Ahmed Abdirahmanin perusti tapahtuman, joka haastaa jopa Suomi-Areenan esikuvana toimivan Almedalenin. Järväveckan on nostanut lähiöiden asemaa julkisessa keskustelussa, mutta politiikkaviikolla on myös kriitikkonsa.
www.hs.fi
Työtön maahanmuuttaja huolestui Ruotsin jakautumisesta: Nyt yhdessä Tukholman heikko-osaisimmista lähiöistä tapahtuu asioita, joista Helsinkikin voisi ottaa mallia
Järvaveckanin taustalla on pakolaisena Ruotsiin tullut Ahmed Abdirahman, joka on ottanut elämäntehtäväkseen Ruotsin kahtiajakautumisen pysäyttämisen.
Lukion jälkeen Abdirahman muutti New Yorkiin opiskelemaan kansainvälisiä suhteita ja teki töitä muun muassa rauhan rakentamiseen keskittyvälle Interpeace-järjestölle Sveitsissä ja Somaliassa.
Kuuden ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen Abdirahman palasi takaisin Tenstaan syyskuussa 2012. Hän etsi töitä, mutta ei saanut kutsua yhteenkään työhaastatteluun.
EIVÄT he ole rasisteja, Abdirahman sanoo työnantajista, jotka eivät vastanneet hänen työhakemuksiinsa. He vain suosivat henkilöitä, jotka he voivat tunnistaa nimen, asuinalueen tai ihonvärin perusteella.
Segregoituneessa kaupungissa maahanmuuttajat ja vauras keskiluokka eivät Abdirahmanin mukaan näe toisiaan: he eivät liiku samoilla alueilla, eivät ole työkavereita eivätkä heidän lapsensa käy samoissa kouluissa.
Siihen suuntaan ollaan nyt menossa myös Helsingissä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsiperheet muuttavat pois matalimman tulo- ja koulutustason alueilta lasten ollessa pieniä.
Jäätyään työttömäksi, Abdirahman päätti perustaa Tenstaan elokuviin keskittyvän ulkoilmafestivaalin. Alun perin hankkeessa oli kyse nimenomaan lähiön maineen parantamisesta.
Suomessa kevään eduskuntavaaleissa ainoastaan 58 prosenttia vain peruskoulun suorittaneista kävi äänestämässä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kesken äänestysaktiivisuus oli 91 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista vain 40 prosenttia äänesti.
Poliitikoistakin hyvin harva on maahanmuuttaja: kun 16 prosenttia helsinkiläisistä on ulkomaalaistaustaisia, on heidän osuutensa kaupunginvaltuutetuista vain 7 prosenttia.
......
Somalian verinen sisällissota ajoi pakolaisia eri puolille Eurooppaa vuonna 1990.
Suomessa tilanne kärjistyi marraskuussa, kun itärajan yli Neuvostoliitosta tuli kerralla toistasataa somalialaista. Joulukuussa heitä tuli lisää itärajan yli, ensin 230, ja virta jatkui tasaisena vuoden loppua kohti.
–"Somalialaiset on syytä pysäyttää rajalle. Otetaan nimet ylös ja luvataan harkita. Todetaan, että Neuvostoliitto on turvallinen maa. Jos joku on eri mieltä, niin sitten riidellään. Ellei näitä pysäytetä, miten sitten muitakaan" presidentti
Mauno Koivisto linjasi.
"On välttämätöntä, että Neuvostoliitossakin ymmärretään, että me palautamme tarvittaessa vaikka koko junan. Jos katsotaan, että Neuvostoliitto ei ole turvallinen maa, niin millä perusteella me ketään muutakaan palautamme sinne",
Mauno Koivisto korosti tammikuussa 1991 ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa.
Presidentti Mauno Koivisto pysäytti pakolaisvirran itärajalle vuonna 1991: "Neuvostoliitto on turvallinen maa, otetaan nimet ylös ja luvataan harkita"
"Aivan kuin hän olisi käynyt tutustumassa ongelmiin tulevaisuudessa neljännesvuosisata myöhemmin."
............
Vuonna 2003 Somalian kansalaisten
huoltosuhde (väestö/työlliset) oli 9,7. Se oli kahdestatoista suurimmasta ulkomaalaisryhmästä heikoin. Koko väestön osalta huoltosuhde oli 2,2.
[25] Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2008 lopussa Somalian kansalaisten työttömyysaste oli 55,2 % ja työllisyysaste 21,7 %.
[26] Somalien työllistyminen on heikkoa muun muassa kielitaidon puutteen ja alhaisen koulutustason vuoksi.
[27] Kesällä 2017 työttömyysaste oli edelleen lähes 55 %.
[21]
Joka neljännellä somalialaisella ei ole edes perustason tutkintoa. Erityisesti naiset ovat huonosti koulutettuja. Nuorempien somalisukupolvien osalta tämän on ennustettu korjaantuvan nopeasti suomalaisen koululaitoksen vaikutuksesta.
[28] Arviot ovat kuitenkin muuttuneet, sillä elokuussa 2017 Länsi-Suomen Somaliseuran puheenjohtaja Sagal Mohamud Ali totesi olevansa huolestunut toisen polven somaleista.
[21]
"So it goes" - (Those three famous words from Slaughterhouse-Give, by Kurt Vonnegut)