- Liittynyt
- 5.11.2005
- Viestejä
- 7 766
Laitetaanpa pientä yhteenvetoa kun on pelitunteja reilu 20 takana. Ostan tämän Xboxille, joten kyseessä on Meksikon versio PC:lle, kun en ala kahdesta pelistä maksamaan ja vanhat tallennukset oli myöskin PC:llä. Joka tapauksessa, muutamia juttuja joihin olen kiinnittänyt huomiota:
Ihan ensimmäiseksi; peli tuntuu paikoitellen aika helpolta medium-tasollakin verrattuna ykköseen. Tämä voi tosin johtua importatusta ME1-hahmosta. Lähinnä huomaa lukittujen ovien avaamisesta ja hakkeroinnista, joissa ei ole minkäänlaista haastetta. Minipelit noissa on kyllä ihan hauskasti toteutettu.
Jos ykkösosan hahmonkehitys oli simppeli, niin tässä sitä on yksinkertaistettu vielä lisää ja aika rankalla kädellä. Ei oikeastaan huono juttu, toimii hyvin. Ykkösen käsittämättömän paskasta inventaariosta on päästy eroon kokonaan. Tässä ei siis kerätä mahdotonta määrää erilaisia aseita talteen yms., vaan olemassa olevia aseita parannellaan aluksen laboratoriossa. Toki aseita on siis erilaisia, mutta vähemmän. Myös liikkumista on yksinkertaistettu. Kun tehtävä päättyy, palautuu Shepard kavereineen automaattisesti takaisin alukselle. Ei siis tarvitse juosta koko kenttää uudestaan läpi. Myös tehtävien ulkopuolella vältytään turhalta ravaamiselta.
Taistelua on paranneltu huomattavasti ja tietokonekaverit osaavat näppärästi hakeutua suojaan ja edetä ilman pelaajan jatkuvaa ohjeistusta. Lisäksi kaikki kaverit osaavat tällä kertaa ampuakin, myös ne heikommat. Ei siis tarvitse valita aina mukaan niitä parhaita sotilaita, vaan myös tech/biotic-tyypit pärjäävät taistelussa.
Dialogi on samaa tuttua ja laadukasta kuin ensimäisessäkin pelissä. Erona se, että vanhat charm- ja intimidate -skillit on nyt yhtä kuin paragon ja renegade. Eli pelaajan toimet vaikuttavat siihen, mitä dialogivaihtoehtoja on. Mukavana lisänä on vielä tietyt kohtaukset, joihin pelaaja voi vaikuttaa (oikealla tai vasemmalla hiiren klikkauksella, riippuen tilanteesta onko paragon vai renegade). Esimerkiksi jos jotain osoitetaan aseella, voi pelaaja mennä väliin. Aikaa miettimiseen tosin on vain pari sekuntia, joten nopeita päätöksiä vaaditaan. Renegade-optiot (intimidate) dialogissa ovat myös aiempaa rankempia ja tässä onkin mahdollista olla todellinen ultimate badass.
Juoni ei ole pahemmin auennut vielä, enkä siitä mitään sanokaan etten spoilaa. Uusia hahmoja on paljon, eikä kehenkään oikein voi luottaa, kun kaikki tuntuu niin hämärältä. Vanhojakin on mukana, mutta niistäkään en sano mitään etten spoilaa. Juonesta vielä sen verran, että se ei kovin mielenkiintoiselta vaikuta ainakaan tässä vaiheessa, mutta sama juttu se oli ykkösessäkin, menee hetki ennen kuin se käynnistyy kunnolla.
Sivutehtäviä on paljon vähemmän, eivätkä ne ole ykkösosan kaltaisia itseään toistavia ja tylsiä suorituksia, vaan pitempiä ja pääosin mielenkiintoisia. Lisäksi ne liittyvät lähes kaikki jotenkin pääjuoneen.
Pelimaailma tässä kakkosessa on todella karu ja synkkä verrattuna ykköseen. On paikkoja joista haluaa poistua heti kun on saapunutkin. Minne ikinä meneekin, aina kaikkien elämä tuntuu olevan täyttä paskaa. Kielenkäyttö on myös astetta roisimpaa. Ihan mukavaa vaihtelua ykkösen "kliiniin" ilmapiiriin.
Tästä voisi tarinoida vaikka kuinka paljon, mutta tuossa nyt nuo pääasialliset erot joita tuli mieleen. Jokainen näkee ne kuitenkin itse kun pelaa. Aluksi harmitti tuo yksinkertaistettu pelimekaniikka, mutta äkkiä siihen tottui. Eipä ole oikein moitittavaa pelistä, mukavasti unohtuu ajantaju kun tätä paukuttaa menemään. Toinen pelikerta tulee olemaan vielä parempi, kun pääsee sohvalle ison ruudun ja kunnon äänentoiston äärelle.
Ihan ensimmäiseksi; peli tuntuu paikoitellen aika helpolta medium-tasollakin verrattuna ykköseen. Tämä voi tosin johtua importatusta ME1-hahmosta. Lähinnä huomaa lukittujen ovien avaamisesta ja hakkeroinnista, joissa ei ole minkäänlaista haastetta. Minipelit noissa on kyllä ihan hauskasti toteutettu.
Jos ykkösosan hahmonkehitys oli simppeli, niin tässä sitä on yksinkertaistettu vielä lisää ja aika rankalla kädellä. Ei oikeastaan huono juttu, toimii hyvin. Ykkösen käsittämättömän paskasta inventaariosta on päästy eroon kokonaan. Tässä ei siis kerätä mahdotonta määrää erilaisia aseita talteen yms., vaan olemassa olevia aseita parannellaan aluksen laboratoriossa. Toki aseita on siis erilaisia, mutta vähemmän. Myös liikkumista on yksinkertaistettu. Kun tehtävä päättyy, palautuu Shepard kavereineen automaattisesti takaisin alukselle. Ei siis tarvitse juosta koko kenttää uudestaan läpi. Myös tehtävien ulkopuolella vältytään turhalta ravaamiselta.
Taistelua on paranneltu huomattavasti ja tietokonekaverit osaavat näppärästi hakeutua suojaan ja edetä ilman pelaajan jatkuvaa ohjeistusta. Lisäksi kaikki kaverit osaavat tällä kertaa ampuakin, myös ne heikommat. Ei siis tarvitse valita aina mukaan niitä parhaita sotilaita, vaan myös tech/biotic-tyypit pärjäävät taistelussa.
Dialogi on samaa tuttua ja laadukasta kuin ensimäisessäkin pelissä. Erona se, että vanhat charm- ja intimidate -skillit on nyt yhtä kuin paragon ja renegade. Eli pelaajan toimet vaikuttavat siihen, mitä dialogivaihtoehtoja on. Mukavana lisänä on vielä tietyt kohtaukset, joihin pelaaja voi vaikuttaa (oikealla tai vasemmalla hiiren klikkauksella, riippuen tilanteesta onko paragon vai renegade). Esimerkiksi jos jotain osoitetaan aseella, voi pelaaja mennä väliin. Aikaa miettimiseen tosin on vain pari sekuntia, joten nopeita päätöksiä vaaditaan. Renegade-optiot (intimidate) dialogissa ovat myös aiempaa rankempia ja tässä onkin mahdollista olla todellinen ultimate badass.
Juoni ei ole pahemmin auennut vielä, enkä siitä mitään sanokaan etten spoilaa. Uusia hahmoja on paljon, eikä kehenkään oikein voi luottaa, kun kaikki tuntuu niin hämärältä. Vanhojakin on mukana, mutta niistäkään en sano mitään etten spoilaa. Juonesta vielä sen verran, että se ei kovin mielenkiintoiselta vaikuta ainakaan tässä vaiheessa, mutta sama juttu se oli ykkösessäkin, menee hetki ennen kuin se käynnistyy kunnolla.
Sivutehtäviä on paljon vähemmän, eivätkä ne ole ykkösosan kaltaisia itseään toistavia ja tylsiä suorituksia, vaan pitempiä ja pääosin mielenkiintoisia. Lisäksi ne liittyvät lähes kaikki jotenkin pääjuoneen.
Pelimaailma tässä kakkosessa on todella karu ja synkkä verrattuna ykköseen. On paikkoja joista haluaa poistua heti kun on saapunutkin. Minne ikinä meneekin, aina kaikkien elämä tuntuu olevan täyttä paskaa. Kielenkäyttö on myös astetta roisimpaa. Ihan mukavaa vaihtelua ykkösen "kliiniin" ilmapiiriin.
Tästä voisi tarinoida vaikka kuinka paljon, mutta tuossa nyt nuo pääasialliset erot joita tuli mieleen. Jokainen näkee ne kuitenkin itse kun pelaa. Aluksi harmitti tuo yksinkertaistettu pelimekaniikka, mutta äkkiä siihen tottui. Eipä ole oikein moitittavaa pelistä, mukavasti unohtuu ajantaju kun tätä paukuttaa menemään. Toinen pelikerta tulee olemaan vielä parempi, kun pääsee sohvalle ison ruudun ja kunnon äänentoiston äärelle.
