BB PRO Marko Savolainen

Omasta mielestä aloittelijalle 2 liikettä per lihas on hyvä. Enkä nyt tarkoita että jaloille kaksi liikettä, vaan että etu- ja takareisille tulee molemmille 2 liikettä. Sama kun hauikselle ja ojentajille 2.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Itse olen vuosien saatossa huomannut sen, että nykyään irtiottokyky on liikkeissä paljon parempi kuin aiemmin. En todellakaan tarvitse esim selälle tyyliin kuutta eri liikettä, jotta saisin sen treenattua kunnolla. Tällä hetkellä olen dieetillä ja treenaan kaksijakoisella (ylä- ja alakroppa) ja kun dieetti on ohi, niin jatkan samalla jaolla, koska jalat lagaa ja tässä tulee joka toinen treenikerta jaloille täysimittainen treeni.

EDIT: Jumalauta vaan nyhtökaura on hyvää.
 
Itse teen niin, että esim. kyykyssä teen pari melko kovaa sarjaa lämppärisarjojen jälkeen (omassa pienessä ja heikossa mittakaavassa) jolloin saa pumpin yms. Ja sitten pari ns. ”täysillä”. Sama prässissä, penkissä jne.
Haubitsit ja vastaavat sitten eri tyylillä. Miltä tämä kuulostaa Markon ja muiden kokeneempien mielestä?
 
Itse teen niin, että esim. kyykyssä teen pari melko kovaa sarjaa lämppärisarjojen jälkeen (omassa pienessä ja heikossa mittakaavassa) jolloin saa pumpin yms. Ja sitten pari ns. ”täysillä”. Sama prässissä, penkissä jne.
Haubitsit ja vastaavat sitten eri tyylillä. Miltä tämä kuulostaa Markon ja muiden kokeneempien mielestä?
Tekisin yhden melko kovan ja sitten kovat.
 
Paino nyt noussut 4 kg kk, vaikka en ole sitä halunnut :) Hieman koventanut treeniä, syönnit ennallaan.

View: https://www.instagram.com/p/Bv3YnHsAs59/?utm_source=ig_share_sheet&igshid=bcam7g36k2z7


Luulisi, että sulla on sen verran satelliittisolua tullut ( = lihasmuisti ), että jos vähän käyt salilla tekemässä kovia sarjoja, niin lihasmassaa tulee vauhdilla ja paino nousee ainakin ekan vuoden. :) Toki sitten kun lähestyttäisiin niitä kerran saavutettuja massoja, homma hidastuisi
 
Lyödään nyt yövuoron ratoks vähän omaa näkökantaa Markon huikeaan kehitykseen menneinä vuosina. Mielestäni Marko on tehnyt erittäin paljon asioita, jotka mahdollistaa juurikin tuon huikean kehityksen. Ei niinkään ne kuuluisat geenit. Ensinäkin jo alusta asti on lähdetty etsimään sitä itselle sopivaa treenityyliä (eikä lähdetty jonkun "gurun" oppiin), joka löytyikin ilmeisen nopeasti. Mielestäni erittäin järkevä systeemi tehdä vähän, mutta todella kovalla intensiteetillä, jolloin on huomattavasti helpompi seurata meneekö homma eteenpäin. Jos tehdään 4-6 kovaa sarjaa per treeni versus 10-15 sarjaa per treeni, niin kyllähän 10-15 sarjan treenissä on paljon vaikeampi sanoa, että onko kehitytty vaiko ei (kun puolet sarjoista todennäköisesti on vajaatehoisia). Tehtiin käytännössä juurikin se lihaskasvun maksimaalisen stimulaation vaatima määrä, ja sen jälkeen annettiin kehon palautua.

Lisäksi panostettiin todella runsaaseen lepoon ja nimenomaan uneen. Nykyäänhän unenpuute on yksi suurimpia riskitekijöitä ihmisen terveydelle. Unessa juurikin ne viimeiset 2-3 tuntia ovat kaikkein kriittisimpiä, jos mietitään oppimista, palautumista, kehittymistä, aivojen puhdistumista, ruoansulatusta, solujen insuliiniherkkyyttä jne. Tästä päästäänkin siihen, että Markon kehon stressikuorma oli huomattavasti vähäisempi kuin nykytreenaajan. Ei ollut työtä, ei ollut älypuhelimia, ei käyty missään kekkereissä, ei juotu alkoholia, ei tehty käytännössä mitään muuta stressireaktiota elimistölle, kun se punttitreeni. Käsittääkseni ei myöskään ollut kofeiinituotteita käytössä, jotka pitävät elimistön stressitasoja huomattavia aikoja koholla, ja pilaavat hyvinkin monen syvän unen nykypäivänä. Tehtiin myös välipäivinä venyttelyt/hieronta, jotka rentouttaa ja palauttaa sekä poseerausharjoittelut, joilla saatiin todennäköisesti lihasaktivaatiota paremmaksi aiheuttamatta hermostollista rasitetta.

