Maaninen muija kahvitunnilla

[Researcher]

No olipahan rentouttava kahvitunti...

Tultiin työkavereiden kanssa ihan rauhassa perjantaikahville Turun kauppasurkean kahvilaan. Otettiin kahvit ja istuttiin alas, ja sillä sekunnilla se alkoi.

Viereisessä pöydässä istuvat 25-30v naisihminen kysyi: Oletteko te naimisissa? Johon tietysti fiksusti heitin heti: Ai keskenään vai? Hahahhaa... Ajattelin, että sillä oli joku kysely tai muu projekti johon se tarvitsi mielipiteitä tms. Mutta ei.

Tyttö aloitti aivan käsittämättömän pälätyksen, siitä kuinka hän on ajatellut tehdä uranvaihdoksen, ryhtyä kotiäidiksi, etsii rikasta miestä ylläpitäjäksi, kuuli juuri jotain uskonnonvastaista jota ei voi uskoa, oli juuri katkaissut välinsä poikakaveriinsa, oli juuri soittanut kaverilleen ja isälleen, tunsi ihmisiä hyvistä piireistä, maailman vaikutusvaltaisimpia ihmisiä ...vetää henkeä... oli erittäin hyvin kasvatettu, isä toimii maa-, ja metsätalousministeriön eläinlääkärinä!?!?, isä ei ymmärrä hänen kouluvalintaansa, ja joka väliin muistutus siitä, kuinka hän tarvitsee itseään älykkäämmän miehen joka ei paina häntä alaspäin vaikka hän onkin huippuälykäs, eliittilukiosta, oikeista piireistä, rikkaasta perheestä jne...

Siinä sitten istuin. Yritin välillä sanoa jotain väliin huonolla tuloksella, kun muija jatkoi vaahtoamistaan. Jo muutaman minuutin jälkeen kävi aivan selväksi, että nyt on jäänyt lääkkeet ottamatta tai jokin maaninen vaihe on iskenyt päälle liian yllättäen. Se ihminen oli oikeasti sairas.

Mitä ihmettä tuollaisessa tilanteessa voi tehdä? Ei se nyt varsinaisesti vaaralliselta tuntunut, mutta enpä uskaltanut sanoa mitään vastaankaan, myöntelin vaan mukana sen minkä ehdin. Ei tuollaisesta voi vissiin mihinkään edes ilmoittaa, kun tässä maassa ei kovin helposti ihmisiä voi hoitoon laittaa.

Voinko nyt enää ikinä mennä sinne kahville, koska olen nähnyt saman tytön siellä kymmeniä kertoja. Muistaako se vielä ensi viikolla mitä kaikkea se höpötti? Käsittämättömän järkyttävä ja ahdistava tilanne.

 

[osku]

Aivan mahtavaa!Eikö tuo nyt ollut enemmänkin koomista?

 

[Researcher]

Ei. Vieressä istuvat kaverit kyllä puri huultaan, mutta kun sitä samaa asioiden kierrätystä oli jatkunut lähes puoli tuntia, niin alkoi oikeasti tuntua pahalta sen ihmisen puolesta. Se oli sairas. Eikä tiennyt mitä olisi voinut tehdä sen olon helpottamiseksi, kuunnella vaan ja yrittää väliin hörppiä kahviaan, että pääsisi pian pois. Huh. On itselläkin edelleen aivan hyperaktiivinen ole.

 

[Tomi]

Mitä ihmettä tuollaisessa tilanteessa voi tehdä? Ei se nyt varsinaisesti vaaralliselta tuntunut, mutta enpä uskaltanut sanoa mitään vastaankaan, myöntelin vaan mukana sen minkä ehdin.

1. Haluaisin juoda kupposen kahvia rauhassa tyttöystäväni kanssa, joten voisitko ystävällisesti jättää meidät rauhaan?

2. Meitä ei nyt kiinnosta. Ole hiljaa.

3. Osta sukset. Syöksy vittuun. Pysy siellä.

Suosittelen vaihtoehtoja 1 tai 2.

 

[Flesh]

Hei nyt heräsi mielenkiintoni, onko kyseessä erittäin hoikka naisihminen jolla melko vaaleat, suorat hiukset? Olen nimittäin itsekin pistänyt merkille, että ei kyseisellä henkilöllä ei kaikki ole ihan tallessa, itse asiassa käy vähän sääliksi häntä!

Mutta yleisesti ottaen, kannattaa ehdottomasti käydä opinahjossamme kahvilla, sillä "maisemat" poikkeuksellisen hyvät ja suurin osa ilmeisen "normaaleja"!

 

[JohnnyB]

...
Voinko nyt enää ikinä mennä sinne kahville, koska olen nähnyt saman tytön siellä kymmeniä kertoja. Muistaako se vielä ensi viikolla mitä kaikkea se höpötti? Käsittämättömän järkyttävä ja ahdistava tilanne.

Et tietenkään voi sinne mennä, itseasiassa et voi enää asua edes samassa kaupungissa moisen "hullun" kanssa ja jos oikein turvassa haluat olla, niin kannattaa vaihtaa maatakin samalla.

Mutta oikeesti, tuohan ei ollut edes millään lailla uhkaava tilanne, toisella vaan sattui olemaan tavallista kovempi puheripuli päällä ja tahtoi tilittää asiaa sinulle.

 

[Javu]

Minusta henkiset sairaudet eivät ole kovinkaan "mahtava" juttu.
Tuo kuulostaa kyllä tosi paljon nimenomaan maanisdepressiiviseltä, tollaset tapaukset ovat usein ihan normaaleja mutta kun mania tai depressio iskee päälle niin liidellään aivan ääripäissä. Tuskin se nyt vainoamaan alkaa, kunhan piti päästä avautumaan...

 

[Researcher]

Hei nyt heräsi mielenkiintoni, onko kyseessä erittäin hoikka naisihminen jolla melko vaaleat, suorat hiukset? Olen nimittäin itsekin pistänyt merkille, että ei kyseisellä henkilöllä ei kaikki ole ihan tallessa, itse asiassa käy vähän sääliksi häntä!

Mutta yleisesti ottaen, kannattaa ehdottomasti käydä opinahjossamme kahvilla, sillä "maisemat" poikkeuksellisen hyvät ja suurin osa ilmeisen "normaaleja"!

Taitaapa olla aivan sama tapaus. Pyörii siellä kahvilassa lähes joka kerta kun olen siellä istuskellut. Pitkähkö, laiha, jotenkin sellainen sihteerin oloinen nainen, tai olin kuvitellut sen paikan sihteeriksi/työntekijäksi. Sääli oli kyllä se tunne, joka itselläkin nousi pinnalle ensijärkytyksen jälkeen...

 

[Researcher]

Et tietenkään voi sinne mennä, itseasiassa et voi enää asua edes samassa kaupungissa moisen "hullun" kanssa ja jos oikein turvassa haluat olla, niin kannattaa vaihtaa maatakin samalla.

Mutta oikeesti, tuohan ei ollut edes millään lailla uhkaava tilanne, toisella vaan sattui olemaan tavallista kovempi puheripuli päällä ja tahtoi tilittää asiaa sinulle.

Noh noh nuorehko emunpoikanen, etpä itse ollut siinä tilanteessa. Itse olisin ollut mieluummin minkälaisen korston kanssa tahansa nyrkit pystyssä kuin tuossa tilanteessa. Silloin olisin ainakin tiennyt käyttäytymismallit ja säännöt. Nyt olin aivan ulalla, enkä tiennyt mitä olisin tehnyt. Harvinaisen vaikea tilanne.

 

[Mike]

"Juu, toki mennään naimisiin, mutta olis vähän kiirus. Käytkö heti hakemassa todistuksen esteettömyydestä, ettei vain olla sukua tai et ole jo naimisissa. Tule sitten sen paprun kanssa takaisin, käyn sillävälin ostamassa sormukset.........no, mitä vittua sä vielä siinä käkit, joko mennään tai ei mennä, ei jäädä tuleen makaamaan."

 

[Flesh]

Taitaapa olla aivan sama tapaus. Pyörii siellä kahvilassa lähes joka kerta kun olen siellä istuskellut. Pitkähkö, laiha, jotenkin sellainen sihteerin oloinen nainen, tai olin kuvitellut sen paikan sihteeriksi/työntekijäksi. Sääli oli kyllä se tunne, joka itselläkin nousi pinnalle ensijärkytyksen jälkeen...

Joo, itseänikin käy sääliksi kyseinen henkilö! Puhelin korvalla liikuskelee koulun käytävillä, ja yllättäen saattaa ruveta kertomaan tuiki tuntemattomille faktaa omista poikaystävistään tai vastaavista henkilökohtaisista asioistaan.

 

[vilma-liina]

Aika vähällä oot päässyt Researcher, jos tuo oli sinun ensimmäinen kohtaaminen mieleltään sairaan ihmisen kanssa. Ja harmittomaltahan tuo kuulosti, mutta uskon silti, että tuommoisestakin voi ahdistua. Mä en varmaan enää vois liikkua missään, jos välttelisin niitä paikkoja, joissa joku enemmän tai vähemmän pipipää on tullut juttelemaan.

Se on saletti, että jos odottelen jotain ystävää vaikkapa jossain kaupan edustalla, niin kaikista paikalla olevista ihmisistä se "hullu" bongaa minut ja tulee selittämään omia kiintoisia näkemyksiään asioista. Ja aivan sama, yritänkö näyttää äärimmäisen vihamieliseltä ja katsella muualle, vai olla ihan normaalisti. Kai oon sitten niin harmittoman näköinen, että mulle uskaltaa tulla avautumaan.
Kyllä hullu hullun tuntee... vai mitens se menikään.

 

[reinhardt]

Inhottava tilanne...vastaavissa on oltu; naamani on ilmeisesti niin ystävällinen, että kaikki ihme hihhulit haluaa avautua minulle. Ja voin kertoa, että tilanne on vielä piirun verran ikävämpi, kun joku miespuolinen selkeästi hassahtanut tyyppi alkaa selittää tyhjällä bussipysäkillä jotain ihme legendaa...Hyvin usein jumalastaan.

 

[osku]

Voinko nyt enää ikinä mennä sinne kahville, koska olen nähnyt saman tytön siellä kymmeniä kertoja. Muistaako se vielä ensi viikolla mitä kaikkea se höpötti? Käsittämättömän järkyttävä ja ahdistava tilanne.

Mitenköhän sun oman mielenterveyden laita kun tollasia kelailet? ;)

 

[MHK]

Vaihtoehtoisia mutta käyttökelpoisia variaatioita lunatikon lähestyessä arkiaskareissaan.

1. Osaatko hiihtää? > Hiihdä vittuun
2. Onko sulla suksia? > Suksi vittuun
3. Murtsikoitko? > Murtsikoi vittuun
4. Paljon mummosi työntää kuulaa tjsp. :jahas:

 

[Force]

Minusta henkiset sairaudet eivät ole kovinkaan "mahtava" juttu.
Tuo kuulostaa kyllä tosi paljon nimenomaan maanisdepressiiviseltä, tollaset tapaukset ovat usein ihan normaaleja mutta kun mania tai depressio iskee päälle niin liidellään aivan ääripäissä. Tuskin se nyt vainoamaan alkaa, kunhan piti päästä avautumaan...

Juuri oli lukion psykologian viitos kurssissa noista mielisairauksista ja maanisdepressiivisyydeltähän tuo kuulostaa.



Kuka väittää, että lukio on hyödytön. Nuo viisi psykologian kurssia on ainakin saakelin hyödyllisiä käytännön elämän kannalta.

 

[HaRaXz]

Vaihtoehtoisia mutta käyttökelpoisia variaatioita lunatikon lähestyessä arkiaskareissaan.

1. Osaatko hiihtää? > Hiihdä vittuun
2. Onko sulla suksia? > Suksi vittuun
3. Murtsikoitko? > Murtsikoi vittuun
4. Paljon mummosi työntää kuulaa tjsp. :jahas:

5. Rasvaa rapalas ja suksi vittuun!

 

[matrix]

Kyllä tuollaisella tyypillä on kytkennät nupissa pahemman kerran sekaisin. Vaikka en ole psykiatri niin uskallan väittää, ettei pelkkä maanisdepressiivisyys pelkästään selitä tuollaista käytöstä.

Yksi kokeilemisen arvoinen temppu olisi haastaa hänet ns. puhekaksintaisteluun, eli pälpätä taukoamatta hirveällä intensiteetillä omia juttujasi hänen puheensa päälle. Se joka luovuttaa ts. hiljenee/häipyy ensin on häviäjä. Tosin en tiedä toimiiko tuo mutta ompahan muilla kahvilan asiakkailla ihmeteltävää.

 

[Researcher]

No, onpahan nyt sitten varma vastaus aina jos joku vastaavantapainen henkilö aloittaa tarinansa. Käsken vaan painumaan vittuun mahdollisimman vikkelästi

Kyllähän sitä kaupungilla vastaavia hörhöjä tulee vastaan yhtämittaa, mutta nehän erottaa jo kaukaa. Jo lähtökohtaisesti on varautunut sellaisen tuntemattoman henkilön suhteen joka aloittaa juttelun kadulla. Tällä kertaa paikka oli vaan niin tuttu ja ihmisenkin olin nähnyt kymmeniä kertoja ja luokitellut mielessäni ns. normaaliksi, että pääsi yllättämään aivan puskasta.

 

[osku]

Tällä kertaa paikka oli vaan niin tuttu ja ihmisenkin olin nähnyt kymmeniä kertoja ja luokitellut mielessäni ns. normaaliksi, että pääsi yllättämään aivan puskasta.

No kyllä sä vielä pääset ton yli.