- Liittynyt
- 18.2.2015
- Viestejä
- 3 123
Maahanmuuttajien lasten ja suomalaistaustaisten lasten välisiä kouluttautumiseroja selittävät saapumisikä, perhetausta ja asuinalueet | Kvartti
Perhetausta, asuinalue ja Suomeen saapumisikä kertovat, miten maahanmuuttajataustainen lapsi menestyy koulussa - Kaupunki | HS.fi
Maahanmuuttajien lasten ja suomalaistaustaisten lasten välisiä kouluttautumiseroja selittävät saapumisikä, perhetausta ja asuinalueet
Analyysissa käytetty Tilastokeskuksen paneeliaineisto sisältää tietoja lasten ja heidän vanhempiensa syntymämaasta, maahantuloajasta, sekä lukuisista demografisista ja sosioekonomisista ominaisuuksista. Tarkastelun kohteena ovat vuosina 1975–1994 syntyneet lapset, jotka asuivat 15-vuotiaina Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. Otokseen kuuluvilla maahanmuuttajien lapsilla tarkoitetaan lapsia, joilla on ulkomailla syntyneet vanhemmat, ja jotka itse ovat joko syntyneet ulkomailla ja saapuneet Suomeen korkeintaan 15-vuotiaina, tai ovat syntyneet Suomessa. Suomalaistaustaisilla lapsilla tarkoitetaan Suomessa syntyneiden vanhempien lapsia. Lasten kouluttautumista mitataan sillä, ovatko he suorittaneet toisen asteen tutkinnon 23 ikävuoteen mennessä.
Ulkomailla syntyneet maahanmuuttajien lapset suorittavat toisen asteen tutkinnon selvästi Suomessa syntyneitä lapsia harvemmin. Toiseksi, eri maissa syntyneiden maahanmuuttajien lapset eivät ole kouluttautumiseltaan yhtenäinen joukko. Toisen asteen suorittamisen todennäköisyys on erityisen alhainen Somaliasta, Turkista ja Irakista saapuneiden maahanmuuttajavanhempien lasten keskuudessa.
Esimerkiksi somalialaisvanhempien lasten todennäköisyys suorittaa toisen asteen tutkinto 23 ikävuoteen mennessä on keskimäärin 45 prosenttiyksikköä pienempi kuin suomalaistaustaisten lasten.
Uuteen maahan vieraiden kielten oppimisen kannalta ns. kriittisen periodin, tyypillisesti varhaisteini-iän, jälkeen saapuneilla maahanmuuttajalapsilla uuden kielen osaaminen jää selvästi heikommaksi kuin nuorena muuttaneilla (esim. Bleakley ja Chin 2004, 2010). Tällöin koulunkäynti voisi olla erityisesti myöhemmin lapsuusaikanaan saapuneille lapsille haastavaa, ja näkyisi heidän selvästi muita heikompana kouluttautumisenaan.
Kuvio 1. Maahanmuuttajien lasten ero verrattuna suomalaistaustaisiin lapsiin toisen asteen tutkinnon suorittamisen todennäköisyydessä 23-vuotiaaksi mennessä lasten vanhempien syntymämaan tai -alueen mukaan
Esitelty analyysi ja sen pohjana oleva tutkimus ovat luonteeltaan kuvailevia
"So its goes" - (Those three famous words from Slaughterhouse-Five, by Kurt Vonnegut)
Perhetausta, asuinalue ja Suomeen saapumisikä kertovat, miten maahanmuuttajataustainen lapsi menestyy koulussa - Kaupunki | HS.fi
Maahanmuuttajien lasten ja suomalaistaustaisten lasten välisiä kouluttautumiseroja selittävät saapumisikä, perhetausta ja asuinalueet
Analyysissa käytetty Tilastokeskuksen paneeliaineisto sisältää tietoja lasten ja heidän vanhempiensa syntymämaasta, maahantuloajasta, sekä lukuisista demografisista ja sosioekonomisista ominaisuuksista. Tarkastelun kohteena ovat vuosina 1975–1994 syntyneet lapset, jotka asuivat 15-vuotiaina Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. Otokseen kuuluvilla maahanmuuttajien lapsilla tarkoitetaan lapsia, joilla on ulkomailla syntyneet vanhemmat, ja jotka itse ovat joko syntyneet ulkomailla ja saapuneet Suomeen korkeintaan 15-vuotiaina, tai ovat syntyneet Suomessa. Suomalaistaustaisilla lapsilla tarkoitetaan Suomessa syntyneiden vanhempien lapsia. Lasten kouluttautumista mitataan sillä, ovatko he suorittaneet toisen asteen tutkinnon 23 ikävuoteen mennessä.
Ulkomailla syntyneet maahanmuuttajien lapset suorittavat toisen asteen tutkinnon selvästi Suomessa syntyneitä lapsia harvemmin. Toiseksi, eri maissa syntyneiden maahanmuuttajien lapset eivät ole kouluttautumiseltaan yhtenäinen joukko. Toisen asteen suorittamisen todennäköisyys on erityisen alhainen Somaliasta, Turkista ja Irakista saapuneiden maahanmuuttajavanhempien lasten keskuudessa.
Esimerkiksi somalialaisvanhempien lasten todennäköisyys suorittaa toisen asteen tutkinto 23 ikävuoteen mennessä on keskimäärin 45 prosenttiyksikköä pienempi kuin suomalaistaustaisten lasten.
Uuteen maahan vieraiden kielten oppimisen kannalta ns. kriittisen periodin, tyypillisesti varhaisteini-iän, jälkeen saapuneilla maahanmuuttajalapsilla uuden kielen osaaminen jää selvästi heikommaksi kuin nuorena muuttaneilla (esim. Bleakley ja Chin 2004, 2010). Tällöin koulunkäynti voisi olla erityisesti myöhemmin lapsuusaikanaan saapuneille lapsille haastavaa, ja näkyisi heidän selvästi muita heikompana kouluttautumisenaan.
Kuvio 1. Maahanmuuttajien lasten ero verrattuna suomalaistaustaisiin lapsiin toisen asteen tutkinnon suorittamisen todennäköisyydessä 23-vuotiaaksi mennessä lasten vanhempien syntymämaan tai -alueen mukaan
Esitelty analyysi ja sen pohjana oleva tutkimus ovat luonteeltaan kuvailevia
"So its goes" - (Those three famous words from Slaughterhouse-Five, by Kurt Vonnegut)