Tuohon kun vielä lyödään kirsikkana kakun päälle optimoitu ravinto, jota noudatetaan päivästä toiseen säntillisesti. Sekä suunnitelmallinen anabolisten käyttö. Ja se, että koko pakettia noudatettiin useita vuosia yhtäjaksoisesti

Eli siis rentoutumisen ja stressin suhde oli todellakin tasapainossa, jos ajatellaan maksimaalista kehitystä. Mitenköhän monella mahtaa nykyään olla noin? Nykyään stressireaktiotulitusta tulee jatkuvalla syötöllä varsinkin kaupungeissa asuville. Se kaikki on pois palautumisesta ja kehityksestä. Siihen päälle vielä hakataan kaikki maailman erikoistekniikat ja 20 sarjaa per treeni 5-6 kertaa viikkoon. Missä välissä palaudutaan?

Uskon, että tuollaisella omistautumisella ja asioiden optimoimisella saisi niillä kuuluisilla paskemmillakin geeneillä erittäin rajua kehitystä aikaiseksi. Nykyään on todella unohdettu palautumisen merkitys ja stressitasot on vaan kasvaneet kokonaisuudessaan. Moni tuntuu kuvittelevan, että treeni on ainut stressi, josta nykypäivänä pitää palautua, vaikka se todennäköisesti alkaa olla vähäisin stressitekijä nykymaailmassa.
 
Luulisi, että sulla on sen verran satelliittisolua tullut ( = lihasmuisti ), että jos vähän käyt salilla tekemässä kovia sarjoja, niin lihasmassaa tulee vauhdilla ja paino nousee ainakin ekan vuoden. :) Toki sitten kun lähestyttäisiin niitä kerran saavutettuja massoja, homma hidastuisi
Yleensä offilla pyrin aina kilo/viikko painonnusuun. Ja meni aika tasan muistaakseni, että kun tuli 4 kg painoa, tuli myös sentti ympärysmittaa lihaksiin. Asetin aina kuukausittaiset tavoitteet treenivihkoon aamupainon, mittojen ja tulosten suhteen.
Muistan viimeisimmät isot tavoitteet oli mm prässi 1000 kg 10 toistoa ja penkki ykkönen 300 kg. Nämä jäi sitten huumesekoilujen myötä saavuttamatta

Lyödään nyt yövuoron ratoks vähän omaa näkökantaa Markon huikeaan kehitykseen menneinä vuosina. Mielestäni Marko on tehnyt erittäin paljon asioita, jotka mahdollistaa juurikin tuon huikean kehityksen. Ei niinkään ne kuuluisat geenit. Ensinäkin jo alusta asti on lähdetty etsimään sitä itselle sopivaa treenityyliä (eikä lähdetty jonkun "gurun" oppiin), joka löytyikin ilmeisen nopeasti. Mielestäni erittäin järkevä systeemi tehdä vähän, mutta todella kovalla intensiteetillä, jolloin on huomattavasti helpompi seurata meneekö homma eteenpäin. Jos tehdään 4-6 kovaa sarjaa per treeni versus 10-15 sarjaa per treeni, niin kyllähän 10-15 sarjan treenissä on paljon vaikeampi sanoa, että onko kehitytty vaiko ei (kun puolet sarjoista todennäköisesti on vajaatehoisia). Tehtiin käytännössä juurikin se lihaskasvun maksimaalisen stimulaation vaatima määrä, ja sen jälkeen annettiin kehon palautua.

Lisäksi panostettiin todella runsaaseen lepoon ja nimenomaan uneen. Nykyäänhän unenpuute on yksi suurimpia riskitekijöitä ihmisen terveydelle. Unessa juurikin ne viimeiset 2-3 tuntia ovat kaikkein kriittisimpiä, jos mietitään oppimista, palautumista, kehittymistä, aivojen puhdistumista, ruoansulatusta, solujen insuliiniherkkyyttä jne. Tästä päästäänkin siihen, että Markon kehon stressikuorma oli huomattavasti vähäisempi kuin nykytreenaajan. Ei ollut työtä, ei ollut älypuhelimia, ei käyty missään kekkereissä, ei juotu alkoholia, ei tehty käytännössä mitään muuta stressireaktiota elimistölle, kun se punttitreeni. Käsittääkseni ei myöskään ollut kofeiinituotteita käytössä, jotka pitävät elimistön stressitasoja huomattavia aikoja koholla, ja pilaavat hyvinkin monen syvän unen nykypäivänä. Tehtiin myös välipäivinä venyttelyt/hieronta, jotka rentouttaa ja palauttaa sekä poseerausharjoittelut, joilla saatiin todennäköisesti lihasaktivaatiota paremmaksi aiheuttamatta hermostollista rasitetta.

Tuohon kun vielä lyödään kirsikkana kakun päälle optimoitu ravinto, jota noudatetaan päivästä toiseen säntillisesti. Sekä suunnitelmallinen anabolisten käyttö. Ja se, että koko pakettia noudatettiin useita vuosia yhtäjaksoisesti

Eli siis rentoutumisen ja stressin suhde oli todellakin tasapainossa, jos ajatellaan maksimaalista kehitystä. Mitenköhän monella mahtaa nykyään olla noin? Nykyään stressireaktiotulitusta tulee jatkuvalla syötöllä varsinkin kaupungeissa asuville. Se kaikki on pois palautumisesta ja kehityksestä. Siihen päälle vielä hakataan kaikki maailman erikoistekniikat ja 20 sarjaa per treeni 5-6 kertaa viikkoon. Missä välissä palaudutaan?

Uskon, että tuollaisella omistautumisella ja asioiden optimoimisella saisi niillä kuuluisilla paskemmillakin geeneillä erittäin rajua kehitystä aikaiseksi. Nykyään on todella unohdettu palautumisen merkitys ja stressitasot on vaan kasvaneet kokonaisuudessaan. Moni tuntuu kuvittelevan, että treeni on ainut stressi, josta nykypäivänä pitää palautua, vaikka se todennäköisesti alkaa olla vähäisin stressitekijä nykymaailmassa.
Erittäin hyvä kirjoitus. Juuri palautuminen oli syy harvoisiin treenikertoihin (max 2 treeniä ja lepo), kuin kaikki muutkin elämä meni miettien, "vaikuttaako joku asia seuraavaan treenin" jos vastaus oli vaikuttaa, tai voi edes teorisssa vaikuttaa, en sitä tehnyt.

Lyödään nyt yövuoron ratoks vähän omaa näkökantaa Markon huikeaan kehitykseen menneinä vuosina. Mielestäni Marko on tehnyt erittäin paljon asioita, jotka mahdollistaa juurikin tuon huikean kehityksen. Ei niinkään ne kuuluisat geenit. Ensinäkin jo alusta asti on lähdetty etsimään sitä itselle sopivaa treenityyliä (eikä lähdetty jonkun "gurun" oppiin), joka löytyikin ilmeisen nopeasti. Mielestäni erittäin järkevä systeemi tehdä vähän, mutta todella kovalla intensiteetillä, jolloin on huomattavasti helpompi seurata meneekö homma eteenpäin. Jos tehdään 4-6 kovaa sarjaa per treeni versus 10-15 sarjaa per treeni, niin kyllähän 10-15 sarjan treenissä on paljon vaikeampi sanoa, että onko kehitytty vaiko ei (kun puolet sarjoista todennäköisesti on vajaatehoisia). Tehtiin käytännössä juurikin se lihaskasvun maksimaalisen stimulaation vaatima määrä, ja sen jälkeen annettiin kehon palautua.

Lisäksi panostettiin todella runsaaseen lepoon ja nimenomaan uneen. Nykyäänhän unenpuute on yksi suurimpia riskitekijöitä ihmisen terveydelle. Unessa juurikin ne viimeiset 2-3 tuntia ovat kaikkein kriittisimpiä, jos mietitään oppimista, palautumista, kehittymistä, aivojen puhdistumista, ruoansulatusta, solujen insuliiniherkkyyttä jne. Tästä päästäänkin siihen, että Markon kehon stressikuorma oli huomattavasti vähäisempi kuin nykytreenaajan. Ei ollut työtä, ei ollut älypuhelimia, ei käyty missään kekkereissä, ei juotu alkoholia, ei tehty käytännössä mitään muuta stressireaktiota elimistölle, kun se punttitreeni. Käsittääkseni ei myöskään ollut kofeiinituotteita käytössä, jotka pitävät elimistön stressitasoja huomattavia aikoja koholla, ja pilaavat hyvinkin monen syvän unen nykypäivänä. Tehtiin myös välipäivinä venyttelyt/hieronta, jotka rentouttaa ja palauttaa sekä poseerausharjoittelut, joilla saatiin todennäköisesti lihasaktivaatiota paremmaksi aiheuttamatta hermostollista rasitetta.

Tuohon kun vielä lyödään kirsikkana kakun päälle optimoitu ravinto, jota noudatetaan päivästä toiseen säntillisesti. Sekä suunnitelmallinen anabolisten käyttö. Ja se, että koko pakettia noudatettiin useita vuosia yhtäjaksoisesti

Eli siis rentoutumisen ja stressin suhde oli todellakin tasapainossa, jos ajatellaan maksimaalista kehitystä. Mitenköhän monella mahtaa nykyään olla noin? Nykyään stressireaktiotulitusta tulee jatkuvalla syötöllä varsinkin kaupungeissa asuville. Se kaikki on pois palautumisesta ja kehityksestä. Siihen päälle vielä hakataan kaikki maailman erikoistekniikat ja 20 sarjaa per treeni 5-6 kertaa viikkoon. Missä välissä palaudutaan?

Uskon, että tuollaisella omistautumisella ja asioiden optimoimisella saisi niillä kuuluisilla paskemmillakin geeneillä erittäin rajua kehitystä aikaiseksi. Nykyään on todella unohdettu palautumisen merkitys ja stressitasot on vaan kasvaneet kokonaisuudessaan. Moni tuntuu kuvittelevan, että treeni on ainut stressi, josta nykypäivänä pitää palautua, vaikka se todennäköisesti alkaa olla vähäisin stressitekijä nykymaailmassa.
Tuo myös erittäin hyvä pointti, kuin paljon nykyään tulee stressiä joka paikasta. Ja uni on varmaan vajavaista/riittämätöntä suurimmalla osalla ihmisiä.
Treenaava ihminen tarvitsee 9-10 h unta ja nimenomaan hyvää syvää unta.

Toni poikkesi eilen, kun oli matkalla JiiPeen luo Tornioon. Paksussa ja siistissä kunnossa oli mies.
Yritin näyttää kuvassa isolta, mutta takkiin tuli 6-0 :)
 

Liitteet

  • 20190405_182255.jpg
    20190405_182255.jpg
    139,4 KB · Katsottu: 1 827
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Muistan viimeisimmät isot tavoitteet oli mm prässi 1000 kg 10 toistoa

Paljonko se prässi sitten parhaillaan oli? Muistelisin, että Hokkasen Jussi teki prässissiä epävirallisen "maailmanennätyksen" 1052,5kg ykkösen. Sähän olisit saanu heittämällä ton "ennätyksen" nimiisi.
 
Paljonko se prässi sitten parhaillaan oli? Muistelisin, että Hokkasen Jussi teki prässissiä epävirallisen "maailmanennätyksen" 1052,5kg ykkösen. Sähän olisit saanu heittämällä ton "ennätyksen" nimiisi.
Olisko se ollut jotain 850 kg x 10. Joku taisi Facessa mainita, että oli varmistanut minulla jonku 900 kg sarjan, itse en muista.
 
Paljonko se prässi sitten parhaillaan oli? Muistelisin, että Hokkasen Jussi teki prässissiä epävirallisen "maailmanennätyksen" 1052,5kg ykkösen. Sähän olisit saanu heittämällä ton "ennätyksen" nimiisi.
Hokkasen voimat oli legendaariset. Sellainen satakiloinen mies teki etukyykkyä 300 kilolla sarjaa. Ihan mielipuolista touhua!!
 
Hokkasen voimat oli legendaariset. Sellainen satakiloinen mies teki etukyykkyä 300 kilolla sarjaa. Ihan mielipuolista touhua!!
Jossain haastattelussa kertoi ottaneensa myös 300 kiloa penkiltä. 300 kilon etukyykyssä oli kuulemma hajonnut jalka. Melkosta touhua ja tarinaa kyllä.
 
Jossain haastattelussa kertoi ottaneensa myös 300 kiloa penkiltä. 300 kilon etukyykyssä oli kuulemma hajonnut jalka. Melkosta touhua ja tarinaa kyllä.

En kyllä tuohon 300 kilon penkkiin usko kun muistaakseni rikkoi rintansa vinopenkissä jollain reilulla 200 kg, olisko ollut 220. Ja oli kyseessä ihan maksiminosto kun oli jonkun toisen bodarin kanssa kisaillut siinä. Oli juttua joskus 90 luvulla bodauslehdessä.
 
En kyllä tuohon 300 kilon penkkiin usko kun muistaakseni rikkoi rintansa vinopenkissä jollain reilulla 200 kg, olisko ollut 220. Ja oli kyseessä ihan maksiminosto kun oli jonkun toisen bodarin kanssa kisaillut siinä. Oli juttua joskus 90 luvulla bodauslehdessä.

Nojuu ei varmaan paljon kannata uskoakaan, kun: Kiri, Murtomäki, Smulter ja Sjöman on ainoat, jotka on penkissä 280-290 lukemissa kisoissa olleet suomalaisista. Kaikki painavia voimailijoita. Että lienee samanlaista legendaa kun eräistä muista vanhan liiton bodareista. Se ykkösmaksimi vaan oli aina voimailukisoissa kymmeniä kiloja alle sen, millä oli legendojen mukaan tehty pitkääkin sarjaa. Pukkivedot muuttuu puheissa herkästi maveksi ja osatoistot punnerrukseksi jne. Ja vuosien varrella vain tarinat hurjenee. Ei siinä kovia kavereita ollut, mutta joku roti pitäs noissa puheissa olla.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom