Mistä olet saanut tällaisen käsityksen ja mihin väitteesi perustuu? Uutta perustuslakia koskeva oikeuskirjallisuus väittää nimenomaan, ettei tällaista tapahdu. Itsekään en muista löytäneeni faktoja jotka tätä väitettä tukisivat.
Tuossahan on sinänsä vähän sekavia väitteitä ylipäätään, koska "sopimus Euroopan perustuslaista" ei koskaan tullut voimaan, koska Ranskan (ja Hollanin) kansanäänestyksissä se hylättiin.
Okei, Lissabonin sopimus on periaatteessa samaa kamaa, mutta perustuslain sijaan nyt puhutaan mm. perus(tamis)sopimusten muuttamisesta. Retorista kikkailua niitä varten, jotka rinnastavat perustuslaki-sanan liittovaltioon, kun halutaan antaa ymmärtää, että kyseessä on vielä ainakin tässä vaiheessa vain konfederaatio, jolle on siirretty rajallisesti toimivaltaa. (Tosin rajallisestihan toimivaltaa on myös liittovaltiolla suhteessa osavaltioihin, joten aika veteen piirretystä viivasta on kyse.)
Mutta voihan sitä sopimusluonnosta käydä läpi. Ei se mitenkään ylivoimaista ole, vaikka aikamoista kapulakieltä onkin. Mielestäni kuitenkin paljon PALJON selkeämpää kuin esimerkiksi monet meidän ihan ikiomat suomalaiset säädökset, jotka voivat olla välillä aivan karseita.
Lissabonin sopimus ei muuta suhteellisuus- ja subsidiariteettiperiaatteita mitenkään. (Copy-pastet sinnepäin, artikloiden numerot puuttuu yms, elkää välittäkö):
Sopimusluonnoksesta:
"1. Toimivalta, jota perussopimuksissa ei ole annettu unionille, kuuluu 3 b artiklan mukaisesti jäsenvaltioille."
"1. Unionin toimivalta määräytyy annetun toimivallan periaatteen mukaisesti. Unioni
käyttää toimivaltaansa toissijaisuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen.
2. Annetun toimivallan periaatteen mukaisesti unioni toimii ainoastaan jäsenvaltioiden sille
perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa ja kyseisissä sopimuksissa asetettujen
tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimivalta, jota perussopimuksissa ei ole annettu unionille,
kuuluu jäsenvaltioille."
"4. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää
sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi."
http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cmsUpload/cg00014.fi07.pdf
Oli kuitenkin hyvä, että Irlanti hylkäsi alkuperäisen ehdotuksen, jotta komission kokoonpanoa koskeva muutos saatiin aikaiseksi (jokaisesta maasta edelleen komissaari).
Mielestäni on absurdia pelotella sillä, että EU alkaisi yhtäkkiä käymään hyökkäyssotaa jossain päin maailmaa raaka-aineresurssejaan turvatakseen:
""1. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on erottamaton osa yhteistä ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa. Se turvaa unionin operatiivisen toimintakyvyn, joka perustuu
siviili- ja sotilasvoimavaroihin. Unioni voi käyttää niitä unionin ulkopuolella
toteutettaviin tehtäviin huolehtiakseen rauhanturvaamisesta, konfliktinestosta ja
kansainvälisen turvallisuuden lujittamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan
periaatteiden mukaisesti. Nämä tehtävät toteutetaan jäsenvaltioiden käyttöön asettamia
voimavaroja käyttäen."
""2. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka käsittää unionin asteittain
määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan. Se johtaa yhteiseen puolustukseen, kun
Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää. Tällöin se suosittelee, että kukin
jäsenvaltio tekee tätä koskevan päätöksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten
mukaisesti."
"7. Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi,
muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin
keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta
tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa
tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille
edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin."
Ainoa vaara, jonka tästä Suomeen liittyen keksin on se, että jokin EU:hun kuuluva urpo Natoon liittynyt maa torspoilee jenkkien käsikassarana jossain viidakossa tai aavikolla jotain valtiota vastaan ja hankkii tätä kautta itselleen vihollisia. Jotain kautta tämä em. valtio joutuu hyökkäyksen kohteeksi ja jäsenvaltioiden EU:lle luovuttamia joukkoja (ml. suomalaisia) käytetään tämän hyökkäyksen puolustamiseksi. Päätöksen tästä tekevät kuitenkin jäsenvaltioiden edustajat (ministerineuvosto).
"4. Neuvosto tekee
yksimielisesti unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan
korkean edustajan ehdotuksesta tai jäsenvaltion aloitteesta päätökset, jotka koskevat
yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mukaan lukien tässä artiklassa tarkoitetun
tehtävän käynnistämistä koskevat päätökset. Korkea edustaja voi ehdottaa, tarvittaessa
yhdessä komission kanssa, kansallisten voimavarojen sekä unionin välineiden
käyttämistä."
"1. Edellä 28 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin, joiden yhteydessä unioni voi
käyttää siviili- ja sotilasvoimavaroja, kuuluvat yhteiset toimet aseidenriisunnan alalla,
humanitaariset ja pelastustehtävät, neuvonta ja tuki sotilasasioissa, konfliktinesto- ja
rauhanturvaamistehtävät, taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa, rauhanpalauttaminen
ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen mukaan luettuina. Kaikilla näillä tehtävillä voidaan
edistää terrorismin torjumista, myös antamalla tukea kolmansille maille terrorismin
torjumiseksi niiden alueella."
""VII OSASTO
YHTEISVASTUULAUSEKE
188 r ARTIKLA
1. Unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat yhdessä yhteisvastuun hengessä, jos jäsenvaltio
joutuu terrori-iskun taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi.
Unioni ottaa käyttöön kaikki käytettävissään olevat välineet, mukaan lukien jäsenvaltioiden
sen käyttöön asettamat sotilaalliset voimavarat:
a) - torjuakseen terrorismin uhan jäsenvaltioiden alueella;
- suojellakseen demokraattisia instituutioita ja siviiliväestöä mahdolliselta terroriiskulta;
- antaakseen apua jäsenvaltiolle tämän alueella ja tämän poliittisten elinten
pyynnöstä terrori-iskun tapahtuessa;
b) antaakseen apua jäsenvaltiolle tämän alueella ja tämän poliittisten elinten pyynnöstä
luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden tapahtuessa.
2. Jos jäsenvaltio joutuu terrori-iskun kohteeksi taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman
suuronnettomuuden uhriksi, muut jäsenvaltiot antavat sille apua sen poliittisten elinten
pyynnöstä. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltiot sovittavat yhteen toimensa neuvostossa."
Käytäntöjä yhtenäistetään myös maahanmuuttopolitiikan osalta.
"63 ARTIKLA
1. Unioni kehittää turvapaikka-asioita sekä toissijaista ja tilapäistä suojelua koskevan
yhteisen politiikan, jonka tarkoituksena on antaa asianmukainen asema kaikille kansainvälistä
suojelua tarvitseville kolmansien maiden kansalaisille ja varmistaa palauttamiskiellon
periaatteen noudattaminen. Tämän politiikan on oltava pakolaisten oikeusasemasta
28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja 31 päivänä tammikuuta
1967 tehdyn pöytäkirjan sekä muiden asiaan liittyvien sopimusten mukaista.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja
neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, jotka koskevat
yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, johon sisältyvät:
a) koko unionissa voimassa oleva yhdenmukainen turvapaikka-asema kolmansien maiden
kansalaisille"
Kuitenkin: "5. Tämä artikla ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen päättää siitä, kuinka paljon
kolmansista maista tulevia kolmansien maiden kansalaisia päästetään niiden alueelle
hakemaan työtä palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana."