunti jos laitteet on vapaana eikä sarjojen välillä mitään överipalautuksia kuulostaa aika standardikestolta. "Juttuja" ei kannata tunkea lisää vaan treenata kovempaa :whip:

Tuohon kakkoskysymykseen sanon vaan senverran että mun logiikalla ainakin moninivelliikeet vaatii tarkemman lämmittelyn ja samalla tulee varmistettua että tekniikka on hallussa. Sitten taas pikkuliikkeet voi vetää läpi isoista liikkeistä saadun lämmön voimalla.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
1) Aikaa kului hämmentävän vähän, puolessatoista tunnissa koko setti läpi ja varmaan tunnissa olisi pystynyt jos kaikki laitteet olisivat olleet jatkuvasti vapaina. En ollut lopussa mitenkään puhki, vaan tuli enemmänkin sellainen olo että tuohonhan voisi tunkea vaikka mitä juttuja lisää. Onko yli kaksituntisissa treeneissä kuitenkaan mitään järkeä, vai onko tuollainen tunti-puolitoista kokonaisuuden kannalta parempi?

Älä tunge kauheasti lisää, siinä on se vaara että sitten menee överiksi. Jos yskijakoisessa treeni kestää yli puolitoista tuntia niin se on jo melkein varma merkki että sarjoja tulee jo liikaa. Ohjelma kyllä muuttuu raskaammaksi sitä mukaa kun painot kasvavat.

2) Miten sarjojen painot kannattaa mitoittaa suhteessa tavoitteeseen? Esim. jalkaprässin sarjat tein 70kg, 90kg, 105kg. Olisiko toisenlainen jako parempi, esimerkiksi 60kg "lämmittelysarja" ja sitten varsinaiset 3 sarjaa 105 kilolla? Kuinka paljon lämmittelyliikkeitä ylipäänsä on syytä laittaa - esim. ranskalaiset punnerrukset tein vaan ihan normaalin peruskuntopyörälämmittelyn jälkeen ilman muuta valmistelua.

Parempi ottaa sarjat korotuksin sinne maksimin tienoille. Lämmittelyn merkitystä ei voi väheksyä, sen tulee jokainen huomamaan (jos nyt ei villeinä teinivuosinaan niin myöhemmin). Nuo kolme esimerkkisarjaa kuulostaa kohtuu järkeviltä, siitä sitten eteenpäin vaikka 2,5kg korotuksin. 72,5 , 92,5 107,5. Voi siihen käyttää vitosiakin, mutta maltti on valttia. Mahdollisimman pienin korotuksin alussa niin tekniikka pysyy hanskassa ja kehitys on pidempään nousujohteista, vaikkakin korotus voi tuntua pieneltä.

3) Oikeasta kainalokuopasta n. 5cm vasemmalle oleva alue, siitä hieman solisluun alaosasta ylöspäin ja kainaloon päin oleva alue on jonkin verran arkana. Treenin jälkeen ei tuntunut mitään, mutta tänään yllättäen tuli sellaista terävää kipua, joka sittemmin tuntuu rauhoittuneen. Tuntui enemmän sellaiselta "teet jotain väärin"-kivulta kuin "olet treenannut"-kivulta, miten tuohon kannattaisi suhtautua? Hauiksen pitkän pään oireilu oli alustava itsediagnoosini ja ajatus oli, että pudottaisin hauiskäännössä vähän painoja alas toistaiseksi. Tai sitten toi suuri punnertamismäärä aiheuttaa ongelman? Ajatuksia?

Venähtänyt rintalihas polkupyörälämmittelyn jälkeen? =) Ota iisimmin ja jätä ne liikkeet veke mitkä tekee kipeää. Toinen kipuileva vaihtoehto voisi olla pectoralis minor, joka aktivoituu ainakin jonkin verran esim. juuri ranskalaisissa punnerruksissa. En kyllä oikein käsittänyt määrittelemääsi pistettä, vasen etusormi sekosi 'solisluun alaosan' kohdalla. Lepoa sanoisi lääkäri.
 
Venähtänyt rintalihas polkupyörälämmittelyn jälkeen? =) Ota iisimmin ja jätä ne liikkeet veke mitkä tekee kipeää. Toinen kipuileva vaihtoehto voisi olla pectoralis minor, joka aktivoituu ainakin jonkin verran esim. juuri ranskalaisissa punnerruksissa. En kyllä oikein käsittänyt määrittelemääsi pistettä, vasen etusormi sekosi 'solisluun alaosan' kohdalla. Lepoa sanoisi lääkäri.

Anatomian osaamiseni ei ole niitä parhaita, mutta toinen tapa löytää tuo paikka on seuraava:

1) Laitetaan oikean käden keskisormi oikean nännin kohdalle

2) Pidetään keskisormi paikallaan, siirretään saman käden peukaloa kohtisuoraan ylös kunnes osutaan sillä solisluuhun. Itselläni matka on n. 10cm.

3) Siirretään peukaloa luun päältä pari senttimetriä takaisin alaspäin suoraan kohti nänniä. Peukalon on nyt kipeytyneen kohdan paikalla.

Enpä tiedä mitä asiasta pitäisi ajatella, koska ei se vielä ole jatkuvasti ja merkittävästi kipeä, ajoittain vaan vaivaa. Toisaalta, sitten kun se on jatkuvasti kipeä, niin on vähän liian myöhäistä tarttua asiaan :).

Kun ei tiedä mistä tulee, niin ajattelin pudottaa noista kolmena päivänä viikossa tekemistäni n. 200 toiston punnerruspäivistä (ei siis penkki- tai ranskalainen-, vaan ihan tavallinen punnerrus) vaikka sataan toistoon kunnes rauhoittuu, josko tuolla rääkillä olisi hankittu?
 
Jos olet pari viikkoa reenaillut ja kaverisi mielestäkin teet liian kovaa treeniä, niin voi hyvin olla että olet rasittanut itseäsi liikaa juurikin noilla erilaisilla punnerruksilla ja pec deceillä. Mulla kun on pari kaveria ollut 'valmennuksessa :), niin juurikin rinta heillä on kovilla. Salin ulkopuolella kun rintalihas rasittuu suhteellisen vähän. Kolme kertaa viikossa penkkiä ja siihen vielä punnerruspäivät päälle. En tiedä sun taustoja, mutta mielestäni aloitat liian rankasti.

Punttien kanssa vaikeinta se, että saa pidettyä homman lapasessa. Aina kun into on kovimmallaan, niin silloin ne paikatkin tuntuu hajoavan helpommin (ainakin omalla kohdalla). Kannattaa kasvattaa sarjapainoja/sarjamaariä/muutakin harjoituksia maltilla, niin pysyt paremmin ehjänä ja kehitystä tapahtuu pitkälläkin tähtäimellä.
 
Ei sen puntin kannata kauaa kestää, ei edes tuntiakaan alkuun ole tarpeen, ei se nyt kai ainakaan haittaa jos ei yli tunnin mene.

Ei kannata liikaa treenata laitteilla, ei alussa. Kunnon keppijumppaa (eli venytysliikkeitä) plus perusliikkeiden (kyykky, maastaveto, penkkipunnerrus ym.) liikeradat kuntoon. Keskivartaloa. Lihaksia ei kannata rasittaa liikaa alkuun. Ei mun mielestä aineskaan. Eipä sit muuta. Hyvää onnea vaan!
 
Nyt iski helmikuun vikoina päivinä sitten se perinteinen talviflunssa, jota varten on oma ketjunsakin tehty. Luulen, että nuo lihaskivut olivat jotenkin siihen yhteydessä; mulla on aiemminkin käynyt niin, että ensin tulee lihaskipuja ja sit mennään. Ehkä rankalla treenaamisella tuli edesautettua lihasten tulehtumista, mene tiedä.

Mikäs tässä.. makoillaan sängyssä, hikoillaan öisin lakanat märiksi ja tullaan ohuesta miehestä entistäkin ohuemmaksi. Eipä kehtaa sinne salillekaan mennä ennen kuin on täydessä kunnossa, mutta jo viisi päivää mennyt ja turhauttaa pirusti. No, odotellaan. Kiitti taas kaikista vinkeistä.
 
Voi voi, mä olen odottanut pari VUOTTA, että pääsee takas salille, oli elämässä välillä liian rankkaa mihinkään asiaan tarttumisen kannalta... että etköhän sen pari päivää vielä kestä. :)

Enköhän mä :D. Ei tosiaan ollut tarkoitus valitella omaa kohtaloa, on tullut luettua täältä mm. noita sydänlihastulehdukseen sairastuneiden kavereiden juttuja. Tollaisessa tilanteessa se treenitauko on sitten huomattavasti pidempi kuin jossain normiflunssassa.

Flunssassa pelottaa eniten se, että se katkaisee sen treenirutiinin ja koen vaikeaksi sen arvioinnin että oonko tarpeeksi terve salille vai en. Huolestuttaa, että toi menee siihen "en oo vielä riittävän terve" -> lykkäystä, vetkuttelua -> 3kk vierähtää. Joskus aiemmin näin on käynyt, mut nyt oon liikkeellä ryhdikkäämmällä asenteella. :whip:

Olis muuten vielä ihan oikea kysymyskin. Aloitin tämän homman sellaisella n. 67 kilon painolla ja tarkoituksena oli nostaa painoa 75 kiloon. Ehkä n. 1-2 kg/kk -tahtia noussut toi paino (tietoista bulkkausta) ja nyt siis pyöritään jossain 70:n paikkeilla. Hiukka mietityttää, kun pientä rasvakasautumaa tuntuu vatsan päälle syntyvän ja olihan sitä pieni kerros aiemminkin (ns. laiha läski).

Nyt olen ajatellut, että diettaisin takaisin alas kunnes saan vatsalihakset näkyviin ja jatkan sitten siitä massan kasvatusta. Jonkunlaiset rääpäleet tuolla vois olla, vaikka eihän ne tietenkään mitenkään merkittävät ole. Takana on kuitenkin useampi kuukausi sitä punnertamista ja vatsalihasliikkeitä.

Toinen vaihtoehto olis jatkaa alkuperäiseen tavoitteeseen eli 75 kiloon mahdollisesta läskikertymästä välittämättä ja dietata vaikka sitten vähän roinaa pois. Jos tähän menee, niin pitäisikö yrittää hillitä painonnousua maksimissaan tohon kiloon per kk, kun nyt menee jonkin verran yli.

Kolmas tie sitten on se, että koittaisi pitää painoa paikallaan ja muuttaisi harjoittelulla rasvaa lihakseksi.

Sattuisiko olemaan näkemyksiä siitä, mikä kannattaa? Tavoitepainoni on ensin 75kg, lopullinen ehkä 80 kiloa. Tarkoitus olisi kuitenkin pysyä aika tiukassa kunnossa. Jonkin verran arveluttaa se, että paino menee lähinnä ihraksi ja sit ihmetelläänkin että olipas sitä painoa helppo nostaa mut onpas tämä laskeminen vaikeaa.

Kiitos ja kumarrus guruille :worship:
 
Luinpa tuota laihdutusketjua ja pisti silmään, että muillakin on tätä samaa vaivaa eli mies on ohut, mutta silti vatsan alueella on löysää.

Ajattelin dietata nyt kuukauden, ellei tavoitetasoon osuta jo aikaisemmin. Sit taas kuukaus bulkkia, seuraava kuu diettiä jne. Tänään vedin seuraavan setin:

Raejuusto2% (Ingman), 400g (360 kcal)

Lihamureke naudanpaisti, kerma (Fineli), 150g (254 kcal)
Riisi, keitetty, 200g (244 kcal)
Maito, rasvaton (Valio) 2dl (66 kcal)
Salaattipöydän antimet tavanomainen, ka, salaatinkastike (Fineli) 80 g (51 kcal)

Actimel mansikka 0.1% rasvaa (Danone), annos 100g (29 kcal)
Leipä, Vaasan täysjyv t-moniviljaviipaleet 82 g (205 kcal)
Edam 24%, Arla 32 g (104 kcal)
Metwursti 72 g (294 kcal)

Kaloreita 1607 kcal

Proteiineja 140 grammaa 35 %
Hiilihydraatteja 132 grammaa 33 %
Rasvoja 58 grammaa 32 %

Tänään toi olisi vienyt sellaiseen -400 kaloriin, mutta salipäivinä kalorilaskuri.fi:n mukaan kulutus pompsahtaa jo yli 2600:n. Kun miettii tota tavoitetta eli kolme kertaa viikossa n. 200 punnerrusta ja 2-3 kertaa toi saliohjelma, niin onko tuon 1600:n kalorin pitäminen resepti katastrofille? Parempi idea vetää normipäivinä toi 1600 ja salipäivinä sitten vaikka 2100, niin että ollaan tasaisesti siellä -500:n tuntumassa?
 
joo ei flunssan takia 3 kk taukoja, itsekin nuorempana pelkäsin kaikenmaailman kipuja ja stoppasin pitkiks ajoiks kovan reenin, ei kannata pidemmän päälle.

järjellistä ruokaa naamaan, ni ei tule läskiä. Ei kannata laihduttaa, ei mitään järkeä vielä, ellei välttämättä halua kokeilla. Turhaa ajan haaskausta.
 
Luinpa tuota Kaloreita 1607 kcal

Proteiineja 140 grammaa 35 %
Hiilihydraatteja 132 grammaa 33 %
Rasvoja 58 grammaa 32 %

Tänään toi olisi vienyt sellaiseen -400 kaloriin, mutta salipäivinä kalorilaskuri.fi:n mukaan kulutus pompsahtaa jo yli 2600:n. Kun miettii tota tavoitetta eli kolme kertaa viikossa n. 200 punnerrusta ja 2-3 kertaa toi saliohjelma, niin onko tuon 1600:n kalorin pitäminen resepti katastrofille? Parempi idea vetää normipäivinä toi 1600 ja salipäivinä sitten vaikka 2100, niin että ollaan tasaisesti siellä -500:n tuntumassa?

Tuota... Mulla menee 60-jotain-kiloisena treenaavana naisena VÄHINTÄÄN 2200 kcal päivässä. Kun teen remppahommia kavereille viikonloppuisin niin lähemmäs mennään 2800 plus pari remppakaljaa, joita ei tietenkään lasketa. (!) Laihduta siis en, vaan samoissa mitoissa olen kuin 6 kk sitten, tosin hieman paremmalla fläsä-lihas-suhteella. Tuo 1600 kcal päivässä näyttää todella pieneltä mun silmään. Ja rasvoja en välttämättä karsisi tuohon tapaan, vaan lähtisin turhista hiilareista nipistämään ja ottaisin normirasvaiset maitotuotteet takas ruokavalioon.

Parempi vaihtoehto kalorien laskemisen sijaan mun silmään ois nostaa energiankulutusta lisäämällä hyötyliikuntaa ja vaikka juosta intervalleja jonkun kerran viikossa, ei siis mitään himolenkkejä vaan 2 x 20-30 minuuttia intervallitreeniä/vk ja enemmän kävelyä, portaat ylös juosten hissin sijaan, jne. Mulla hoituu suurin osa kammoamastani päivittäisestä liikunnasta esim hölkkäämällä parempaan 'lähi'kauppaan (kolmisen km matkaa) repun kanssa, takas sitte rauhallisempaa tahtia sixpäck ja maitorahkat repussa. Kisadieetillä olevat ja oikeasti ylipainosta terveyshaittoja saavat erikseen, normaalipainoisena laihduttaminen on täysin turhaa ja monelle jopa haitallista, jojoiluksihan tuo nimittäin tuppaa menemään usealla, rankalla dieetillä lähtee lihasmassaakin mäkeen, jne jne jne.

Ja saattaapi olla että fläsäksi luulemasi on vain nesteiden kertymistä. Mulla vaihteli paino tuon takia useammalla kilolla kuussa ennen kuin heitin vaa'an jorpakkoon. Nykyään mittanauha ajaa saman asian, ja eroja näkyy useamman sentin verran, riippuen viikosta, syömisistä, treenistä ja niistä naisten jutuista, joista miehet ei halua kuulla. Eli en välttämättä sitä vaakaa tuijottaisi jos treeni kulkee ja maha ei peitä varpaita alas katsoessa, mieleen tuleepi vanha vertaus metsästä ja puista...

Pähkinänkuoressa: laihis ei ole normaalipainoisen ihmisen hommaa, älä siis aloita. Ja jos huomaat vahtaavasi painoasi jatkuvasti, heitä vaa'alla vesilintua.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom