- Liittynyt
- 12.12.2006
- Viestejä
- 724
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Oikein.6?
Lasketaan kolme ulommassa laatikossa olevaa numeroa yhteen ja vähennetään keskimmäisessä laatikossa oleva:
2+4+1-2=5
3+4+2-4=5
10+2+1-8=5
2+5+6-8=5
Mikä numero ? paikalle : 1, 3, 9, ?
:D
27. Kolmosen potenssejahan tuossa.
27 on luku, joka koostuu numeroista 2 ja 7.
Veikkaan vastaukseksi kasia, joka saadaan kun edelliseen lisätään aina yksi viiva tai kaari lisää.
Kokeillaan matemaattista ongelmaa ja annetaan vinkiksi, että kyseessä on kompatehtävä. Katsotaan minkälaisia vastauksia tulee.
Ongelma: määritä seuraavan aritmeettisen operaation sisältävän lausekkeen yhtäsuuruusmerkin oikealle puolelle tuleva osa: 1 + 1 =
Yhtä oikeaa vastausta ei sinänsä ole, mutta miksi näin?
Tossa nyt voi jeesustella niin monella eri tavalla ( onko nuo sit jonkun järjestelmän numeroita, totuusarvoja vai mitä, miten operaatio on määritelty jne.) ettei kannata edes aloittaa.
Juuri näin.
Kiitän vastauksista, ne olivat juuri sellaisia mitä hainkin. Tarkoituksena ei ollut ajatella laatikon ulkopuolelta eikä myöskään sen sisältä, vaan tarkastella kuinka kauan kestää, että joku matemaattisesti orientoitunut henkilö korjaa. Ei minulla ollut tähän mitään vastausta mietittynä. En minä tiedä matematiikasta juuri mitään.
Saanen kuitenkin vielä kysyä eräästä asiasta, joka luultavasti menee logiikan puolelle. Miten on mahdollista ensin sanoa, että "Erilaisia aritmetiikkoja voidaan tietysti määritellä melkein mielivaltaisesti" ja jatkaa kahden lauseen päästä, että "Onkos "aritmetiikalle" mitään yleisesti käytettyä määritelmää - eli mitä ehtoja jonkin kalkyylin pitää täyttää, jotta sitä saa sanoa aritmetiikaksi?"? Eli miten voi ensin todeta, että jokin voidaan määritellä jotenkin ja sen jälkeen kysyä, että miten se määritellään? Onko tässä ristiriita?
Jatketaan vielä logiikan puolella. Tehtävänanto mainitsi lausekkeen sisältävän aritmeettisen operaation ja yhtäsuuruusmerkin. Siis yksi molempia, tosin yhtäsuurusmerkki voi tietenkin merkitä tätä operaatiota kuten mikä tahansa muukin symboleista. Lausekkeesta löytyy merkit 1, + ja =. Miten voidaan siis olettaa, että "yhtäsuuruus merkitään symbolien järjestyksellä", jos on mainittu, että yhtäsuuruusmerkki on olemassa? Vai voiko symbolien järjestys olla merkki? Meneekö tämä semanttisesti oikein?
Voitaneen siis sanoa, että tehtävänannon tarkka lukeminen luo kuitenkin jonkinlaisen "laatikon" tahi jopa "pinon" "laatikoita". Tosin tämä "laatikko" saattaa olla edelleen "pohjaton".
Osaatko selittää kansantajuisesti, että minkälaisissa tilanteissa esiintyy diskreetti metriikka? Entä antaa jotain yksinkertaista esimerkkiä avaruudesta, jossa ei ole mielekästä puhua metriikasta?Ei ole ristiriitaa. Vertaa esimerkiksi siihen, että metrinen avaruus määritellään pariksi <X, d>, missä X on joukko ja d: X^2 -> R on funktio, joka toteuttaa tietyt ehdot siten, että sen voidaan sanoa määräävän jokaisen kahden X:n alkion välisen etäisyyden. Tämä on siis yleinen määritelmä sille, mitä ehtoja avaruuden pitää täyttää ollakseen metrinen avaruus. Erilaisia nämä ehdot täyttäviä avaruuksia voidaan sitten määritellä mielivaltaisesti, kunhan huolehditaan siitä, että yleisen määritelmän ehdot täyttyvät.
Osaatko selittää kansantajuisesti, että minkälaisissa tilanteissa esiintyy diskreetti metriikka? Entä antaa jotain yksinkertaista esimerkkiä avaruudesta, jossa ei ole mielekästä puhua metriikasta?

Osaatko selittää kansantajuisesti, että minkälaisissa tilanteissa esiintyy diskreetti metriikka?