Lentopelko/ilmakuopat

[lej]

Kyseessä on ehkä käsitteet maanopeus ja ilmanopeus, tai sitten ei. Maan suhteenhan kone voi mennä nopeammin kuin suhteessa ilmaan. Varsinkin, jos ilma työntää konetta eteenpäin niin koneen suhteellinen nopeus ympärillä olevaan ilmaan verrattuna hidastuu, koska ilmakin liikkuu kovaa samaan suuntaan kuin kone. Maahan verrattuna kone kuitenkin menee kovempaa kuin ilman myötä tuulta.

No hitto, mountainer puhuikin suhteellisesta nopeudesta.

 

[John R]

Menkäähän lentopelkoiset joskus pienkoneen kyytiin. Joku 4-paikkainen 172 Cessna hyppii sen verran, että kyydityksen jälkeen matkustajakone tuntuu erittäin rauhalliselta :D

Itse olen ollut Cessnan kyydissä 33 kertaa ja kyllähän se vatkaa joskus melkoisesti. Laskeutumista en ole kyllä Cessnalla kokeillut kun olen jäänyt joka kerta välillä 1000-3000m kyydistä pois ja hoitanut itse laskeutumisen... :D Cessnan jälkeen ei oikein osaa noita isoja koneita pelätä.

 

[Timba79]

Onhan noita turbulensseja parit koettu ja nimenomaan just Ranskan yläpuolella. Eipä nuo nyt ollut kun jatkuvaa rytkytystä ja pari tuntuvampaa pudotusta. Ei ole tähän asti haitannut millään tavalla, paitsi kun ei oikein tarjoilu pelaa tänä aikana. :D

Nuo myrskyssä laskeutumiset on vielä kokematta.

 

[mountainer]

Varsinkin, jos ilma työntää konetta eteenpäin niin koneen suhteellinen nopeus ympärillä olevaan ilmaan verrattuna hidastuu, koska ilmakin liikkuu kovaa samaan suuntaan kuin kone.

No hitto, mountainer puhuikin suhteellisesta nopeudesta.

juuri tätä meinasin eli siis kone liikkuu hitaammin suhteessa ympärillä olevaan ilmaan.

 

[flyboy]

Joo, eli myötätuuli nopeuttaa koneen vauhtia suhteessa maahan, mikä taas tottakai lyhentää lentoaikaa kohteeseen ja vastatuuli taas puolestaan pidentää lentoaikaa. Viime viikolla esim. Osloon lentäessä matka sinne kesti 1h25min ja takaisin tultiin 1h05min.

Niinkuin aikaisemmin oli puhetta voi ylhäällä noin 10km korkeudessa tuulet puhaltaa jopa 250km/h, joten pitkällä lennolla tuulet vaikuttavat todella paljon lentoaikoihin.

 

[flyboy]

täällä kun on tullut pari teoriaa noista ilmakuoppien syistä niin esitämpä tässä omanikin: olen ollut siinä luulossa että koneen putoaminen johtuu voimakkaasta myötävirtauksesta joka tilapäisesti pudottaa siiven kantokykyä. siiven kantokykyhän perustuu tietääkseni nimenomaan koneen nopeuteen. myötätuuli siis tavallaan hidastaa koneen suhteellista nopeutta. tämän teorian minulle kertoi aikanaan eräs työkaverini, joka ei kyllä ole mikään ilmatieteen tohtori vaikka paljon asioita tietääkin. mutta minulle tämä kuulostaa järkeenkäyvältä

Asia on hieman noin. Ylhäällä lennettäessä tuulen suunta ei lyhyellä matkalla vaihdu yleensä niin paljoa, että se saa koneen tärisemään mikä tunnetaan turbulenssina, vaan tuulen voimakkuus vaihtelee ja varsinkin ilman pystyvirtaukset saavat koneen todella tärisemään.

Tuulen suunta on tärkeää tietää etenkin nousussa ja laskussa, että ne voidaan suunnata aina vastatuuleen tai edes sivutuuleen, jotta koneen/siiven suhteellinen nopeus ilmaan verrattuna voidaan pitää mahdollisimman kovana ja taas koneen suhteellinen nopeus maahan taas pienenä.

Siiven kantokyky perustuu sitä ympäröivän ilmamassan nopeuteen siipeä vastaan ja siiven muodon aiheuttamiin ilmanpaine eroihin sen ylä- ja alapinnalla.

Toivottavasti en selittäny liian monimutkaisesti!

 

[kuljetusala]

Mistäköhän vitusta tämä on nyt mulle iskemässä, olen lentänyt eläessäni kymmeniä kertoja ja aiemmin ei ollut mitään ongelmaa mutta nyt ihan viimeisen vuoden aikana on alkanut skagaamaan. Johtunee osaksi siitä että olen lähiaikoina ollut parilla lennolla jolla oli turbulenssia koko helvetin matkan ja kunnon talvimyrskyt mutta mutta. Viinallahan tuo lähtee mutta vitun kiva vetäistä hirveät jurrit heti aamusta klo 7.

 

[MissEvilEve]

Argh. Taas on vietetty unettomia öitä ja asiaa miettiessäkin syke kohoaa 120 ja kädet alkaa hikoilemaan ja tärisemään. Ilmakuopat, turbulenssi, sulloutuminen pieneen peltipurkkiin missä ei näe eteenpäin eikä kunnolla ulos. Huh huh. Nyt on onneksi kasa rauhoittavia lääkkeitä hankittuna, toivottavasti saan doupattua itseltäni tajun kankaalle etten pääse uutisiin. Olis jotenki ikävä ajatus että mun takia tehdään pakollinen välilasku kun alan riehumaan koneessa tai sitten vedetään nippusiteisiin ja elinikäinen lentokielto.

Kai tästä taas hengissä selviää... Puuuh...

 

[Jami2003]

Ei tietenkään sovi urheilijoille mutta pienessä kaljapöhnässä lento on rentoa eikä ilmakuopatkaan haittaa

 

[Inska]

Lentopelkoa on itsellänikin ja lennän aina pamit mukana. Tietyllä tavalla rauhoittaa kun "apu on lähellä", vaikka ei se ennen lentoa olevaa jännitystä vie pois. Kertaakaan ei ole tarvinnut vielä ottaa, mutta viiniä menee aina lennoilla. Muutama lasi viiniä ja on sellainen fiilis että ihan sama jos kone tippuu, kunhan viini ei lopu kesken.

Kavensin uimashortsejani viimeisimmällä menolennolla ja itselleni ompelu on näköjään terapeuttista ja rauhoittavaa puuhaa. En edes huomannut kun turvavyön merkkivalo oli jo sammunut. Ehkä on hieman gay-puuhaa, mutta ei se lentopelkokaan ole mukavaa. Kertoo jotain jännityksestä, etten saanut unenpäästä kiinni lentoa edeltävänä yönä ollenkaan, vaikka vedin kaksi 7,5 mg Imovanea huiviin. Normaalisti puolikas tabu nukuttaa jos otan joskus satunnaisesti sellaisen.

 

[MissEvilEve]

Mua ei pelota että kone tippuisi, eikä mitkään koneen äänet tms. Mua ahdistaa se ahtaus, pieni peltipurkki, se että ollaan naulittuna penkkeihin, ei tilaa liikkua/kävellä paljoa, vieraita ihmisiä vitusti samassa tilassa, vaikea mennä vessaan jne. Kaikki sellainen tilanteen pakkomaisuus, että on siellä vankina ja se koneen liikehdintä. Pelkään että ottaa mahanpohjasta ja alan oksentamaan ja paskomaan, itkemään ja kirkumaan kaikkien keskellä ja pakokauhussa ryntäilen ympäriinsä, pyörryn, en saa happea tai saan sydärin tai jotain. Käytännössä siis pelkään lentämisessä sitä että menetän kontrollin itseeni ja olen toisten armoilla.

Mä en alkoholilla rauhotu, tekee vain heikomman olon koska humaltuminen huimaa jne, ja en mielelläni juo/syö paljoa koska sitten voisi joutua oksentamaan paljon. Aion vetää kyllä kunnolla douppia, toivoisin olevani todella tokkurainen/uninen, sellainen ettei millään ole mitään väliä. Tässä kevään/kesän aikana olen useammankin kerran saanut diapameja ennen leikkauksia ja erilaisia toimenpiteitä sairaalassa, lähinnä koviin kipuihin ja pelkotiloihin. Pieni annostus ei tee mitään mutta kun pari pamia heittää huuleen (ja etenkin kipulääkekombon kanssa, morfiini/kodeiini) niin musta on muuttunut välinpitämätön ja oon alkanu nuokkumaan sitten kun rauhoitun. Nyt en tiedä riittääkö pelkät pamit, ehkä ne ainakin vähän rentouttaa. Sittenhän sen tietää: Jos uutisissa ei oo mitään että kone tehnyt pakkolaskun väkivaltaisen matkustajan takia ni sitten homma on ok :D

 

[D.Yates]

Jotenkin somaa että pakkiksen kovin alfanaaras-auktoriteetti pelkää lentämistä. Awwwww <3

 

[MissEvilEve]

Jotenkin somaa että pakkiksen kovin alfanaaras-auktoriteetti pelkää lentämistä. Awwwww <3

Hahaha :lol2:

Oon ihan hemmetin kontrollifriikki tapaus. Mä pelkään eniten itteeni ;)

 

[hoyhenen_kevyt]

Jännä homma että mulla ei pelottanut lentäminen ollenkaan, vaikka korkeanpaikankammo on ihan jäätävä. Järki sanoo että ei mitään pahaa ole, mutta kroppa lopettaa liikkumisen. Ýhden kerran oon siis lentänyt tässä elämässä. Ihan siistiähän se oli.

 

[Mike]

Yksi iso apu lentopelkoon. Miettikää, että millään ei ole enää mitään väliä jos kone tippuu ja kuolet. Mitä sitä murehtimaan, siinä kun ei jää katumaan mitään, eikä mikään harmita kun kuolet. Kaikki loppuu, joten mitä sitä ressaamaan. Kuoleman jälkeen kun ei jäädä katselemaan mistä kaikesta jäi paitsi. Kuolema ei ole edes helpotus, se ei ole mitään. Kuolema on nolla jos ajatellaan ihan perusteellisesti.

Eniten tossa vituttaa se totaali aivokuolema mannertenvälisissä. Taas menossa 10 tuntia ees taas Japaniin ja voi vittujen vittu kun hajottaa etukäteen se saatanan jäkittäminen. Me ollaan 2000-luvulla, eikä noi apinat voi hommata nettiä koneisiin, että sais aikansa kulumaan. Ne runkut sammuttaa valotkin Japanin ajassa koneesta keskellä päivää ja mä en saa ikinä nukuttua istualtaan silmäystäkään. Viimeksi kaksi pamia naamariin lähtiessä ja kukuin ku vitun pöllö koko lennon. Katoin monta leffaa ja pelasin jotain saatanan tetristä silmät ristissä. Kertokaa jotain ajantappoa tommoiselle lennolle tai joku jeesuksen tapa nukkua istualtaan muualla kuin ykkösessä.

Vedän nyt riskillä samoilla silmillä vuorokauden ympäri ennen lentoa, sitten kiskon naaman täyteen pameja ja koitan jotenkin päästä koneeseen asti. Voi vittusaatana jos ei sitten saa nukuttua, niin sehän on kivaa kun perillä kello on jotain 10:00 ja pitäis taas keekoilla päivä samoilla silmillä.

 

[MissEvilEve]

Yksi iso apu lentopelkoon. Miettikää, että millään ei ole enää mitään väliä jos kone tippuu ja kuolet.

Me ollaan 2000-luvulla, eikä noi apinat voi hommata nettiä koneisiin, että sais aikansa kulumaan. Ne runkut sammuttaa valotkin Japanin ajassa koneesta keskellä päivää ja mä en saa ikinä nukuttua istualtaan silmäystäkään. Viimeksi kaksi pamia naamariin lähtiessä ja kukuin ku vitun pöllö koko lennon. Katoin monta leffaa ja pelasin jotain saatanan tetristä silmät ristissä. Kertokaa jotain ajantappoa tommoiselle lennolle tai joku jeesuksen tapa nukkua istualtaan muualla kuin ykkösessä.

Ekaan: Ei haittaa pätkääkään jos kone tippuu ja kuollaan. Ei pelota kuolema, pelottaa se että sekoon :D

Toiseen osioon: Voi vittu että repesin tolle sun sepostukselle :lol2: Joo. Harvemmin lentäminen on mitenkään älyttömän kivaa vaikkei mitään pelkäiskään. Helvetin tylsää touhua etenkin pitkillä lennoilla.

 

[Mike]

Sais heti nukuttua jos jalat sais vaakatasoon, mut kun ne homot ovat ihan tahallaan tehneet penkeistä semmoisia, ettei niissä pääse mitenkään poikittain. Esim jos oot tyhjässä koneessa, niin ne 4 penkin rivitkin on kelvottomia kun niitä kyynärnojia ei saa pystyyn. Pitäis lattialla levyttää jos haluais nukkua. Sit jos maksat että ei tartte kärsiä ja meet ykköseen, niin sitten perillä kelaat, että tolla hinnalla olisin muuten ollut täällä extrakuukauden Hiltonissa. Mulla on mukana iPad, iPhone ja Air, akut kestää just japaniaan saakka läppärissä ja padissa, luuria pitää säästää. Siinä kerkee muutaman leffan katsomaan, koska pakko katsoa noilla vekottimilla, sillä se leffavalikoima siinä "mahtavassa" mutimediakeskuksessa(postimerkin kokoisessa) on penaalista. Ja sit niihin kun ei käy kunnon kuulokkeet kun munapäät ovat laittaneet sen 2-haaraisen todella retardin liittimen siihen. Jossain varmaan on siihen adapteria, että sais kunnon kuulokkeet kiinni. Ainoo hyvä juttu siinä mediasydeemissä on se, että voi kiduttaa itseään lisää katsomalla paljonko vielä on matkaa istua siinä hikisessä vitun penkissä. Se on ihan normaalia, että jossain Uralin kohdalla on jo niin pehmee pää, että sitä kelaa "ihan sama vaikka selviäsi hengissä koneen pudottua, tuolta meitä ei löydä kukaan koskaan".

Mut perkele sen nukkumisen kanssa, mä pyörin just rullatulla futonilla uber seksin jälkeenkin niin mielettömästi paikat puuduksissa, että voitte kuvitella sitä totaalista raajojen vammautumista kun koitat viritellä jotain nukkuma-asennon irvikuvaa semmoisella saatanan kantti kertaa kantti penkillä. Jos taas kone putoo ja syttyy tuleen, niin mä en pääse mihinkään kuitenkaan kun omaan semmoiset vitun ameebat jalkojen ja käsien tilalla.

 

[jaykay82]

Jännä homma että mulla ei pelottanut lentäminen ollenkaan, vaikka korkeanpaikankammo on ihan jäätävä. Järki sanoo että ei mitään pahaa ole, mutta kroppa lopettaa liikkumisen. Ýhden kerran oon siis lentänyt tässä elämässä. Ihan siistiähän se oli.

Ekat kerrat se lentokoneessa oleminen on ihan jees, mutta sitten kun sita on tehnyt kymmenia kertoja, niin kaikki pikkuasiat rupeaa pikkuhiljaa vituttamaan.
- Ahtaus
- WC:ssa kayminen
- Audiosysteemit (Viimeksi kun lensin Nykista helsinkiin niin jossain leffassa oli tekstivaihtoehtona vain kiina. wtf? )
- turvatarkastukset
- pakkaaminen
- lentokentalle meno
- nukkuminen koneessa pitkilla lennoilla on ihan perseesta

Paha homma tassa on vain omalla kohdalla se etta tyonkuvaani kuuluu paljon matkustamista ja yleensa matkustaminen tapahtuu lentokoneella valimatkojen takia.

 

[LSA_Vinnie]

Tuulen suunta on tärkeää tietää etenkin nousussa ja laskussa, että ne voidaan suunnata aina vastatuuleen tai edes sivutuuleen, jotta koneen/siiven suhteellinen nopeus ilmaan verrattuna voidaan pitää mahdollisimman kovana ja taas koneen suhteellinen nopeus maahan taas pienenä.

Sen verran pitää puuttua tähän ikivanhaan kirjoitukseen, että tämähän on täyttä sitä itseään.

Pienillä koneilla (lue ~4 paikkaiset ja pienemmät) laskut tosiaan tehdään normaalisti vastatuuleen. Ilmanopeus pidetään kuitenkin laskusuunnasta riippumatta vakiona (ei todellakaan mahdollisimman kovana), mutta nopeus maahan nähden on siis eri tuulen suunnasta riippuen. Isommilla koneilla lasku tehdään isommilla kentillä yleensä vastatuuleen koska liikennettä on koko ajan, mutta pienemmillä maakuntakentillä niitä tehdään usein siihen suuntaan kun koneen käsikirja sallii ja kumpi on nopeampaa (=edullisempaa) eli mitään ylimääräisiä kaarroksia ei pienen tuule takia tehdä.

Syy edelliseen löytyy pitkälti tietenkin koneen sakkausnopeudesta, joka pienillä koneilla on pienempi. Tällöinhän suhteellinen maanopeus "väärään suuntaan" laskeuduttaessa kasvaa merkittävästi, kun taas isoilla koneilla tämä on hyvinkin marginaalista.

 

[Anonymity]

Toi matkustamon valojen sammutus liittyy turvallisuuteen. Olen käsittänyt, että näin tapahtuu siksi, että ihmisten silmät tottuisivat hämärään, jos tulee tositilanne.

Mä en pidä kauheasti lentämisestä. Nuorempana jopa vähän pelkäsin sitä, mutta nyt matkustuskokemuksen karttuessa pelot ovat vähentyneet. En oikein osaa sanoa, mitä olen pelännyt. Ehkä se on se oman kontrollin väheneminen, josta pelko synty. Joka tapauksessa nousut ovat pahempia kuin laskut - tuntuu että jalkojen alla on pelkkää tyhjää. Lennon aikana tunne vähenee ja helpottuu.

Mä pyrin nukkumaan varsinkin yölennoilla tai pitkillä lennoilla. Mukaan reissuun otan puhallettavan niskatyynyn, korvatulpat, silmälaput ja koska en käytä mitään rauhoittavia, saatan ottaa mukaan relaxanttia (Sirdalud), joka alkaa myös väsyttämään. Lisäksi pukeudun mukaviin vaatteisiin/jalkineisiin, jotka eivät kiristä/purista sekä lentosukkiin.

Mukaan otan lukemista/tietokoneen/musaa ja muuta viihdykettä. Menomatkalla saatan lueskella matkaopasta sekä tehdä reissulle jonkinlaista matkasuunnitelmaa. Paluumatkalla taas saatan esim. kirjoitella matkakertomusta. Pitkällä lennolla pyrin aina välistä nousemaan penkistä ja venyttelemään/vähän kävelemään.

Pyrin varaamaan paikan käytävän vierestä, jotta esimerkiksi wc:hen meno olisi helpompaa. Ja sellaisesta kohdasta lentokonetta, jossa voisi olettaa olevan enemmän jalkatilaa, mutta ei mielellään siiven kohdalta. Takimmainen rivi on välillä huono siitä, ettei penkkiä saa kallistettua, kun takana on seinä (lentofirmojen sivuilla on usein lentokoneen kartta, jonka perusteella voi yrittää arpoa hyviä paikkoja). Toisaalta taas takimmaisissa riveissä saa yleensä ruoan nopeammin, jonka jälkeen voi yrittää käydä nukkumaan. Päivälennoilla on hankalaa nukkua, kun koneessa on meteliä. Siksi pyrinkin ottamaan pitkille lennoille aina yölennon.

Ennen reissua yöunet saattavat jäädä syystä tai toisesta vähän vähiin, mutta pyrin nukkumaan edes vähän, sillä muuten olen kohdemaassa aivan töttöröö. Liian pitkiä unia ei kuitenkaan kannata ottaa, sillä silloin ei välttämättä väsytä lentokoneessa ja kohdemaassa, jossa saattaa olla ihan eri aika kuin Suomessa. Alkoholia en viitsi ottaa lentokoneessa liikaa, koska silloin saa ravata koko ajan wc:ssä ja mahdollinen krapula yhdistettynä lennon jälkeiseen pöhnään ei ole se kaikkein mahtavin olo. Lentopelkoisille pienet hömpsyt lentopelon karkoittamiseen voivat olla jees.