Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin parantunut
Julkaistu 26.10. 19:11
Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi laman jälkeen. Erityisesti asenteet ulkomaalaisia työnhakijoita kohtaan ovat huomattavasti aiempaa myönteisempiä.
Tämä käy ilmi keskiviikkona julkistetusta dosentti Magdalena Jaakkolan tutkimuksesta, jossa suomalaisten suhtautumista maahanmuuttajiin tutkittiin haastattelututkimuksen avulla vuosina 1987, 1993, 1998 ja 2003.
Noin puolet suomalaisista oli vuonna 2003 sitä mieltä, että taloudellisen kilpailukyvyn takaamiseksi Suomen pitäisi ottaa vastaan nykyistä enemmän ulkomaalaisia "osaajia" kuten asiantuntijoita, tiedemiehiä, opiskelijoita ja kieltenopettajia.
Runsas kolmasosa toivoi Suomeen myös entistä enemmän ulkomaalaisia yrittäjiä.
Jaakkolan mukaan positiivisesti suhtauduttiin myös ulkomaalaisiin lääkäreihin, opettajiin, lastenhoitajiin, sosiaalityöntekijöihin ja poliiseihin.
"Mieluiten maahanmuuttajat nähtäisiin kuitenkin tyypillisissä sisääntuloammateissa, kuten siivoojina ja taksinkuljettajina", Jaakkola sanoo.
Lisäksi suomalaiset näkisivät ulkomaalaiset mieluummin työtovereina kuin esimiehinä.
Suhtautumiseen vaikuttavat Jaakkolan mukaan vallitsevat yhteiskunnalliset ilmiöt kuten taloudelliset suhdanteet ja työllisyystilanne.
Ensimmäinen asennetutkimus tehtiin korkeasuhdanteen vuonna 1987, jolloin Suomessa oli vasta vähän maahanmuuttajia. Toisella kierroksella vuonna 1993 Suomessa oli lama ja korkea työttömyys. Maahanmuuttajien ja pakolaisten määrä oli moninkertaistunut.
Vuonna 2003 työttömyys oli puolittunut laman jälkeen ja julkisuudessa alettiin ennakoida työvoimapulaa ja ulkomaisen työvoiman tarvetta.
Myönteisimmin maahanmuuttajiin suhtautuvat korkeasti koulutetut, naiset ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Myös henkilökohtaiset suhteet maahanmuuttajiin ja hyvä sosioekonominen tilanne vähentävät maahanmuuttoon liittyviä uhkakuvia.
Puolueista vihreiden ja kokoomuksen kannattajat suhtautuvat ulkomaisen työvoiman vastaanottamiseen muita myönteisemmin.