Marko on niin sympaattinen kaveri, että toivoisin hänen tosiaan saavuttavan sen mitalipaikan jossakin ammattilaiskisassa, ja pääsevän kilpailemaan Mr Olympiaan. Genetiikasta tai treenistä tuo ei ainakaan jää kiinni.
Ainoa asia, josta voi mielestäni oikeasti kritisoida Markoa, liittyy nimenomaan näihin sponsoriasioihin ja yleisestikin ammattiurheilijan työhön.
En voi väittää osaavani asettua Markon tai kenenkään muun lahjakkaan ja menestyneen kehonrakentajan asemaan, mutta ainakin omaan korvaani kuulostaa melkoisen oudolta että päivästä toiseen ei voi tehdä mitään muuta kuin treenata, levätä ja syödä. Ei siis mitään muuta.
Toki ymmärrän, että palautuminen on hyvä tuolla tasolla optimoida, mutta toisaalta lukemattomat maailman huippuammattilaiset kuten esimerkiksi Jay Cutler tai Markus Rühl tekevät käsittääkseni salin ulkopuolella paljonkin oman uransa edistämiseen liittyvää työtä: pitävät seminaareja treenaamisesta/ravinnosta/yms viikonloppuisin, käyvät esiintymässä kehonrakennuskisoissa ja erilaisissa tapahtumissa, myyvät allekirjoitettuja kuviaan faneille messuilla, poseeraavat esimerkiksi yhden messupäivän aikana ýhteensä satojen fanien kanssa valokuvissa, jne. Kaikesta tästä salin ulkopuolisesta työstä huolimatta nämä kaverit onnistuvat kuitenkin kehittymään huomattavasti vuodesta toiseen, ja lienee sanomattakin selvää että kaikki tämä fanien tapaaminen yms. nostaa kyseisten herrojen suosiota lajia seuraavien ihmisten silmissä aivan eri tavalla kuin pelkkä lähisalilla treenaaminen ja kotona makaaminen.
Tietysti puitteet tällaiselle toiminnalle ovat Suomessa varsin rajalliset, koska esimerkiksi kehonrakennuskisoja on korkeintaan 2-3 kertaa vuodessa. En vain ymmärrä sitä, että sen salitreenin, syömisen ja lepäämisen lisäksi muulla ajalla ei voi tehdä MITÄÄN muuta, kun kehitys voisi muka kärsiä. Kuten sanoin, maailmalla on iso joukko ammattilaisia jotka onnistuvat kehittymään huomattavan hyvin viikonloppujen seminaareista ja/tai esiintymisistä huolimatta. En usko että Markon kehitys olisi todellisuudessa yhtään sen heikompaa, vaikka hän kävisikin esim. parin kuukauden ajan vuodessa eri puolilla Suomea pitämässä viikonloppuisin muutaman tunnin seminaareja. Erityisesti sponsoreille tällainen tarjoaisi huomattavasti paremmat mahdollisuudet saada näkyvyyttä sponsoroimansa urheilijan edustuksen kautta, kuin jos mies vain makaa kotona ja treenaa kesät talvet, ja mahdollisesti käy kerran vuodessa SM-kisoissa esiintymässä.
Ainoastaan pari hassua huippunimeä maailmassa voi elättää itsensä pelkästään treenaamalla, syömällä ja lepäämällä, ja sitten voittamalla / sijoittumalla korkealle jossakin arvokkaassa kisassa kerran pari vuodessa. Näiden huippunimien ei tarvitsisi tehdä mitään muuta työtä kuin treenata, syödä ja nukkua, mutta jopa Jay Cutler ja Ronnie Coleman käyttävät paljon aikaa oman uransa edistämiseen ja sponsoriensa edustamiseen juurikin kaikenlaisissa alan tapahtumissa, kilpailuissa, jne.
Näiden huippunimien lisäksi on sitten ne 95 prosenttia ammattilaisista, jotka eivät voi pelkästään treenata, syödä, levätä ja kilpailla. Kaikkien näiden ammattiurheilijoiden on käytännössä tehtävä töitä sponsorinsa ja oman uransa eteen muuallakin kuin vain salilla ja ruokapöydässä.
Pointtini on siinä, että mitään ei saa ilmaiseksi. Sponsorille urheilija, jota on hankala saada edustamaan sponsoria melkeinpä mihinkään tilaisuuksiin tai tapahtumiin koska ne häiritsisivät muka jotenkin kehitystä, ei ole todellakaan kovin kannattava sijoituskohde. Suoraan sanottuna moisen urheilijan sponsorointi olisi käytännössä melkoisen puhdasta hyväntekeväisyyttä, josta sponsori ei saisi itse takaisin melkeinpä mitään.
Mielestäni on siis surullista, että Markon kaltainen hyperlahjakas kehonrakentaja, jolla on syvä palo lajia ja treenaamista kohden, ei pääse edes toteuttamaan lahjakkuuttaan eli kilpailemaan muita maailman huippuja vastaan sen takia, että pelätään liikaa kehityksen kärsivän salin ulkopuolisesta aktiivisuudesta.
Myös ammattikehonrakentajan on ansaittava palkkansa, vaikkei se tarkoittaisikaan ovella iltaisin seisomista tai kaupan kassalla istumista. Mutta se ei myöskään tarkoita pelkkää treenaamista ja päivästä toiseen kotona makaamista.
Nyt minut varmaan leimataan ties miksikä selkäänpuukottajaksi, kusipääksi, vihaajaksi, yms. Kuitenkin olen tässä vain yrittänyt tuoda esiin näkemykseni siitä, mikä todella Markon urakehitystä ja menestystä pidättelee. Toivoisin Markon ymmärtävän nämä asiat ja tekevän niille jotain. Silloin saisimme ehkä vihdoin viimein Supermassan maailmalle ottamaan paikkansa ammattikehonrakennuksen ehdottomalta huipulta. Jos tuon kenellekään soisi, niin Markolle.