Näitä lukiessa tulee mieleen että paljon heittoja tulee kun olosuhteet muuttuvat (asetusten muuttaminen, tangossa roikkuminen, juominen jne) mikä varmaan on luonnollistakin. Rasvaprosentin ym.osuuksien mittausmenetelmähän perustuu siihen että eri kudokset johtaa sähköä eri tavalla, rasva ei juuri lainkaan, neste hyvin. Eli jos painonpudotuksen aikana käy niin että nesteet vähenee, vähenee myös sähkönjohtavuus ja vaaka voi näyttää että rasvan osuus on lisääntynyt vaikkei näin välttämättä olekaan.
Pihtimittaus on varmasti tarkempi menetelmä, mutta luulisi että seurannassa vaakaa voisi käyttää. Eli jos ajan myötä rasvaprosentti putoaa 30% - 25% - 20% niin varmaan se osatotuus on (vaikka todellinen muutos olisikin esim. 16% - 14% - 11% tai jotain ihan muuta).
Onko kukaan kokeillut vakioiduissa olosuhteissa eli tyyliin samat ja oikeat asetukset, mitattuna vaikkapa aamulla yön paastoamisen ja rakon tyhjentämisen jälkeen jalkapohjat kuivana/märkänä niin että elimistön nestetilanne on itse arvioituna suurinpiirtein sama (eli ei tarkoituksenmukaista painonpudotusta saunomalla, poikkeavia pitkiä lenkkejä tai muuta hikoilua tai toisaalta suolaisen ruuan ja runsaan nesteen yhdistelmää edeltävästi)? Jos on kokemusta niin laittakaa vielä tähän kysymykseen vastausta miten vaaka käyttäytyy.