Itsemurhatilastoja vasten on yllättävää se, että lääketieteellisten tutkimusten mukaan Suomessa ei esiinny masennusta sen enempää kuin muissakaan Euroopan maissa. Muutaman vuoden takaisessa vertailevassa tutkimuksessa todettiin masennussairauksien esiintyvyyden olevan Suomessa selvästi alhaisempaa kuin vaikkapa Englannissa ja Irlannissa.
Siitä huolimatta, että masennuslääkkeitten käyttö on lähes kymmenkertaistunut 1990-luvun alusta, Suomessa käytetään vähemmän depressiolääkkeitä kuin Ruotsissa ja kevyestä elämästään tunnetussa Tanskassa. Tilanne heijastanee puutteita ja ongelmia meikäläisessä terveydenhoitojärjestelmässä: hoitoa ei ole riittävästi saatavilla kaikille apua tarvitseville, mikä puolestaan näkyy synkissä itsemurhatilastoissa.
Kansallisten stereotypioiden mukaisesti Pohjoismaassa masennukseen etsitään apua erityyppisistä lääkkeistä. Tanskassa käytetään opiaatteja, Ruotsissa antidepressiivisiä lääkkeitä ja Suomessa annetaan rauhoittavia. Masentuneellakin juutilla pitää olla kivaa, ja medelsvensson ottaa Astran tuotetta, ettei vain ahdistus iskisi päälle.
Pohjoisessa pelätään vähemmän
Mikäli henkirikokset jätetään pois laskuista, Suomi on verraten rauhallinen maa. EU-kansalaisista vain itävaltalaiset joutuvat suomalaisia vähemmän erilaisten rikosten uhreiksi. Näissä maissa pelätään rikoksen kohteeksi joutumista vähemmän kuin muualla. Noin joka kymmenes suomalainen ilmoittaa pelkäävänsä liikkua yksin ulkona pimeällä, mikä luku on EU-maiden alhaisimpia. Englannissa taas joka kolmannes pelkää. Suomalaiset ovat kenties väkivaltainen, mutta peloton kansa.