Matemaattinen ongelma tai jotain

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Nor
  • Aloitettu Aloitettu
Tässä vähän mietittävää. Vuosi sitteen olleessa tentissä kyseinen tehtävä ollut ja juuri yritän opiskella tulevaan tenttiin. Tämä ei tunnu aukeavan millään.

Osoita seuraavan laskuesimerkin avulla, miten kansainvälinen kauppa vaikuttaa markkinoiden kokoon, tuotteiden hintoihin, tuotantotapoihin ja valmistettujen differentioitujen tuotteiden lukumäärään.
Autoja valmistetaan monopolistisesti kilpailuilla markkinoilla ja yritysten kohtaama kysyntäkäyrä on muotoa:
Q = S[(1/n)-(P-p)/30000]
jossa Q on kunkin valmistajan myymä määrä, S on toimialan kokonaismyynti, n valmistajien kokonaismäärä, P valmistajan perimä hinta ja p muiden valmistajien keskimääräinen hinta.
Auton valmistajien kustannusfunktio on
C = 750 000 000 + 5000Q
Oletetaan, että kahdessa maassa (koti- ja ulko-) tuotantokustannukset ovat yhtä suuret.
Kotimaassa myydään tällöin 900 000 ja ulkomaassa 1,6 miljoonaa autoa. Osoita joko graafisesti tai analyyttisesti, kuinka monta auton vamistajaa toimii markkinoilla ja millä hinnoilla kukin valmistaja myy autojaan kansainvälisen kaupan ollessa kiellettyä sekä koti- että ulkomaassa. (Muista, että seuraava yhtälö voitiin johtaa yritysten lukumäärän ja kustannusten välillä: AC = n(F/S)+c. Yritysten hinnoittelun ja markkinoilla olevien yritysten välillä on taas seuraavanlainen relaatio: P = c+30000/n. Kaavoissa AC ovat keskimääräiset kustannukset, F kiinteät kustannukset ja c muuttuvat kustannukset)
Mitä tapahtuu, jos sallitaan vapaakauppa näiden kahden maan välillä siten, että kuljetuskustannuksia ei ole? Mikä on maailmanmarkkinoilla myyytävien autojen hinta, määrä ja kuinka monta yritystä markkinoilla on?
 
Tein tässä ajankuluksi ja harjoitukseksi hiukan laskelmaa penkkaamisen energiankulutuksesta. Mittasin matkan rinnalta suorille käsille ojennettuun tankoon 50cm, ja otin esimerkkisetiksi 10x10x60kg. Eli tavallaan nostaisin 6000kg. Eli työn suuruus olisi= h x m x g.

6000kg x 9,81m/s`2 x 0,5m=29430 Joulea. Yksi kalori on 4,1868 joulea. 29430/4,1868= n.7029,2 kaloria eli noin 7kcal.

Karkea laskelma ja ei otettu negatiivista työtä huomioon, koska en osaa, mutta onko penkkaaminen tosiaan näin kevyttä vai meneekö tässä nyt joku perusasia huolella päin helvettiä? Tuntuu hassulta että kahdella grammalla sokeria jaksaisi penkata 6000 kilon edestä tavaraa. Siis teoriassa, hehe.
 
Tein tässä ajankuluksi ja harjoitukseksi hiukan laskelmaa penkkaamisen energiankulutuksesta. Mittasin matkan rinnalta suorille käsille ojennettuun tankoon 50cm, ja otin esimerkkisetiksi 10x10x60kg. Eli tavallaan nostaisin 6000kg. Eli työn suuruus olisi= h x m x g.

6000kg x 9,81m/s`2 x 0,5m=29430 Joulea. Yksi kalori on 4,1868 joulea. 29430/4,1868= n.7029,2 kaloria eli noin 7kcal.

Karkea laskelma ja ei otettu negatiivista työtä huomioon, koska en osaa, mutta onko penkkaaminen tosiaan näin kevyttä vai meneekö tässä nyt joku perusasia huolella päin helvettiä? Tuntuu hassulta että kahdella grammalla sokeria jaksaisi penkata 6000 kilon edestä tavaraa. Siis teoriassa, hehe.

No mekaaninen työhän noin yleensä kuluttaa hyvin vähän energiaa.
 
Mekaaniseen työhön menee tuon verran energiaa, mutta ihminen, niinkuin mikään mukaan kone tai "kone", ei ole ideaalinen, eli se ei pysty tekemään työtä 100% hyötysuhteella. Ihmisellä tuo suhde taitaa olla tässä tapauksessa jossain 15-20% paikkeilla. Energiaa menee mm. lämmöntuottoon, energiavarastojen muodosta toiseen muuttamista (tuossa suorituksessa ATP ei riitä millään, vaan energiaa on tehtävä KP:stä ja glykogeenistä) ja hapen kuljettamiseen (=kohonnut syke ja ventilaatio). Todellisuudessa tuohon suoritukseen menee siis huomattavasti enemmän, kuin 7Kcal.
 
Pakkohan ton on noilla laskemilla olla ihan päin metsää kun ei eihän se kulutus voi olla sama eri ihmisillä. Joku ottaa ton sarjan ilman että syke edes nousee ja toisella jää homma tekemättä kokonaan niin onhan kulutuskin oltava ihan eri luokkaa.
 
miten toi pitäs miettiä?

Tossa pitää ajatella, että minkä takia ongelmaa ei ensin saanut ratkaistua, mutta viimeisen lisäyksen jälkeen opiskelija tiesi vastauksen heti. Lisävihje: liittyy talon numeroon.
 
Tuksu-Tukiaisella on 7 lasta (voi niitä poloisia). Joukossa on kahdet kolmoset. Jos lasten iät kerrotaan keskenään, saadaan 6591. Minkä ikäisiä lapset ovat?
 
Olio kävelee eteenpäin yhden metrin sekunnissa. Olion nopeus laskee puoleen joka sekuntti. Tuleeko olio koskaan saavuttamaan kahta metriä, aikaa ollen loputtomasti? Perustelut.

En tiedä onko vastaavaa jo ollut tässä ketjussa, mutta en nyt jaksa alkaa pläräämään jokaista sivua läpi.
 
Tuolla kaavallahan olio etenee joka sekunti puolet jäljelläolevasta matkasta eli ei siis koskaan tule saavuttamaan määränpäätä (2m).

Jos oikein muistelis lukion matikkaa, niin varmaan vois keksiä jonkun geometrisesti supistuvan (tms.?) lausekkeen, jolla tämän esittäs, mutta taidampa sen sijaan käydä nukkumaan.
 
Olio kävelee eteenpäin yhden metrin sekunnissa. Olion nopeus laskee puoleen joka sekuntti. Tuleeko olio koskaan saavuttamaan kahta metriä, aikaa ollen loputtomasti? Perustelut.

En tiedä onko vastaavaa jo ollut tässä ketjussa, mutta en nyt jaksa alkaa pläräämään jokaista sivua läpi.

Geometrinen sarja kertoimella 1/2, jonka summa on 2. Vastaus siis on ei.

Tama kuulostaa kylla lahes matikan kotitehtavalta ja vahemman yleiselta pahkinalta...
 
Ei itseasiassa ollut kotitehtävä, ihan netistä bongasin. Jäi vaan mietityttämään... Ensin ajattelin tuon niin että pakkohan sen on joskus päästä sinne kahteen metriin jos se kerta koko ajan liikkuu. Nyt teidän vastaustenne jälkeen onneksi selkisi, kiitän. ;)
 
Olio kävelee eteenpäin yhden metrin sekunnissa. Olion nopeus laskee puoleen joka sekuntti. Tuleeko olio koskaan saavuttamaan kahta metriä, aikaa ollen loputtomasti? Perustelut.

En tiedä onko vastaavaa jo ollut tässä ketjussa, mutta en nyt jaksa alkaa pläräämään jokaista sivua läpi.
Vitsejä!-tredissä on aikoinaan vastaavanlainen ollut.

Olio ei saavuta koskaan kahta metriä.
 
Pisteet A,B,C ja D ovat suoralla niin, että AC=5/3*AB ja AD=1/6*AB.
Missä suhteessa

a) Piste B jakaa janan AC

b) Pisteet D ja B jakavat janan AC?
 
Back
Ylös Bottom