Matkakertomus: Kunshan, Kiina
- Keskustelun aloittaja Sanze
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
01.11.2013
Halloween @Oasis bar&grill, Kunshan
Oli sitte meinaa hitusen paremmat bileet, ku mitä Shanghaissa. Johtu ehkä siitä, että oli tuttua porukkaa ja muutenki hyvä meininki.
Tosta Oasiksesta (The Oasis Bar - Kunshan, China) on tullu meille ihan kantapaikka täällä Kunshanissa ja pitänytki siitä teille kertoa, joten kerron nyt tässä samalla ja heitän kuvia, mitä oon aikaa sitte ottanu. Eli paikka on pieni, ei tanssilavaa ym., vaan siis baari bilispöytineen ja ruokailumahollisuuksineen. Kun menee sisään ni kaikki tervehtii ilosesti ja alkaa heti utelee, että tultiinko syömään vai vaan juomaan. Ehdottomasti Kiinan parhaan purilaisenkin oon tuolla vetänyt ja vedän kyllä vielä uudestaanki
Oasiksen omistaa ehkä Kunshanin tunnetuin länkkäri Jeff vaimoineen ja Jeff jaksokin Halloweeninä melkein yhtä pitkään ku me.
Käytäntö on, että ku baariin tuut ja tilailet mitä tilaat, ni lähtiessä vasta maksat kaikki pois. Halloweeninä oikee yllätyin, miten pienen laskun sain aikaseks (jotain 134RMB), mutta tosin tosta pariskunnasta, joiden kanssa asun, ni se muija voitti parhaan puvun palkinnon, joka oli pullo vodkaa ja kiskottiiha me seki sitte heti siellä pois.
Ekaa kertaa törmättiin yhtee suomalaiseenki tuolla baarissa. Henkilökunta ja muut kanta-asiakkaat oli meille kyllä tästä hepusta kertoneet, mutta koska emme olleet häneen ikinä ennen törmänneet, ni aateltii jo, että ne on vaa meiän mieliks sellasen keksiny, että olis muka muitaki suomalaisia :D …Mutta prkl, se ei ollukkaa niide mielikuvituksen tuotetta vaan ihan oikeesti törmättiin suomalaiseen täällä, mikä on kovin erikoista.
Mutta siis Halloween: Perjantaina me töiden jälkee käytii hakee vähä lientä kaupasta, laitettii naamat ja asut kuosii, juotii vähä Jallua ja ysin mais oltii Oasiksessa. Tääl näky melki enempi pukeutuneita ku Shanghaissa… Tai no miten niin melkein, siis näky.
Mä alkuillan jauhoin paskaa porukan kanssa ja sitte innostuinki pelaa biljardia läpi yön. Samoja kasvoja näky, mitä ennenkin, mm. yks espanjalainen pariskunta, joista mies on asunu joskus Suomessakin (Turussa) hetken opiskellessa. Enimmäkseen tua käy kuiteski jenkkejä ja ei niinkään paikallisia. Miespuolinen kämppikseni päästettiin jossain välissä DJ:ksi, joten nyt voimme todeta, että jopa Meiju Suvas, Turmion Kätilöistä puhumattakaan on raikunut Kunshanissa :lol2:
Ja arvakkaa millo oltii takas kämpillä? No kuuden jälkeen aamulla. Veikakkaapa kuka soitti vielä kännipuhelun Suomeenki siinä aamu seiskan aikaan :D heh… Sattuuha näitä ja eihä kello sillo vielä ”mitään” Suomessa ollu ;)
Nyt voikin sitten hyvillä mielin selvistellä joulukuuhun asti
Ps. Duckfart on kovin shotti ikinä… Harmi ku en oo hokannu ottaa kuvaa siitä.
Halloween @Oasis bar&grill, Kunshan
Oli sitte meinaa hitusen paremmat bileet, ku mitä Shanghaissa. Johtu ehkä siitä, että oli tuttua porukkaa ja muutenki hyvä meininki.
Tosta Oasiksesta (The Oasis Bar - Kunshan, China) on tullu meille ihan kantapaikka täällä Kunshanissa ja pitänytki siitä teille kertoa, joten kerron nyt tässä samalla ja heitän kuvia, mitä oon aikaa sitte ottanu. Eli paikka on pieni, ei tanssilavaa ym., vaan siis baari bilispöytineen ja ruokailumahollisuuksineen. Kun menee sisään ni kaikki tervehtii ilosesti ja alkaa heti utelee, että tultiinko syömään vai vaan juomaan. Ehdottomasti Kiinan parhaan purilaisenkin oon tuolla vetänyt ja vedän kyllä vielä uudestaanki
Oasiksen omistaa ehkä Kunshanin tunnetuin länkkäri Jeff vaimoineen ja Jeff jaksokin Halloweeninä melkein yhtä pitkään ku me.Käytäntö on, että ku baariin tuut ja tilailet mitä tilaat, ni lähtiessä vasta maksat kaikki pois. Halloweeninä oikee yllätyin, miten pienen laskun sain aikaseks (jotain 134RMB), mutta tosin tosta pariskunnasta, joiden kanssa asun, ni se muija voitti parhaan puvun palkinnon, joka oli pullo vodkaa ja kiskottiiha me seki sitte heti siellä pois.
Ekaa kertaa törmättiin yhtee suomalaiseenki tuolla baarissa. Henkilökunta ja muut kanta-asiakkaat oli meille kyllä tästä hepusta kertoneet, mutta koska emme olleet häneen ikinä ennen törmänneet, ni aateltii jo, että ne on vaa meiän mieliks sellasen keksiny, että olis muka muitaki suomalaisia :D …Mutta prkl, se ei ollukkaa niide mielikuvituksen tuotetta vaan ihan oikeesti törmättiin suomalaiseen täällä, mikä on kovin erikoista.
Mutta siis Halloween: Perjantaina me töiden jälkee käytii hakee vähä lientä kaupasta, laitettii naamat ja asut kuosii, juotii vähä Jallua ja ysin mais oltii Oasiksessa. Tääl näky melki enempi pukeutuneita ku Shanghaissa… Tai no miten niin melkein, siis näky.
Mä alkuillan jauhoin paskaa porukan kanssa ja sitte innostuinki pelaa biljardia läpi yön. Samoja kasvoja näky, mitä ennenkin, mm. yks espanjalainen pariskunta, joista mies on asunu joskus Suomessakin (Turussa) hetken opiskellessa. Enimmäkseen tua käy kuiteski jenkkejä ja ei niinkään paikallisia. Miespuolinen kämppikseni päästettiin jossain välissä DJ:ksi, joten nyt voimme todeta, että jopa Meiju Suvas, Turmion Kätilöistä puhumattakaan on raikunut Kunshanissa :lol2:
Ja arvakkaa millo oltii takas kämpillä? No kuuden jälkeen aamulla. Veikakkaapa kuka soitti vielä kännipuhelun Suomeenki siinä aamu seiskan aikaan :D heh… Sattuuha näitä ja eihä kello sillo vielä ”mitään” Suomessa ollu ;)
Nyt voikin sitten hyvillä mielin selvistellä joulukuuhun asti
Ps. Duckfart on kovin shotti ikinä… Harmi ku en oo hokannu ottaa kuvaa siitä.
Sunnuntaina pääseeki sitte ensimmäisii (ja viimisii) kiinalaisii häihin! Häälounaalle jos tarkkoja ollaan Tääl on käytäntönä pitää yhteensä kolmet häät jos molemmat osapuolet on kiinalaisia ja eri paikkakunnilta. Ystäväni Ally ja hänen miehensä ovat pitäneet jo kahdet häät: yhdet Allyn kotipaikkakunnalla ja toiset miehen kotipaikkakunnalla ja kolmannet olis sitte nää työpaikkahäät tai mitä lie onkaa :D En sit tiä miten toi menee, että olisko viä miehenki pidettävä moiset vai tuleeko sen kutsumat ihmiset samoihin häihin vai mitä hittoo... Ota näistä ny selvää. 
...Mutta kerron sitten taas, että kuinka kävi ja ketä oli kutsuttu.
Mä päätin ryhdistäytyä ja ostin ny sit ihan 3kk salikortin hintaan 1100RMB (Joku 130€), että tulee sitte kans käytyä useemmi ku kaks kertaa viikos... Tälle viikolle onki jo kaks salireenii tullu, että jos sitä kaks lisää vielä. Helppoha siellä olis käydä vaikka joka päivä, jos se olis lähempänä, mutta näillä mennään
Ens viikon viikonloppuna onki se Yellow Mountainin vallotus ja sinne oon lämmintä vaatetta koittanu ostella, ku kylmä kuulemma on... Niin vuorella, kuin hotellillakin. Mitäs muuta... Kohta 3kk Kiinaa takana ja lomareissu Suomeen häämöttää jo näkökentässä :D ...Reilun kuukauden päässä siis
Jatketaa harjotuksia.
- - - Updated - - -
Ja palatakseni tähän, niin ainakin useat kiinalaiset miehet pystyvät ongelmitta istumaan jalat ristissä.
Tääl on käytäntönä pitää yhteensä kolmet häät jos molemmat osapuolet on kiinalaisia ja eri paikkakunnilta. Ystäväni Ally ja hänen miehensä ovat pitäneet jo kahdet häät: yhdet Allyn kotipaikkakunnalla ja toiset miehen kotipaikkakunnalla ja kolmannet olis sitte nää työpaikkahäät tai mitä lie onkaa :D En sit tiä miten toi menee, että olisko viä miehenki pidettävä moiset vai tuleeko sen kutsumat ihmiset samoihin häihin vai mitä hittoo... Ota näistä ny selvää. ...Mutta kerron sitten taas, että kuinka kävi ja ketä oli kutsuttu. Mä päätin ryhdistäytyä ja ostin ny sit ihan 3kk salikortin hintaan 1100RMB (Joku 130€), että tulee sitte kans käytyä useemmi ku kaks kertaa viikos... Tälle viikolle onki jo kaks salireenii tullu, että jos sitä kaks lisää vielä. Helppoha siellä olis käydä vaikka joka päivä, jos se olis lähempänä, mutta näillä mennään
Ens viikon viikonloppuna onki se Yellow Mountainin vallotus ja sinne oon lämmintä vaatetta koittanu ostella, ku kylmä kuulemma on... Niin vuorella, kuin hotellillakin. Mitäs muuta... Kohta 3kk Kiinaa takana ja lomareissu Suomeen häämöttää jo näkökentässä :D ...Reilun kuukauden päässä siis
Jatketaa harjotuksia.
- - - Updated - - -
Ja palatakseni tähän, niin ainakin useat kiinalaiset miehet pystyvät ongelmitta istumaan jalat ristissä.
07.11.2013
Ne saasteet
Tänään aamulla huomas heti ku ulos astu, että saastelukemat on korkeemmat mitä yleensä. Tuoksu savulle ja oli sellanen tosi sumee keli. Töissä katoin lukemia kello 12 ja eihä ne hyvää todellakaa näyttäny, oli korkeemmat mitä hetkeen. Tässä kello 11 otetut arvot netistä:
Nytkin, kun kello tulee kaheksan illalla on lukemat vielä yli 200 reippaasti. Ei paljo Suomen pikkulukemat tunnu missään. Olisin päivällä halunnu teille pari kuvaa ottaa, mutta olin töissä ja lähdin vasta kun oli pimeä. Ehkä näistäkin silti jonkunlaisen käsityksen saa tuosta sumeudesta:
Mistä ne saasteet sitten huomaa? No kyllähän ne nyt näkee ja haistaa, mutta vaikka siittä, että
- Korvat tuntus olevan lukossa
- Päässä tuntuu painetta/sitä särkee
- Kurkkua karhentaa
- Silmät kuivuu
- Yskittää
- Nuha ei lähe
jne.
Saasteaiheisia uutisia vielä loppuun täältä päin maailmaa:
China's reliance on coal reduces life expectancy by 5.5 years, says study | Environment | The Guardian
http://www.nytimes.com/2013/04/02/w...on-linked-to-1-2-million-deaths-in-china.html
Kyllä sitä osaa arvostaa Suomen RAIKASTA ilmaa, ku pois pääsee
Ne saasteet
Tänään aamulla huomas heti ku ulos astu, että saastelukemat on korkeemmat mitä yleensä. Tuoksu savulle ja oli sellanen tosi sumee keli. Töissä katoin lukemia kello 12 ja eihä ne hyvää todellakaa näyttäny, oli korkeemmat mitä hetkeen. Tässä kello 11 otetut arvot netistä:
Nytkin, kun kello tulee kaheksan illalla on lukemat vielä yli 200 reippaasti. Ei paljo Suomen pikkulukemat tunnu missään. Olisin päivällä halunnu teille pari kuvaa ottaa, mutta olin töissä ja lähdin vasta kun oli pimeä. Ehkä näistäkin silti jonkunlaisen käsityksen saa tuosta sumeudesta:
Mistä ne saasteet sitten huomaa? No kyllähän ne nyt näkee ja haistaa, mutta vaikka siittä, että
- Korvat tuntus olevan lukossa
- Päässä tuntuu painetta/sitä särkee
- Kurkkua karhentaa
- Silmät kuivuu
- Yskittää
- Nuha ei lähe
jne.
Saasteaiheisia uutisia vielä loppuun täältä päin maailmaa:
China's reliance on coal reduces life expectancy by 5.5 years, says study | Environment | The Guardian
http://www.nytimes.com/2013/04/02/w...on-linked-to-1-2-million-deaths-in-china.html
Kyllä sitä osaa arvostaa Suomen RAIKASTA ilmaa, ku pois pääsee
10.11.2013
Kiinalaiset häät
Niin siinä vaan kävi, että tääkin länkkäri kehdattiin kutsua perinteisiin kiinalaisiin työpaikkahäihin Nämä oli siis Allyn ja hänen miehensä kolmannet häät ja siten myös viimeiset. Allyn kotipaikkakunnalla ja hänen miehensä kotipaikkakunnalla he olivat siis häät jo pitäneet, joten nyt oli työpaikkahäiden vuoro. Sunnuntaina kello 12 meiät oli kutsuttu Pullman Hotellille tilaisuuteen. Käsittääkseni vieraiden joukossa oli myös Allyn miehen työkavereita ja esimiehiä, sillä en puoliakaan väestä ollut ennen nähnyt (meidän toimistolla) +muutamia sukulaisia ja muita tärkeitä henkilöitä.
Kiinalaisiin häihin ei saa pukeutua liian hienosti: mielummin menet verkkareissa, kuin juhlapuvussa...Piste. Morsian oli vastaanottaessa pukeutunut valkoiseen ja sulhanen pukuun. Menin kämppis-pariskunnan kanssa samaa matkaa ja meidät kuvautettiin hääparin kanssa. Ennen juhlasaliin siirtymistä oli tarjolla karkkia ja savukkeita, sekä nimi piti heittää muiden signeerauksien joukkoon isoon punaiseen pahviin mustalla tussilla.
Meidän länkkäreiden pöytä sijaitsi lähellä lavaa ja screeniä, jossa pyöri hääkuvia parista. Hääkuvat täällä otetaan ennen häitä monissa eri asuissa. Ennen hääparin saapumista saliin tuijotus meidän pöytään oli aikamoista taas kerran. Allyn (meiän) esimiehet oli vähän myöhässä, mutta kun ne saapu paikalle, ni päästiin alottaan itse tilaisuus. Juontaja alotti puheen rauhallisesti jonkun hempeilymusiikin soidessa taustalla, mutta sitä mukaa, kun juontaja alko innostuu, ni musiikkikin koveni. Kohta päästiin siihen, että valot sammutettiin, juontaja melkein huus mikkii ja kunnon "sankarimusiikki" lähti täysiä soimaan spottivalon vaeltaessa äänekkäiden ihmisten keskuudessa. Hääpari siis astui sisään saliin ja nousi lavalle.
Alkuun juontaja selosti jotain kiinaksi ja pari katseli toisiaan lausuen pari sanaa (tahdon???), jonka jälkeen pari suoritti muutaman rituaalin: sytytti kynttilöitä ja kaatoi kuohuvaa (näytti vedeltä) lasitorniin. Sitten alkoi syöminen ja morsian vaihtoi valkoisen pukunsa punaiseen. Ruokaa lapattiin pöytiin pirusti ja kaikenlaista oli tarjolla kanakeitosta kalaan. Meiän länkkäripöytä kerkes aika monta punaviinipulloo tuhoon myös. :D Ne kaikkein hienoimmat ruuat oli myös ne, missä oli käytetty koko eläin, eikä siis oltu suotta poistettu esim. päitä.
Kun porukka oli kerenny jonkunaikaa syömään, niin oli viihdeosuuden aika. Hempeilymusiikki vaihtui menevämpään ja jonkunlainen skaba pyöri lavalla, missä osanottajille porukka kanto kenkiä, vöitä ja jotain tiettyjä luottokortteja ym... Yks mukava likka Tina skaban voitti, sen verran tajusin. Sitte juontaja lähti porukan sekaan heittelee kaikenlaisia pehmoelukoita "eniten haluaville" eli ihmiset kädet ojossa huuteli ja koitti saada lentäviä pehmoeläimiä kiinni. Harmi ku missää pöydäs pehmomöllykkä ei osunu verikeittoon...Siin ois ollu viihdettä kerrakseen :D Mä sanoin jossai vaihees esimiehelleni, että nappaa mulle yhen ja niin kävi. Oli näköinen ja tässä hän on kera kalliiden kiinalaissavukkeiden (10€ aski).
Just ku tuntu, että juhlat oli vasta alkamassa, niin ne loppu. Mulle oltiin kyllä kerrottu, että ei ne yleensä kestä ku sen pari tuntia, koska väenpaljous ja jotain. Kaikenkaikkiaan oli kyllä ihan hauska ja erilainen kokemus. Ruoka ei ollu kummosta, mutta viini (Changyu) oli hyvää. Musiikki oli laajaa: kiinalaisesta hempeilymusiikista Celine Dionin kautta JUSTIN BIEBERIIN!!!!! :lol2: Juhlapaikka oli korkee ja komee. Käsittääkseni sukulaisia myös majoitettiinkin tuohon hotelliin. Kiinalaiset käyttää häihin pirusti rahaa ja niitä saatetaan suunnitella vuosia. Nää työpaikkahäät on yleensä ne moderneimmat ja länkkärimäisimmät, mikä ei tietty itseä haitannut. Hyvä fiilis jäi
Loppukevennyksenä hyvä linkki kiinalaisista häistä muutaman vuoden takaa:
Suurellinen juhlinta vie kiinalaiset hääorjuuteen | Taloussanomat
Kiinalaiset häät
Niin siinä vaan kävi, että tääkin länkkäri kehdattiin kutsua perinteisiin kiinalaisiin työpaikkahäihin
Nämä oli siis Allyn ja hänen miehensä kolmannet häät ja siten myös viimeiset. Allyn kotipaikkakunnalla ja hänen miehensä kotipaikkakunnalla he olivat siis häät jo pitäneet, joten nyt oli työpaikkahäiden vuoro. Sunnuntaina kello 12 meiät oli kutsuttu Pullman Hotellille tilaisuuteen. Käsittääkseni vieraiden joukossa oli myös Allyn miehen työkavereita ja esimiehiä, sillä en puoliakaan väestä ollut ennen nähnyt (meidän toimistolla) +muutamia sukulaisia ja muita tärkeitä henkilöitä.Kiinalaisiin häihin ei saa pukeutua liian hienosti: mielummin menet verkkareissa, kuin juhlapuvussa...Piste. Morsian oli vastaanottaessa pukeutunut valkoiseen ja sulhanen pukuun. Menin kämppis-pariskunnan kanssa samaa matkaa ja meidät kuvautettiin hääparin kanssa. Ennen juhlasaliin siirtymistä oli tarjolla karkkia ja savukkeita, sekä nimi piti heittää muiden signeerauksien joukkoon isoon punaiseen pahviin mustalla tussilla.
Meidän länkkäreiden pöytä sijaitsi lähellä lavaa ja screeniä, jossa pyöri hääkuvia parista. Hääkuvat täällä otetaan ennen häitä monissa eri asuissa. Ennen hääparin saapumista saliin tuijotus meidän pöytään oli aikamoista taas kerran. Allyn (meiän) esimiehet oli vähän myöhässä, mutta kun ne saapu paikalle, ni päästiin alottaan itse tilaisuus. Juontaja alotti puheen rauhallisesti jonkun hempeilymusiikin soidessa taustalla, mutta sitä mukaa, kun juontaja alko innostuu, ni musiikkikin koveni. Kohta päästiin siihen, että valot sammutettiin, juontaja melkein huus mikkii ja kunnon "sankarimusiikki" lähti täysiä soimaan spottivalon vaeltaessa äänekkäiden ihmisten keskuudessa. Hääpari siis astui sisään saliin ja nousi lavalle.
Alkuun juontaja selosti jotain kiinaksi ja pari katseli toisiaan lausuen pari sanaa (tahdon???), jonka jälkeen pari suoritti muutaman rituaalin: sytytti kynttilöitä ja kaatoi kuohuvaa (näytti vedeltä) lasitorniin. Sitten alkoi syöminen ja morsian vaihtoi valkoisen pukunsa punaiseen. Ruokaa lapattiin pöytiin pirusti ja kaikenlaista oli tarjolla kanakeitosta kalaan. Meiän länkkäripöytä kerkes aika monta punaviinipulloo tuhoon myös. :D Ne kaikkein hienoimmat ruuat oli myös ne, missä oli käytetty koko eläin, eikä siis oltu suotta poistettu esim. päitä.
Kun porukka oli kerenny jonkunaikaa syömään, niin oli viihdeosuuden aika. Hempeilymusiikki vaihtui menevämpään ja jonkunlainen skaba pyöri lavalla, missä osanottajille porukka kanto kenkiä, vöitä ja jotain tiettyjä luottokortteja ym... Yks mukava likka Tina skaban voitti, sen verran tajusin. Sitte juontaja lähti porukan sekaan heittelee kaikenlaisia pehmoelukoita "eniten haluaville" eli ihmiset kädet ojossa huuteli ja koitti saada lentäviä pehmoeläimiä kiinni. Harmi ku missää pöydäs pehmomöllykkä ei osunu verikeittoon...Siin ois ollu viihdettä kerrakseen :D Mä sanoin jossai vaihees esimiehelleni, että nappaa mulle yhen ja niin kävi. Oli näköinen ja tässä hän on kera kalliiden kiinalaissavukkeiden (10€ aski).
Just ku tuntu, että juhlat oli vasta alkamassa, niin ne loppu. Mulle oltiin kyllä kerrottu, että ei ne yleensä kestä ku sen pari tuntia, koska väenpaljous ja jotain. Kaikenkaikkiaan oli kyllä ihan hauska ja erilainen kokemus. Ruoka ei ollu kummosta, mutta viini (Changyu) oli hyvää. Musiikki oli laajaa: kiinalaisesta hempeilymusiikista Celine Dionin kautta JUSTIN BIEBERIIN!!!!! :lol2: Juhlapaikka oli korkee ja komee. Käsittääkseni sukulaisia myös majoitettiinkin tuohon hotelliin. Kiinalaiset käyttää häihin pirusti rahaa ja niitä saatetaan suunnitella vuosia. Nää työpaikkahäät on yleensä ne moderneimmat ja länkkärimäisimmät, mikä ei tietty itseä haitannut. Hyvä fiilis jäi
Loppukevennyksenä hyvä linkki kiinalaisista häistä muutaman vuoden takaa:
Suurellinen juhlinta vie kiinalaiset hääorjuuteen | Taloussanomat
Sniffari
Äitisi valinta
Ethän ole "antautunut" siellä kellekään.
Sniffari
Äitisi valinta
Hyvä tyttö.
15.-17.11.2013
Huangshan – Yellow mountain – Kiinalainen pakettimatka
Huangshan (kiinaksi: 黄山, Huáng Shān) on vuoristo Anhuin maakunnan eteläosassa. Huangshan on myös listattu UNESCOn maailmanperintöluetteloon.
1.päivä, perjantai 15.11.
Ihan kiva, että viikonloppu alko jo torstaina, mutta ku perjantaina piti herätä kuuden aikaan, ni se ei ollu kauhee kiva. Kokoonnuttii porukalla työpaikalle varttia vaille seittemäks ja sitte n. 80hengen retki kohti Huangshania sai alkaa. Kaks tuntia ku oltii matkattu, ni pysähdyttii jollekki paikalliselle ”ABC-asemalle” vessakäyntejä varten. Naisille oli joku varmaa viiskytä vessaa, mutta tuntu, että ihmisiä oli sitte se kolmisen sataa :D Mä sain käydä ihan rauhassa, mutta ku tuli kämppis-naisen vuoro ja jäin sitä siihen oven ulkopuolelle oottaa, ni joku kiinalaine yritti tyylii mennä jo sen oven läpi. Rynkytti ja koputteli ovea, joten tein ratkasuliikkeen ja huitasin sen kädet alas. No siinähä se alko sitte jotai kimittää, itsehän kuulin vain ”mimimimimi” ja vedin samanlaiset takas, jolloin kämppis-nainenkin sai sopivasti tarpeensa tehtyä ja tuli kopista pihalle. Ajotus oli kerrassaan loistava.
Joku tunti ton pysähdyksen jälkeen päätty tasasen tappava maasto ja alko näkyä jos jonkunlaista kukkulaa. Rinteiden keskellä näky pieniä kyliä ja suuria peltoja. Komeet oli kyllä maisemat. Kaheltatoista pysähyttii lounaalle paikkaan x, johon bussi meinas mut ja kämppis-muijan sopivasti heti unohtaakki. Onneks kämppis-mies alko huutelee, että me puututaa vielä.
Lounaan jälkee kutsui Hongcun-kylä. Hongcunista olin aiemmin kuvia nähnyt ja silloin tokasin, että se näyttää maalaukselta ja siltä se vähä niinku näytti livenäkin. Tuolla pyörittii kaks tuntia, jonka jälkeen päästiin viimein hotellille joskus viiden aikaan varmaan, koska ku kamat oli saatu huoneisii, ni oliki jo illallisen aika.
Yö ei menny ihan putkee: Ku sain lämmityksen pelaan ja päätin käpertyä lämpösen peiton alle, ni vittu sellane monsteri lens jostai esiin, ettei hyvä tosikaa. Muutamia senttejä suuntaansa kokoo, kuori ku panssaria, huono lentokyky ja äänekkäät siivet. Aloin melkein heti kerää rohkeutta tappaan sen hirviön, ku se alas tulee, mutta eihän se katon rajasta alas tullu ollenkaa. Siellä se panssarinsa kanssa törmäili kattoo ja valolamppuihi, ku mikäki sokee peto. Kyllä mä kuitenkin koen, että mulla olis ollu rohkeutta tehä sille jotain, jos se olis alas tullu vaikka aina ku se sängyn yläpuolelle tuli ni minä piilouduin peiton alle
Nii ja sain heti ekana päivänä flunssanki. Vissii Kunshanin saastepöpöt alkoivat haluta raittiissa vuoristolilmassa kehostani pois.
2.päivä, lauantai 16.11.
Pari tuntia kuitenkin nukkuneena herätyssoitto tuli kello 6:30. Monsteri oli kadonnut, toivoin jo, että olisin vaikka syönyt sen. Seiskaks perinteiselle kiinalaiselle aamupalalle vetää riisii, nuudeleit, riisivelliä, höyrytettyjä riisi-vehnä ”sämpylöitä”, munaa ja sen sellasta. Puol kasi lähettiinki sitte etenee kohti vuorta
Vuokratuilla busseilla enste paikalliselle vuoribussiasemalle. Sieltä vuoribussilla vuoren alkupäähän kunnon siksak-reittiä, jossa olis voinu kans Hurjapäät Tokio Driftin kuvata. Sitte alkoki jonottaminen. Vuorelle sisäänpääsymaksu oli jotain 230rmb ja kaapelihissi 80rmb. Mun ja kämppisten puolesta oliki kaikki maksettu jo. Kaapelihissillä noustiin bambumetsiköiden yli, josta jatkettii jalan. Ei ihan hirveen monia kymmeniä rappusaskelmia tarvinnu ottaa, ku etureidet veti maitohapoille… Ei ne vissii saanu sit tarpeeks happee :D
Parempaa säätä ei olis voinu toivoo: Aurinko paisto ja näkyvyys oli bueno. Hyvin tarkeni hupparilla ja tuulipuvulla. Ilma oli ihanan RAIKAS ja mäntyjen tuoksu toi vähän väliä mieleen Suomen. Ysin-kympin mais taidettii olla ekalla kokoontumispaikalla. Pian sen jälkee pitiki päättää, että vaeltaakko lounaspaikkaan keskelle vuoristoa sitä helpompaa vai vaikeampaa reittiä. Vaikeamman kautta päätettiin kämppisten kanssa yrittää, koska vain sitä reittiä pääsisimme vuoren huipulle 1,8km korkeuteen. Kympin aikaa lähettii siis kokoontumispaikasta 1 kohti kokoontumispaikkaa (lounasta) 2.
Jalat huus vähän väliä hoosiannaa ja nenä vuos, minkä kerkes, mutta pakko se oli vaa mennä ylöspäin. Välillä tuli kohtia, joissa rappuskorkeudet ei ollu kauhee ideaaliset tälläselle töppöjalalle ja ne oli vielä miltei pystysuorat ni joutu ihan ottaa muutkin raajat apuun. :D Jossaki välissä sitte joku meille ilmotti, että ny ollaa vuoren huipulla. Pakkoha se oli Jallupullo korkata ja kuvat napata. Sitten meille ilmotettiinki, että ei me oltukkaa iha vielä huipulla, että parit rappuset olis vielä… No sitten ei enää kauaa menny, että päästiin oikeesti sinne huipulle. Maisemat oli hulppeet, suosittelen!
Se oikea huippu:
Huipulta lähettii sitte valumaa hetken päästä alaspäin, mikä olikin oikein mukavaa vaihtelua jaloille pitkän nousun jälkeen. Ei ihan kauheesti alaspäin päästy, ku pitiki ylittää seuraava kukkula, ku sen takana oli sit se lounaspaikka. No kiivetää kiivetää…
Puol yhen aikaa päästii lounaspaikalle ja hetken päästä saatii ruokaaki, mikä maistu aika pirun hyvälle ton rupeeman jälkeen. Yhen aikaa varmaa jo taas liikuttii ja mihinkäs muualle, kuin viereiselle vuorenhuipulle (se missä pallo, näkyy kaukanakin osassa kuvia). No se oli viimenen paha nousu onneks se ja Jallua pääs maistelee taas
Sieltä me lähettiinki sitte valumaan toiselle kaapelihissi-pysäkille. Ennen puolta kolmea oltiin perillä, mutta muita joukkoja odoteltiin yli kolmen, joten vähän kylmä alko tuleen ku ei ollu enää liikkeessä. Mittari näytti +11astetta.
Näkymät kaapelihisseistä oli kyllä kans sanoinkuvaamattoman upeat, joten vaikkei kunto antas periksi vuorella vaeltaa, ni hissikyyteihin kannattas ainaki lähtee
Vuorenvallotuksen jälkeinen olo oli aika raukee. Nuha senkus paheni, mutta mieli oli hyvä, ku oli saavuttanu jotain niiiiiiiin nättiä. Mä vetäydyin illallisen jälkeen jo huoneeseen lepäämään ja arvakkaas mitä kävi ku pääsin peiton alle? No eikö se saatanan monsteri kaivautunu taas jostain esiin!!!! Bye Bye yöunet – taas.
No ei kyl mä joskus kympin aikaa päätin olla välittämättä siitä, käänsin kylkee ja aloin nukkuun.
3.päivä, sunnuntai 17.11.
Taas siin puol seiska herätys, seiskaks aamiaiselle, jonka jälkee huoneiden luovutus ja kasilta sitte lähti tutut kaks bussillista liikkeelle. Luulin muuten löytäneeni aamuks kahvia, mutta se oliki maitoteetä, jossa kahvin maku! Kiina...
Sunnuntain eka stoppi oli Qiankou Civilian Residence Museum, jota kiertäessä meni n. tunti.
Tuolta suunnattii Tunxi Ancient Streetille: vanhalle shoppailukadulle, josta ostinkin parit paketit syömäpuikkoja kotiin (10paria) ja pari huumoripassia. Rahaa meni 30rmb. Paikalliset hamstras ainaki teetä tuolta mukaansa. Mahtava vanha apteekkiki sijaitsi tolla kadulla: Tädeille ku kerto mikä on hätänä, ni ne teki sulle sellaset coctailit, että pitäs toimia… Kunnon rohtoapteekki siis. En ostanut sieltä kuitenkaan mitään. Tuolla me viihdyttiinki taas semmonen tunti ja sitte mentii lounaalle, josta lähettii kello 12 kohti kotia.
Tunxi oli vähä niinku Etelä Pohojammaa: Tunnisti erikoisista bussipysäkeistä :D
Työpaikalle saavuimme viimein sitten viiden aikaan tehtyämme pari pikku pysähdystä niillä paikallisilla ”ABC-asemilla” :D
Jos tuol vuorel on kerta 60 000 rappusta, ni olis kiva tietää, että moneenko jalalla koski :D Sykemittarikin olis ollu kova sana. Nyt on pohkeiden tilalla jotkut rautakanget ja nokka jatkaa vuotamista, mutta oli se sen arvosta.
Lisää Huangshanista:
Huangshan ? Wikipedia
Huangshan travel guide - Wikitravel
Nii ja sit v*ttu jos se s**tanan öttiäinen on reissannu mun kamoissa Kunshaniin, niin entiä mitä teen!
Huangshan – Yellow mountain – Kiinalainen pakettimatka
Huangshan (kiinaksi: 黄山, Huáng Shān) on vuoristo Anhuin maakunnan eteläosassa. Huangshan on myös listattu UNESCOn maailmanperintöluetteloon.
1.päivä, perjantai 15.11.
Ihan kiva, että viikonloppu alko jo torstaina, mutta ku perjantaina piti herätä kuuden aikaan, ni se ei ollu kauhee kiva. Kokoonnuttii porukalla työpaikalle varttia vaille seittemäks ja sitte n. 80hengen retki kohti Huangshania sai alkaa. Kaks tuntia ku oltii matkattu, ni pysähdyttii jollekki paikalliselle ”ABC-asemalle” vessakäyntejä varten. Naisille oli joku varmaa viiskytä vessaa, mutta tuntu, että ihmisiä oli sitte se kolmisen sataa :D Mä sain käydä ihan rauhassa, mutta ku tuli kämppis-naisen vuoro ja jäin sitä siihen oven ulkopuolelle oottaa, ni joku kiinalaine yritti tyylii mennä jo sen oven läpi. Rynkytti ja koputteli ovea, joten tein ratkasuliikkeen ja huitasin sen kädet alas. No siinähä se alko sitte jotai kimittää, itsehän kuulin vain ”mimimimimi” ja vedin samanlaiset takas, jolloin kämppis-nainenkin sai sopivasti tarpeensa tehtyä ja tuli kopista pihalle. Ajotus oli kerrassaan loistava.
Joku tunti ton pysähdyksen jälkeen päätty tasasen tappava maasto ja alko näkyä jos jonkunlaista kukkulaa. Rinteiden keskellä näky pieniä kyliä ja suuria peltoja. Komeet oli kyllä maisemat. Kaheltatoista pysähyttii lounaalle paikkaan x, johon bussi meinas mut ja kämppis-muijan sopivasti heti unohtaakki. Onneks kämppis-mies alko huutelee, että me puututaa vielä.
Lounaan jälkee kutsui Hongcun-kylä. Hongcunista olin aiemmin kuvia nähnyt ja silloin tokasin, että se näyttää maalaukselta ja siltä se vähä niinku näytti livenäkin. Tuolla pyörittii kaks tuntia, jonka jälkeen päästiin viimein hotellille joskus viiden aikaan varmaan, koska ku kamat oli saatu huoneisii, ni oliki jo illallisen aika.
Yö ei menny ihan putkee: Ku sain lämmityksen pelaan ja päätin käpertyä lämpösen peiton alle, ni vittu sellane monsteri lens jostai esiin, ettei hyvä tosikaa. Muutamia senttejä suuntaansa kokoo, kuori ku panssaria, huono lentokyky ja äänekkäät siivet. Aloin melkein heti kerää rohkeutta tappaan sen hirviön, ku se alas tulee, mutta eihän se katon rajasta alas tullu ollenkaa. Siellä se panssarinsa kanssa törmäili kattoo ja valolamppuihi, ku mikäki sokee peto. Kyllä mä kuitenkin koen, että mulla olis ollu rohkeutta tehä sille jotain, jos se olis alas tullu vaikka aina ku se sängyn yläpuolelle tuli ni minä piilouduin peiton alle
Nii ja sain heti ekana päivänä flunssanki. Vissii Kunshanin saastepöpöt alkoivat haluta raittiissa vuoristolilmassa kehostani pois.
2.päivä, lauantai 16.11.
Pari tuntia kuitenkin nukkuneena herätyssoitto tuli kello 6:30. Monsteri oli kadonnut, toivoin jo, että olisin vaikka syönyt sen. Seiskaks perinteiselle kiinalaiselle aamupalalle vetää riisii, nuudeleit, riisivelliä, höyrytettyjä riisi-vehnä ”sämpylöitä”, munaa ja sen sellasta. Puol kasi lähettiinki sitte etenee kohti vuorta
Vuokratuilla busseilla enste paikalliselle vuoribussiasemalle. Sieltä vuoribussilla vuoren alkupäähän kunnon siksak-reittiä, jossa olis voinu kans Hurjapäät Tokio Driftin kuvata. Sitte alkoki jonottaminen. Vuorelle sisäänpääsymaksu oli jotain 230rmb ja kaapelihissi 80rmb. Mun ja kämppisten puolesta oliki kaikki maksettu jo. Kaapelihissillä noustiin bambumetsiköiden yli, josta jatkettii jalan. Ei ihan hirveen monia kymmeniä rappusaskelmia tarvinnu ottaa, ku etureidet veti maitohapoille… Ei ne vissii saanu sit tarpeeks happee :D
Parempaa säätä ei olis voinu toivoo: Aurinko paisto ja näkyvyys oli bueno. Hyvin tarkeni hupparilla ja tuulipuvulla. Ilma oli ihanan RAIKAS ja mäntyjen tuoksu toi vähän väliä mieleen Suomen. Ysin-kympin mais taidettii olla ekalla kokoontumispaikalla. Pian sen jälkee pitiki päättää, että vaeltaakko lounaspaikkaan keskelle vuoristoa sitä helpompaa vai vaikeampaa reittiä. Vaikeamman kautta päätettiin kämppisten kanssa yrittää, koska vain sitä reittiä pääsisimme vuoren huipulle 1,8km korkeuteen. Kympin aikaa lähettii siis kokoontumispaikasta 1 kohti kokoontumispaikkaa (lounasta) 2.
Jalat huus vähän väliä hoosiannaa ja nenä vuos, minkä kerkes, mutta pakko se oli vaa mennä ylöspäin. Välillä tuli kohtia, joissa rappuskorkeudet ei ollu kauhee ideaaliset tälläselle töppöjalalle ja ne oli vielä miltei pystysuorat ni joutu ihan ottaa muutkin raajat apuun. :D Jossaki välissä sitte joku meille ilmotti, että ny ollaa vuoren huipulla. Pakkoha se oli Jallupullo korkata ja kuvat napata. Sitten meille ilmotettiinki, että ei me oltukkaa iha vielä huipulla, että parit rappuset olis vielä… No sitten ei enää kauaa menny, että päästiin oikeesti sinne huipulle. Maisemat oli hulppeet, suosittelen!
Se oikea huippu:
Huipulta lähettii sitte valumaa hetken päästä alaspäin, mikä olikin oikein mukavaa vaihtelua jaloille pitkän nousun jälkeen. Ei ihan kauheesti alaspäin päästy, ku pitiki ylittää seuraava kukkula, ku sen takana oli sit se lounaspaikka. No kiivetää kiivetää…
Puol yhen aikaa päästii lounaspaikalle ja hetken päästä saatii ruokaaki, mikä maistu aika pirun hyvälle ton rupeeman jälkeen. Yhen aikaa varmaa jo taas liikuttii ja mihinkäs muualle, kuin viereiselle vuorenhuipulle (se missä pallo, näkyy kaukanakin osassa kuvia). No se oli viimenen paha nousu onneks se ja Jallua pääs maistelee taas
Sieltä me lähettiinki sitte valumaan toiselle kaapelihissi-pysäkille. Ennen puolta kolmea oltiin perillä, mutta muita joukkoja odoteltiin yli kolmen, joten vähän kylmä alko tuleen ku ei ollu enää liikkeessä. Mittari näytti +11astetta.
Näkymät kaapelihisseistä oli kyllä kans sanoinkuvaamattoman upeat, joten vaikkei kunto antas periksi vuorella vaeltaa, ni hissikyyteihin kannattas ainaki lähtee
Vuorenvallotuksen jälkeinen olo oli aika raukee. Nuha senkus paheni, mutta mieli oli hyvä, ku oli saavuttanu jotain niiiiiiiin nättiä. Mä vetäydyin illallisen jälkeen jo huoneeseen lepäämään ja arvakkaas mitä kävi ku pääsin peiton alle? No eikö se saatanan monsteri kaivautunu taas jostain esiin!!!! Bye Bye yöunet – taas.
No ei kyl mä joskus kympin aikaa päätin olla välittämättä siitä, käänsin kylkee ja aloin nukkuun.
3.päivä, sunnuntai 17.11.
Taas siin puol seiska herätys, seiskaks aamiaiselle, jonka jälkee huoneiden luovutus ja kasilta sitte lähti tutut kaks bussillista liikkeelle. Luulin muuten löytäneeni aamuks kahvia, mutta se oliki maitoteetä, jossa kahvin maku! Kiina...
Sunnuntain eka stoppi oli Qiankou Civilian Residence Museum, jota kiertäessä meni n. tunti.
Tuolta suunnattii Tunxi Ancient Streetille: vanhalle shoppailukadulle, josta ostinkin parit paketit syömäpuikkoja kotiin (10paria) ja pari huumoripassia. Rahaa meni 30rmb. Paikalliset hamstras ainaki teetä tuolta mukaansa. Mahtava vanha apteekkiki sijaitsi tolla kadulla: Tädeille ku kerto mikä on hätänä, ni ne teki sulle sellaset coctailit, että pitäs toimia… Kunnon rohtoapteekki siis. En ostanut sieltä kuitenkaan mitään. Tuolla me viihdyttiinki taas semmonen tunti ja sitte mentii lounaalle, josta lähettii kello 12 kohti kotia.
Tunxi oli vähä niinku Etelä Pohojammaa: Tunnisti erikoisista bussipysäkeistä :D
Työpaikalle saavuimme viimein sitten viiden aikaan tehtyämme pari pikku pysähdystä niillä paikallisilla ”ABC-asemilla” :D
Jos tuol vuorel on kerta 60 000 rappusta, ni olis kiva tietää, että moneenko jalalla koski :D Sykemittarikin olis ollu kova sana. Nyt on pohkeiden tilalla jotkut rautakanget ja nokka jatkaa vuotamista, mutta oli se sen arvosta.
Lisää Huangshanista:
Huangshan ? Wikipedia
Huangshan travel guide - Wikitravel
Nii ja sit v*ttu jos se s**tanan öttiäinen on reissannu mun kamoissa Kunshaniin, niin entiä mitä teen!
^ Ei moni paikallinen oo kimppakuvaan pyytäny, mutta sellasia "salakuvaajia" on ollu enempi. Niinku vaikka bussissa ottaa luurin esii ja tua sen tohon pärstän eteen ja sillee tosi huomaamattomasti kameran äänet päällä räppäsee kuvan :D
Oi Kiitos! 
Piti kyllä tätä menoo alkaa rauhottelee, mutta minkäs teet ku tääl on kaikenlaista häppeninkiä kokoajan.
Viikonloppuna Suzhoussa pikkujoulut! Mistäköhän mä tonttulakin löytäsin ;)
Rauhotutaa sitte ens vuonna.
Piti kyllä tätä menoo alkaa rauhottelee, mutta minkäs teet ku tääl on kaikenlaista häppeninkiä kokoajan.
Viikonloppuna Suzhoussa pikkujoulut! Mistäköhän mä tonttulakin löytäsin ;)
Rauhotutaa sitte ens vuonna.
- Liittynyt
- 19.10.2004
- Viestejä
- 13 171
- Ikä
- 37
Oi Kiitos!
Piti kyllä tätä menoo alkaa rauhottelee, mutta minkäs teet ku tääl on kaikenlaista häppeninkiä kokoajan.
Viikonloppuna Suzhoussa pikkujoulut! Mistäköhän mä tonttulakin löytäsin ;)
Rauhotutaa sitte ens vuonna.
Tota määkin aika usein käytän tekosyynä... :D Ja ei rauhotuta ensvuonna(kaan)!
Voisit sääki vähän harjotella vaimohommia ja neuloisit ite ittelles lakin.
Ei ehi :D
