Maahanmuutto

D.Yates sanoi:
Ens näkemältä arvioisin että Paki. No onhan se jo Aasiaa, mutta "aasialaisen" näköisestä tulee kyllä ekana mielikuvana joku kiina/japani/thai. Joku voisi jo luulla että Buddhalainen tappanut uskonsa nimissä.
Click to expand...

Britanniassa kaikki lähi-itäläiset kuvataan mediassa aasialaistaustaisiksi. Joten voi oll ihan mistä vaan kotoisin. Pääasia, että muslimi.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Jorma Bulkkinen sanoi:
Missä viipyy Lontoon pormestarin lausunnot? Kysyn vaan!
Click to expand...

sadiq-400x267.jpeg
 
Dona sanoi:
Suomalaisuus on monikulttuuria rikkaampaa
http://www.kaleva.fi/uutiset/kuntav...uria-rikkaampaa/755002/#.WNPi96ThCyo.facebook
Click to expand...
Jännä kun tuolla kommenteissa tulee esiin aina tuo, että suomi aina ollut monikulttuurinen. Onko se jotain tahallaan väärinymmärtämistä. Ihan kuin tänne tulevia omilla rahoillaan eläviä tai omalla ammattitaidollaa pärjääviä kovinkaan moni vastustaisi. Tuo suomen iät ja ajat ollut monikulttuuri on sellaista ollut. Nyt taas kyse verovaroilla rahoitettavasta uusien kulttuurien tuomisesta. Tai ainakin itse näen kovin eri asioina, että tänne tulisi ihmisiä ja uusia tapoja, jotka tuottaisivat rahaa sen sijaan että tulee ihmisiä ja tapoja, jotka aiheuttavat vaan kuluja.
 
Tilastokeskus on julkaissut tuoreimmat tiedot poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämistä rikoksista 2016.

Selvitettyjen rikosten kohdalle on kirjattu tiedot myös uhrin ja tekijäksi epäillyn syntyperästä. Henkilö on katsottu suomalaistaustaiseksi, jos vähintään hänen toinen vanhempansa on syntynyt Suomessa. Muut on kirjattu ulkomaalaistaustaisiksi.

Vuosien 2015 ja 2016 tilastojen vertailu osoittaa, että pahoinpitely- ja seksuaalirikosten jakaumassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Osasyynä on varmastikin vuoden 2015 aikana koettu merkittävä maahanmuuttoaalto, joka toi Suomeen yli 30 000 turvapaikanhakijaa.




Kaikkiaan 14 814 selvitetystä pahoinpitelyrikoksesta tekijä oli ulkomaalaistaustainen noin joka viidennessä tapauksessa. Vuonna 2015 ulkomaalaistaustainen henkilö syyllistyi noin joka seitsemänteen pahoinpitelyrikokseen. Ulkomaalaistaustaisten tekemien pahoinpitelyrikosten määrä on kasvanut 2 173:sta 3 006:een, vaikka näiden rikosten kokonaismäärä on hiukan laskenut.

Pahoinpitelyrikoksissa suurin kasvu on tapahtunut tapauksissa, joissa sekä tekijä että uhri ovat ulkomaalaistaustaisia. Niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 963:sta 1 847:ään.

Seksuaalirikosten kohdalla tilastolukujen muutos on ollut vielä dramaattisempi. Kun vuonna 2015 ulkomaalaistaustaisten tekijöiden osuus kaikista rikoksista oli reilu neljännes, oli se viime vuonna yli 40 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisten tekijöiden nimiin kirjattiin 304 seksuaalirikosta, kun niitä vuotta aiemmin oli 150 eli määrä on yli kaksinkertaistunut. Samassa vertailussa suomalaistaustaisten tekemät seksuaalirikokset ovat hiukan vähentyneet.

Toisin kuin pahoinpitelyissä, ulkomaalaistaustaisten tekemissä seksuaalirikoksissa kasvu on kohdistunut lähes yksinomaan suomalaistaustaisiin uhreihin.

Vuonna 2016 tällaisia seksuaalirikoksia selvitettiin 268 kappaletta, kun edellisvuoden vastaava määrä oli 115. Suomalaistaustaisen uhrin kohdalla epäilty oli ulkomaalaistaustainen 42,1 prosentissa tapauksista. Vuonna 2015 vastaava osuus oli 23,0 prosenttia.

Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2016, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus
 
Ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikoksissa huima kasvu – myös pahoinpitelyiden määrä noussut
http://www.helsinginuutiset.fi/arti...sissa-huima-kasvu-myos-pahoinpitelyiden-maara

Tilastokeskus on julkaissut tuoreimmat tiedot poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämistä rikoksista 2016.

Selvitettyjen rikosten kohdalle on kirjattu tiedot myös uhrin ja tekijäksi epäillyn syntyperästä. Henkilö on katsottu suomalaistaustaiseksi, jos vähintään hänen toinen vanhempansa on syntynyt Suomessa. Muut on kirjattu ulkomaalaistaustaisiksi.

Vuosien 2015 ja 2016 tilastojen vertailu osoittaa, että pahoinpitely- ja seksuaalirikosten jakaumassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Osasyynä on varmastikin vuoden 2015 aikana koettu merkittävä maahanmuuttoaalto, joka toi Suomeen yli 30 000 turvapaikanhakijaa.



Kaikkiaan 14 814 selvitetystä pahoinpitelyrikoksesta tekijä oli ulkomaalaistaustainen noin joka viidennessä tapauksessa. Vuonna 2015 ulkomaalaistaustainen henkilö syyllistyi noin joka seitsemänteen pahoinpitelyrikokseen. Ulkomaalaistaustaisten tekemien pahoinpitelyrikosten määrä on kasvanut 2 173:sta 3 006:een, vaikka näiden rikosten kokonaismäärä on hiukan laskenut.

Pahoinpitelyrikoksissa suurin kasvu on tapahtunut tapauksissa, joissa sekä tekijä että uhri ovat ulkomaalaistaustaisia. Niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 963:sta 1 847:ään.

Seksuaalirikosten kohdalla tilastolukujen muutos on ollut vielä dramaattisempi. Kun vuonna 2015 ulkomaalaistaustaisten tekijöiden osuus kaikista rikoksista oli reilu neljännes, oli se viime vuonna yli 40 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisten tekijöiden nimiin kirjattiin 304 seksuaalirikosta, kun niitä vuotta aiemmin oli 150 eli määrä on yli kaksinkertaistunut. Samassa vertailussa suomalaistaustaisten tekemät seksuaalirikokset ovat hiukan vähentyneet.

Toisin kuin pahoinpitelyissä, ulkomaalaistaustaisten tekemissä seksuaalirikoksissa kasvu on kohdistunut lähes yksinomaan suomalaistaustaisiin uhreihin.

Vuonna 2016 tällaisia seksuaalirikoksia selvitettiin 268 kappaletta, kun edellisvuoden vastaava määrä oli 115. Suomalaistaustaisen uhrin kohdalla epäilty oli ulkomaalaistaustainen 42,1 prosentissa tapauksista. Vuonna 2015 vastaava osuus oli 23,0 prosenttia.
 
Kauppalehdestä bongasin tämmöisen Olli Herralan blogin:

Eläköön maahanmuutto, Suomipa täyttää 100!


On ollut maaltamuuttoa ja maastamuuttoa. Tänään muotia on maahanmuutto.

Kyllähän katetun pöydän ääreen kelpaa muuttaa.

Perheyhtiö Lujan hallituksen puheenjohtaja Hannu Isotalo kuvaa vuosikertomuksessa, kuinka itsenäisen Suomen satavuotias historia on "yhteisten ponnistelujemme" tulos:

”Olemme raivanneet tiemme läpi sotavuosien, raskaiden sotakorvausten, köyhyyden ja lama-aikojen tullaksemme yhdeksi maailman parhaimmista valtioista”, Isotalo päättelee.

Isotalo viittaa Tilastokeskuksen arvioihin Suomen ykkösasemasta: Suomi on vakain valtio ja turvallisin maa. Meillä on eniten inhimillistä pääomaa ja paras peruskoulutus.

Ei siis ihme, että Helsingin Rautatientorilla irakilaiset ja afganistanilaiset turvapaikanhakijat kertovat haluistaan jäädä suomalaisten armon ja avokätisyyden varaan. Jos olen oikein ynnännyt, mielenosoitusleiri on ollut torilla jo viitisen viikkoa.

Huomasin senkin, että Ateneumin taidemuseon ulkoseinälle nostettiin banderolli, jolla tuettiin turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia. Taidemuseo osallistui banderollilla kulttuuriammattilaisten kannanottoon turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolesta.

Maininta turvapaikanhakijoiden velvollisuuksista loisti poissaolollaan, mutta nykyään onkin muotia puhua kenen tahansa oikeuksista.

Tunnen asiaa siksi, että kuljen päivittäin töihin Rautatientorin kautta. Aluetta leimaa virkistävä, sangen värikylläinen monikulttuurisuus, koska maahanmuuttajat hallitsevat läsnäolollaan varsinkin Helsingin rautatieaseman tiloja.

Monikulttuurisuuden monipuolisiin ilmentymiin voi siellä tutusta ikään kuin koeoloissa. Tervetuloa tutustumaan!

Rautatientorin metroaseman ja päärautatieaseman lähistöllä elävät omaa todellisuuttaan myös Romanian kerjäläiset. Aamuisin pääsen toisinaan seuraamaan ”työmaakokousta”, jossa päivän tehtäviä aivan ilmeisesti jaetaan.

Koska en osaa kieltä, jää kokoontumisten tosiasiallinen sisältö arvailujen varaan. Kyse voi olla myös Iso Numero-lehden levikkitapaamisista.

Maahanmuuton seurauksista on tarjolla runsaasti numerotietoa.

Verorahoitteinen Yle kertoi jo marraskuussa 2015, että vuonna 2016 eri ministeriöille koituvat yhteensä lähes miljardin euron kulut turvapaikanhakijoista (A-studio 27.11.). Suuri turvapaikanhakijoiden määrä pakotti ministeriöiden budjetit uusiksi.

Ylen laskelma perustui neljästä eri ministeriöstä saatuihin tietoihin. En ole toistaiseksi lukenut, mikä oli turvapaikanhakijoiden synnyttämä todellinen kustannus vuonna 2016.

Maahanmuuttajat epäilemättä rikastuttavat maatamme, mutta ehkä oikeuksien sijaan olisi syytä keskustella enemmän velvollisuuksista ja kustannuksista. Käytännössä Suomi verottaa ja kaiketi lainaa myös rahaa maahanmuuttajien nk. kotouttamisen takia.

Suomen Pankki arvioi Euro & Talous -julkaisussa vuonna 2015 (5/2015), että ”maahanmuuttoon sisältyy suuri potentiaali”. Samassa artikkelissa toki myönnettiin, että maahanmuuttajat työllistyvät heikosti: olin itsekin kuulemassa tätä viestiä Suomen Pankin tilaisuudessa runsas vuosi sitten.

Suomen pankin mukaan kautta linjan heikoimmin työllistyvät Pohjois-Afrikasta ja arabimaista tulevat maahanmuuttajat. Vaikein työllisyystilanne on pakolaistaustaisilla.

Ruotsista saatujen kokemusten mukaan maahanmuuttajia ei kannattaisi sijoittaa yksinomaan alueille, missä on tyhjiä asuntoja. Maahanmuutto lisää erityisesti ARA-asuntojen kysyntää: näin varsinkin vuonna 2016, kun oleskelulupapäätökset astuivat voimaan.

Tyhjät ARA-asunnot eivät kuulemma ole ratkaisu, koska turvapaikanhakijat etsiytyvät kantaväestön tapaan kohti kasvukeskuksia. Pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa.

Maahanmuuttajat voivat epäilemättä hyödyttää väestörakenteeltaan vanhenevaa Suomea. Ennen tätä nettohyötyä pysymme nettomaksajina, joten maahanmuuttokriittisyys on muun kriittisyyden tavoin täysin perusteltua.

Vai saako asiasta esittää kritiikkiä näinä poliittisesti korrekteina aikoina?

http://blog.kauppalehti.fi/metrossanukkuja/elakoon-maahanmuutto-suomipa-tayttaa-100

Hienoa huomata, että valtamediassa sentään joku uskaltaa avata suunsa.
 
Rikastuttamisen sijaan tulisi alkaa puhumaan "köyhdyttämisestä", eli matujen aiheuttamista kuluista, todellisessa konseptuaalisessa ilmaisuasussaan, "Rikastuttamisessa" on kuitenkin se epäsuoran vitsin aiheuttama psykologisesti hämäävä "entä jos" -kerros. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä.

Turvapaikkalaisille ja tp-hakijoille tulisi olla pakolaisleirit korvessa tai saaristoissa, sen sijaan, että tarjotaan heille ilmainen urbaani elämä mukavuuksineen.

Paras tietenkin olisi, että tp-hakijoita ei toistaiseksi otettaisi vastaan ollenkaan, vaan tukisimme pakolaisleirejä kriisialueiden lähialueilla. Sama tuttu vanha mantra, mutta tätä on vain pakko hakata ja takoa eteenpäin väsymättä, kunnes ymmärretään ja toteutetaan.
 
entinensalimies sanoi:
Kauppalehdestä bongasin tämmöisen Olli Herralan blogin:

Eläköön maahanmuutto, Suomipa täyttää 100!


On ollut maaltamuuttoa ja maastamuuttoa. Tänään muotia on maahanmuutto.

Kyllähän katetun pöydän ääreen kelpaa muuttaa.

Perheyhtiö Lujan hallituksen puheenjohtaja Hannu Isotalo kuvaa vuosikertomuksessa, kuinka itsenäisen Suomen satavuotias historia on "yhteisten ponnistelujemme" tulos:

”Olemme raivanneet tiemme läpi sotavuosien, raskaiden sotakorvausten, köyhyyden ja lama-aikojen tullaksemme yhdeksi maailman parhaimmista valtioista”, Isotalo päättelee.

Isotalo viittaa Tilastokeskuksen arvioihin Suomen ykkösasemasta: Suomi on vakain valtio ja turvallisin maa. Meillä on eniten inhimillistä pääomaa ja paras peruskoulutus.

Ei siis ihme, että Helsingin Rautatientorilla irakilaiset ja afganistanilaiset turvapaikanhakijat kertovat haluistaan jäädä suomalaisten armon ja avokätisyyden varaan. Jos olen oikein ynnännyt, mielenosoitusleiri on ollut torilla jo viitisen viikkoa.

Huomasin senkin, että Ateneumin taidemuseon ulkoseinälle nostettiin banderolli, jolla tuettiin turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia. Taidemuseo osallistui banderollilla kulttuuriammattilaisten kannanottoon turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolesta.

Maininta turvapaikanhakijoiden velvollisuuksista loisti poissaolollaan, mutta nykyään onkin muotia puhua kenen tahansa oikeuksista.

Tunnen asiaa siksi, että kuljen päivittäin töihin Rautatientorin kautta. Aluetta leimaa virkistävä, sangen värikylläinen monikulttuurisuus, koska maahanmuuttajat hallitsevat läsnäolollaan varsinkin Helsingin rautatieaseman tiloja.

Monikulttuurisuuden monipuolisiin ilmentymiin voi siellä tutusta ikään kuin koeoloissa. Tervetuloa tutustumaan!

Rautatientorin metroaseman ja päärautatieaseman lähistöllä elävät omaa todellisuuttaan myös Romanian kerjäläiset. Aamuisin pääsen toisinaan seuraamaan ”työmaakokousta”, jossa päivän tehtäviä aivan ilmeisesti jaetaan.

Koska en osaa kieltä, jää kokoontumisten tosiasiallinen sisältö arvailujen varaan. Kyse voi olla myös Iso Numero-lehden levikkitapaamisista.

Maahanmuuton seurauksista on tarjolla runsaasti numerotietoa.

Verorahoitteinen Yle kertoi jo marraskuussa 2015, että vuonna 2016 eri ministeriöille koituvat yhteensä lähes miljardin euron kulut turvapaikanhakijoista (A-studio 27.11.). Suuri turvapaikanhakijoiden määrä pakotti ministeriöiden budjetit uusiksi.

Ylen laskelma perustui neljästä eri ministeriöstä saatuihin tietoihin. En ole toistaiseksi lukenut, mikä oli turvapaikanhakijoiden synnyttämä todellinen kustannus vuonna 2016.

Maahanmuuttajat epäilemättä rikastuttavat maatamme, mutta ehkä oikeuksien sijaan olisi syytä keskustella enemmän velvollisuuksista ja kustannuksista. Käytännössä Suomi verottaa ja kaiketi lainaa myös rahaa maahanmuuttajien nk. kotouttamisen takia.

Suomen Pankki arvioi Euro & Talous -julkaisussa vuonna 2015 (5/2015), että ”maahanmuuttoon sisältyy suuri potentiaali”. Samassa artikkelissa toki myönnettiin, että maahanmuuttajat työllistyvät heikosti: olin itsekin kuulemassa tätä viestiä Suomen Pankin tilaisuudessa runsas vuosi sitten.

Suomen pankin mukaan kautta linjan heikoimmin työllistyvät Pohjois-Afrikasta ja arabimaista tulevat maahanmuuttajat. Vaikein työllisyystilanne on pakolaistaustaisilla.

Ruotsista saatujen kokemusten mukaan maahanmuuttajia ei kannattaisi sijoittaa yksinomaan alueille, missä on tyhjiä asuntoja. Maahanmuutto lisää erityisesti ARA-asuntojen kysyntää: näin varsinkin vuonna 2016, kun oleskelulupapäätökset astuivat voimaan.

Tyhjät ARA-asunnot eivät kuulemma ole ratkaisu, koska turvapaikanhakijat etsiytyvät kantaväestön tapaan kohti kasvukeskuksia. Pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa.

Maahanmuuttajat voivat epäilemättä hyödyttää väestörakenteeltaan vanhenevaa Suomea. Ennen tätä nettohyötyä pysymme nettomaksajina, joten maahanmuuttokriittisyys on muun kriittisyyden tavoin täysin perusteltua.

Vai saako asiasta esittää kritiikkiä näinä poliittisesti korrekteina aikoina?

http://blog.kauppalehti.fi/metrossanukkuja/elakoon-maahanmuutto-suomipa-tayttaa-100

Hienoa huomata, että valtamediassa sentään joku uskaltaa avata suunsa.
Click to expand...


Taas oleellisessa mielessä virheellistä maahanmuutto-termin käyttöä. Yli-yleistämistä. Muutoin hyvä kirjoitus. Työperäinen maahanmuutto ja muu maahantuleminen esim. turvallisuuden tai taloudellisen hyödyn perässä pitäisi aina, vankkumatta, käsitellä erikseen. Tähän pitäisi saada itse asiassa kivenkova pesäero julkisessa keskustelussa, sillä tämä on myös premissinä yhdelle suvakkien epäloogisimmista argumenteista, eli sille että maahanmuuttokriittisyydessä vastustettaisiin mukamas työperäistä maahanmuuttoa jollain ilveellä.
 
Dona sanoi:
Polttopilluiskuja :D IS laatu asiantuntijat

Click to expand...


Polttopillut. Lähes kaikki noista polttopilluista on osoittautunut "syyrialaisäitien" itse sytyttämiksi tuhopoltoiksi milloin missäkin vokissa, kodissa tai muussa ympäristössä, niin Suomessa kuin esim. Saksassakin, Silti nämä polttopilluiskut elävät aivan faktuaalisena käsitteenä julkisessa keskustelussa. Mitään katetta käsitteelle ei ole. Ja vaikka olisikin, pitää olla uskomaton taituri, että saa seliteltyä raiskaukset sun muut näistä iskuista johtuviksi...semminkin kun niitä vitun iskuja ei siis ole juuri ensimmäistäkään.
 
Viimeksi muokattu:

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom