BB PRO Marko Savolainen

Bisley sanoi:
Suomalainen lähtee aina kisoihin ”sijoittumaan”. Amerikkalainen menee voittamaan.

Suomalainen vähättelee saavutuksiaan.

-”Voititte kultaa, miltä nyt tuntuu?”
-”No ihan ok fiilis, tästä on hyvä lähteä eteenpäin.”

Amerikkalainen menestyjä on ylpeä saavutuksistaan ja kertoo niistä mielellään muille ja kannustaa toisia siinä samalla. Kuuntelijat yleensä iloitsevat mukana ja ihailevat oman maansa menestyjiä.

Suomalaiseen luonteeseen ei sovi kehua omia tuotoksiaan. Se opetetaan jo nuorena ja tämä kantaa läpi elämän. Jos toinen kehuu vaikka taidokkaasti rakennettua omakotitaloa, sitä pitää vähätellä, jottei anna ylimielistä kuvaa itsestään.

-”Oletpa upean talon rakentanut!”
-”No se nyt on tollanen...”
-”Eiku ihan oikeasti, uskomattoman hieno!”
-”Oishan tuon nyt voinu paremminkin tehdä...”

Amerikkalaista kehuttaessa otetaan kehut vastaan, ollaan ylpeitä ja motivoidaan toisia jahtaamaan unelmiaan.

-”Valtavan kauniin talon olette rakentaneet ihan itse!”
-”Kiitos paljon! Tein kovasti töitä ja olen todella tyytyväinen loppulokseen. Haluan esimerkilläni myös näyttää, että kuka tahansa pystyy mihin vaan, kunhan vain haluaa sitä tarpeeksi. ”

Suomalainen ei osaa ottaa kehuja vastaan ja suorastaan menee hämilleen. Voit testata tätä käytännössä ja nähdä miten harvoin ensinnäkään kukaan kehuu toista ja jos sitten kehuu, siitä menee pasmat toisella ihan sekaisin.

Kehu vaikka ruokakaupassa kassatyttöä tai työkaveria ja kerro, että hänellä on kauniit hiukset tai silmät tms. Itse olen silloin tällöin nähnyt jollain todella kauniit hiukset tai esim jollain on todella hyvän tuoksuinen hajuvesi ja tästä kommentoinut jollekin tuiki tuntemattomalle. Reaktio on useimmiten punastuminen, hymy ja pienen pieni hämmennys. Tosin veikkaan kyllä, että sellaisesta positiivisesta kehumisesta jää toiselle päälimmäisenä hyvä mieli. 😄
Click to expand...

Tämä on täysin totta että täällä käyttäydytään eri tavalla kuin vaikka jenkeissä.

Mutta mielestäni se ei ole pelkästään negatiivinen asia.
Kyllä omista saavutuksista tietenkin ylpeä saa olla, mutta ei niillä kuulu leijua.

Vielä vähemmän kannattaa leijua jos ei ole juuri mitään edes saavuttanut.
Meillä on samassa työ paikassa muutama tälläinen tapaus jotka jatkuvasti kehuvat itseään ja yrittävät nostaa itseään muiden yläpuolelle, ja se on todella raskasta kuunneltavaa, eikä näiden ihmisten kanssa kukaan halua tehdä töitä.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Bisley sanoi:
Suomalainen lähtee aina kisoihin ”sijoittumaan”. Amerikkalainen menee voittamaan.

Suomalainen vähättelee saavutuksiaan.

-”Voititte kultaa, miltä nyt tuntuu?”
-”No ihan ok fiilis, tästä on hyvä lähteä eteenpäin.”

Amerikkalainen menestyjä on ylpeä saavutuksistaan ja kertoo niistä mielellään muille ja kannustaa toisia siinä samalla. Kuuntelijat yleensä iloitsevat mukana ja ihailevat oman maansa menestyjiä.

Suomalaiseen luonteeseen ei sovi kehua omia tuotoksiaan. Se opetetaan jo nuorena ja tämä kantaa läpi elämän. Jos toinen kehuu vaikka taidokkaasti rakennettua omakotitaloa, sitä pitää vähätellä, jottei anna ylimielistä kuvaa itsestään.

-”Oletpa upean talon rakentanut!”
-”No se nyt on tollanen...”
-”Eiku ihan oikeasti, uskomattoman hieno!”
-”Oishan tuon nyt voinu paremminkin tehdä...”

Amerikkalaista kehuttaessa otetaan kehut vastaan, ollaan ylpeitä ja motivoidaan toisia jahtaamaan unelmiaan.

-”Valtavan kauniin talon olette rakentaneet ihan itse!”
-”Kiitos paljon! Tein kovasti töitä ja olen todella tyytyväinen loppulokseen. Haluan esimerkilläni myös näyttää, että kuka tahansa pystyy mihin vaan, kunhan vain haluaa sitä tarpeeksi. ”

Suomalainen ei osaa ottaa kehuja vastaan ja suorastaan menee hämilleen. Voit testata tätä käytännössä ja nähdä miten harvoin ensinnäkään kukaan kehuu toista ja jos sitten kehuu, siitä menee pasmat toisella ihan sekaisin.

Kehu vaikka ruokakaupassa kassatyttöä tai työkaveria ja kerro, että hänellä on kauniit hiukset tai silmät tms. Itse olen silloin tällöin nähnyt jollain todella kauniit hiukset tai esim jollain on todella hyvän tuoksuinen hajuvesi ja tästä kommentoinut jollekin tuiki tuntemattomalle. Reaktio on useimmiten punastuminen, hymy ja pienen pieni hämmennys. Tosin veikkaan kyllä, että sellaisesta positiivisesta kehumisesta jää toiselle päälimmäisenä hyvä mieli. 😄
Click to expand...

Tossa vaan se että jos amerikkalainen kysyy miten mennyt tai mitä perheelle kuuluu niin ei häntä kiinnosta vittuakaan.
Tulee mieleeen ismo leikolan sketsi aiheesta.
Sama juttu noiden kehujen kanssa, ne on vaan small talkkia.
Se on totta että suomalaiset pienestä pitäen opetettu ettei mitään saa kehua, varsinkin aikaisemmin.
Luulen että enää ei ihan näin ole, jossain maaseudulla oon huomannut mut taitaa olla parempaan suuntaan.
 
Eikös tämä ollut -94 jossa Marko 21 vuotias?

1588608148980.png
 
OlaviVirta sanoi:
Kovin on heterogeenistä porukkaa tuolla kuvauksella suomalaiset ja amerikkalaiset. Samoin se, että suomalainen juo viinaa ja tappaa sillä itsensä siitä seuraavaan kansantautiin.

Asia ei ole noin yksiselitteinen ja suoraansanoen ärsyttää tuollainen yleistys.
Click to expand...
Tarkoituksella vähän liioittelin ja kirjoitin yliampuvaa tekstiä. Ei tietenkään saa yleistää noin kärkkäästi, mutta pikkasen satiiriluontoisesti tuon tein, jotta sain heräteltyä keskustelua. Yllättävän moni kyllä näkee noissa yleistyksissä totuuttakin. Kyllähän suomalainen kulttuuri on aina ollut vähän värittömämpi ja jurompi kuin vaikka naapurimaassa Ruotsissa. Toivottavasti et nyt kuitenkaan ihan hirveästi ärsyyntynyt tekstistä. Itse tykkään Suomesta ja suomalaisista kaikesta metsäläisyydestä huolimatta. Ja kun esim lukee Karoliina Korhosen Finnish Nightmares -teoksia, niin kyllähän niissäkin yleistetään mutta silti moni meistä tunnistaa itsensä tai suomalaisia luonteenpiirteitä!

531d900c792b461b9a98ad2329f99e34.jpg
 
Ei omista saavutuksista puhuminen ole lähtökohtaisesti negatiivinen asia. Ärsyttäviä ovat sellaiset ihmiset, jotka eivät osoita lainkaan kiinnostusta muiden saavutuksia kohtaan.

Itse tunnen montakin ihmistä, jotka eivät koskaan kysy minulta, että mitä kuuluu, vaan haluavat aina kertoa mitä ovat itse tehneet ja saavuttaneet. Usein he myös vähättelevät muiden tekemisiä.

Kun asiaa katselee tarkemmin, niin usein nämä ihmiset ovat saaneet jo lapsuudessa huomion tekemisen kautta kautta, eikä siitä syyystä, että ovat olemassa.

Tälläinen ihminen ei sitten aikuisenakaan välttämättä koe olevansa rakkauden arvoinen kuin suoritusten ja saavutusten kautta.

Siksi omista suorituksista pitää puhua jatkuvasti. Näin ollen suoritukset ei välttämättä edes tuo elämään iloa, vaan ne muuttuvat pakkomielteeksi. Suorituksen jälkeen mietitään heti seuraavaksi mitä voisi seuraavaksi suorittaa, ettei ihmisarvo vain katoa.

Saavutuksista on hienoa onnellinen, mutteivat ne tee kenestään parempaa ja arvokkaampaa ihmistä. Se olisi saavutuksista puhujan ja myös niitä kuuntelevan hyvä muistaa. Joku voi mitätöityä toisen saavutuksista, sen sijaan, että olisi toisen puolesta onnellinen.

Itse kyllä silti vähän kadehdin amerikkalaista tyyliä ja sitä sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä, mikä siellä esimerkiksi naapurustoissa lukemani mukaan vallitsee.
 
Viimeksi muokattu:
Immortality sanoi:
on tää kyllä ironista, että Markoa jaksaa vieläkin seurata mielummin kuin suurimpaa osaa muista tän lajin kavereista. Tiedä sitten onko Marko mielenkiintoinen vai nykyiset bodarit niin tylsiä.
Click to expand...


Ironista?? Selitys tästä Markon kiinnostavuudesta on hyvin yksinkertainen: Hänen historiassaan on muutakin kuin PT kurssi, itsensä kohottaminen megajulkkikseksi ja somevaikuttajaksi täysin omatoimisesti ja ansiotta, ja se tekee hänestä kiinnostavan. Marko ei tyrkytä mitään "tein kaiken naturaalina" -saagaa, vaan kertoo miten asiat olivat. Hän on luonut kuvaa avoimesta, rehellisestä ja suomalaiseksi poikkeuksellisen lahjakkaasta kehonrakentajasta, ja ihmiset pitävät siitä. Siis ne jotka eivät kadehdi, tai ole katkeria koska haluavat saman määrän huomiota, olematta kerrassaan mitään. Lienee täysin kiistatonta että Marko on tehnyt ja nähnyt paljon, niin hyvässä kuin pahassa, mutta joka tapauksessa elänyt ja kokenut enemmän kuin useimmat lajin parissa pörräävät oman elämänsä supertähdet? Hän on erikoistapaus, ja siksi kiinnostava, ihailtu ja kadehdittu, kuten kommenteista tulet näkemään. Ongelman ydin on pitkälti se, että monet haluaisivat päästä samaan kokoon ja kuntoon kuin Marko parhaimmillaan, mutta vähemmällä työllä ja vaivalla. Kun se ei onnistu, ollaan pettyneitä ja katkeria. Vaikka oma kyvyttömyys on suurin kehityksen este, pettymys kanavoidaan aina niihin, jotka ovat menestyneet. Ja vaikka kirjoitan täysin ympäripyöreästi osoittelematta mihinkään suuntaan ja nimeämättä muita kuin Markon itsensä, niin tietyt tahot samaistuvat esittämiini tuntomerkkeihin ja vetävät tästä herneet, kuten tavallisesti..
 
Laitetaanpa tässä muutama ennen julkaisematon kuva Markosta että ketju säilyy elossa.
Nämä kuvat ovat muistaakseni vuodelta -96. Vai olisiko ollut alkuvuosi -97, en muista. Oulun edenissä oli muutamana vuonna oulun vahvin mies-kisat Timosen Pasin pitämänä ja Marko oli esiintyi tuona vuonna.

Oli se hurja näky. Se yleisön hämmästely jäi mieleen ja kävi selville tuosta yhdestä kuvastakin. Lisäksi paikalla oli Markon vanhemmat ja se kyllä kävi selväksi että vanhemmat elivät tuossakin hetkessä täysillä Markon mukana ja liikutustakin näkyi.

Yhtään kuvaa en osannut ottaa, mutta hyvä että tuon verran jäi talteen.

Marko_Eden_1998_1.jpeg
Marko_Eden_1998_2.jpeg
Marko_Eden_1998_4.jpeg
Marko_Eden_1998_5.jpeg
 

Liitteet

  • Marko_Eden_1998_6.jpeg
    Marko_Eden_1998_6.jpeg
    246,4 KB · Katsottu: 481
Roboz sanoi:
Ongelman ydin on pitkälti se, että monet haluaisivat päästä samaan kokoon ja kuntoon kuin Marko parhaimmillaan, mutta vähemmällä työllä ja vaivalla. Kun se ei onnistu, ollaan pettyneitä ja katkeria
Click to expand...

Mielestäni tuo hieman absurdi lause. Tottakai Marko on monelle ollut esikuva kuntonsa puolesta, mutta kuinka moni oikeasti on kuvitellut pääsevänsä samaan kuntoon missä Marko parhaimmillaan oli? Se on vähän kärjistettynä sama, että haluaisi olla yhtä rikas kun Bill Gates ja sitten pettyy ja kateroituu kun saavuttaakin vain 100 miljoonan omaisuuden.

Näin ulkopuolisen silmin, mielestäni Markoa on kohdeltu aina erittäin hyvin ainakin täällä pakkotoistolla. Todella mielenkiintoinen persoona hän on aina ollut.

Osa kritiikistä ja hänen toimintansa ihmettely voi olla ihan aiheellista tai toisen ihmisen mielipide, ei sen tarvitse olla kateutta tai katkeruutta.
 
Viimeksi muokattu:
-Mäki- sanoi:
Makella oli -97 skaboissa aika pitkä takatukka, onkohan nämä kuitenkin vielä vanhempia tai sitten -98 kuten tiedostonimissä?
Click to expand...

Minä alunperin muistelin, että olisi ollut -98 ja siksi nimesin kuvat noin, mutta aiemmin tuo oli. Muistaakseni noita Timosen järjestämiä kisoja järjestettiin kahdet ja kolmannetkin piti olla, mutta paikallemennessä ne olikin peruttu ja ne viimeiset piti olla keväällä -97. Tuon muistan kun opiskelut oli loppumassa. Eli nuo kuvat sitten joko -95 tai -96 vuodelta.
 
Jos jollain on vanhoja kuvia Markosta (mielellään ei julkaistuja jopa kuten yläpuolella) ja pystyy niistä antamaan selitystä mitä, missä ja milloin niin mielelläni niitä nostan satunnaisesti Suomen Kehonrakennusliiton IG tilille. Omina postauksinaan tai sattumanvaraisesti sieltä täältä vanhoja kuvia, muutaman sellaisen tehnyt jo aiemmin.
 
kierojalka sanoi:
Tää on muuten jurolle suomalaiselle karseeta ku asioi esimerkiks jenkkien kanssa. Niiltä tollaset arkiset kohteliaisuudet tulee niin luonnostaan. Sit joutuu jatkuvasti punastelee ja heittää takas vastakehuja jostain vähäpätöisestä. :LOL:
Click to expand...


Itse en hirveästi arvosta jenkkien yliampuvaa hehkuttamista kaikesta. Kuka tahansa ojasta kaivettu pummi valuttaa sulavasti ylistystä kameroiden edessä, mutta yhdelläkään sanalla ei oli mitään merkitystä. Jopa koko kielestä tulee aika tylsä, kun kaikki on aina niin helvetin amazing. Pidän brittienglannista paljon enemmän monessakin mielessä. Se on paljon kokonaisempi ja mielenkiintoisempi kieli.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom