Legendaarisimmat inttimokailusi?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Ratto
  • Aloitettu Aloitettu
En kyllä vieläkään ymmärrä miten sotilaspoliisi voi leirille lähdettäessä jättää varuskuntasairaalan väärinpäin?! Ehkä olen vain hidas, mutta ei aukea.

Sama vika. Itekki olin spollina ja lähes aina lähettii nii kiireel et joku meni päin vattua mut Veksi (?) ei kyl koskaan jääny väärinpäin...
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Veksi on varmasti tässä tapauksessa jokin vaatekappale. Eiköhän pakkiksen seniorit kohta tule muistelemaan niin tämäkin selviää.
 
Veksi on varmasti tässä tapauksessa jokin vaatekappale. Eiköhän pakkiksen seniorit kohta tule muistelemaan niin tämäkin selviää.

Joo sitähän mäkin epäilisin mut Reinzell osas toho kans selventää tosa välis tarkottavan varuskuntasairaalaa..
 
Itellä varmaan pahin moka intin aikana oli se ku oltiin p-kaudella ampumaradalla ja sit siinätein koenostoja ennen (rk7?) ammuntaa. No sitten siinä painelin tavalliseen tapaan liipasinta ja mietin et nyt ois kyllä hyvin kohdallaan. Tietty typeryyksissäni olin unohtanut varmistimen alas :D kuulu vaan että pam kun yliluutnantti kysy "ovatko ampujat..." :) No loppuammuntahan meni sitten ihan päin vittua ku säikähdin kyseistä tapausta niinpaljo. No kun menin katsomaan taulua en ole ikinä ampunut niin hyvää napakymppiä. Loput kutit tosin oli levinny pitkin taulunreunoja. Oli vaan kyseinen ammunnan pitäjä todennu että "eipähän jää ainakaa kuteja ampumatta ku sällit ampuu jo ennakkoon"
 
Pakkohan se on omiakin verestää...

Heti rukin jälkeen ekalla leirillä onnistuin harjoituspäivän päätteeksi unhoittamaan joukkueen kalustoajoneuvon ruokailupaikalle (hytissä kuski siis veteli onnellisena sikeitä). Ei muuta kun kännykkä käteen ja puhelu kaverille, ja kuorma-auto takaisin joukkueen ryhmitykseen. Pahaksi onneksi kouluttajat keksivät kysyä kyseisen maastokuorma-auton liikkeistä, ja soiton paljastuttua sain "välittömän palautteen" joukkueen edessä. Pekkaa en kuitenkaan saanut vaikka taisi yliluutnantti siitäkin mainita. Hyvin alkoi siis se johtajakausi. :thumbs:

Samaisen johtajakauden loppupuolella taisteluharjoituksessa unohdin toimittaa tilanneilmoituksen komppanian vääpelille sovittuun aikaan mennessä. Sen seurauksena sain koko perkeleen palvelusajan loppuun asti kantaa mukanani klapia, johon oli kirjoitettu isolla tilanneilmoitus. Voinette arvata ettei ilmoitus unohtunut toista kertaa. Eikä juuri vituttanutkaan...
 
Omia kokemuksia ei vielä ole, kun ei ikä riitä sinne :rolleyes: , mutta pistänpä yhen minkä isobroidi kerto:

Kun niille oli käsketty laittaa 'kaksinkertainen kuulosuojaus', tai mikä ikinä se termi onkaan, niin joku Sherlock laitto kahet korvatulpat peräkkäin molempii korviin. Ja ensimmäisen oli tunkenu niin syvälle, että joku pääsi nyppiin ne pinseteillä irti :rock:
 
Loppusodassa vahingonlaukaus, josta esitutkintaa. Itselleni siitä ei mitään sanktioita tullut, mutta skapparille, joka jätti patruunapesän tarkastamatta ilmeisesti tuli. Ainekset katastrofiin olivat olemassa, koska kuljeksin ladatun rynkyn kanssa autuaan tietämättömänä ainakin pari tuntia. Olin täysin varma, että kaikki patruunat oli ammuttu. Tarkempia yksityiskohtia en lähde kertomaan, koska ei voi tietää ketkä tätäkin palstaa lukevat. Se oli elämäni pelottavin ja noloin tilanne ja vieläpä yhtä aikaa.
 
Veksi on varmasti tässä tapauksessa jokin vaatekappale. Eiköhän pakkiksen seniorit kohta tule muistelemaan niin tämäkin selviää.

Entä jos tuo onkin toisinpäin ja Raton kirjoitukseen tarvitaan joku juniori suomentamaan se. En kylläkään lue itseäni senioriksi.
Ainakin minun aikaan veksi varuskunta sairaala ja vemppa oli vmtl.

Itse ilmoitin koko joukkueen pohjoisen maanpuolustusalueen "päälikölle/komentajalle(mikä lie ollut)" karvahattu päässä ja ne korvaläpät olivat auki mutta eivät sivulla vaan edessä ja takana. Hattu muistutti sellaista merirosvohattua. Kyseinen herra vähän kuittasi.

Eräänä perjantaina päivänä oli rynkkyjä kateissa kun joku tupelo oli laskenu ne väärin. No portilla kaikki autot tarkastukseen ja ohjeena oli että jos löytyy aseita niin äijä pakettiin. Meille oltiin kerrottu siihen mennessä että etsikää asetta, ei sen tarkemmin. No joku keittäjän mies oli alueelta tulossa pois kun oli viennyt vaimonsa töihin ja portilla autoa tutkittiin kun löyty takakontista ase(pienoiskivääri). No äijä aika nopeesti autosta ulos naamalleen hankeen ja käsirautoihin. Sitten ilmoitus päävartioon tohkeissaan että nyt löyty ase ja vielläkin ei ollut kerrottu että mitä asetta pitää etsiä enkä minäkään kertonut että pienoiskivääri. Käsky oli että tuokaa ase/auto/äijä päävartioon. No ei muuta kuin vauhdilla autoon ja oltiin jo lähtemässä kun muistin että se äijä on edelleen siellä hangessa.... Pikkuisen oli vittuuntu äijä mutta otti sitten jo päävartiossa huumorilla ja me saatiin kiitosta toiminnasta.
 
P-Kaudella onnistuin tunaroimaan raskaan heittimen kanssa siten että juuri ennen näytösammuntoja mut vietiin varuskuntasairaalaan liimattavaks. Kerkesin juuri ja juuri takaisin ennen ammuntoja. Kyseisten ammuntojen aikana onnistuin tiputtamaan heittimen suuntaimen luutnanttimme edessä. Eivät olleet kuulema koskaan kaverit nähneet yhtä punasta lutia ja valkosta alokasta...

Auk:ssa apukouluttajana vastasin linjamme varusteista ennen leirille lähtöä, ja jotenkin unohdin ottaa kolmannen antennipussin mukaan. Tämän takia meinasi mennä heitinammunnat piloille. Harvemmin AUK:ssa apukouluttajat juoksi metsässä suojaan...

Pahin moka meinas sattua myös aliupseerikoulun aikoina. Olimme lähdössä Espoon vedenpuhdistamolta kohti seuraavaa hyökkäys paikkaa. Ajoin pakettiautoa jonka perässä oli kiinni peräkärry täynnä kalustoa. Olin unohtanut tarkistaa kärryn kiinnityksen kun lähdimme liikkeelle ja irtihän se pirulainen lähti, pienessä mäessä ja mäen alla oli n. 2miljoonaa kuutiota espoolaisten ulosteita. Onneks se pysähty kukkapuskaan eikä kukaan nähnyt mitä oli käynyt.
 
Nämä siis itseaiheutettuja "mokia"

-Ilmottauduin kapteenin toimistoon galaksien välisenä taistelulähettinä
-Nukuin sotilaan perustutkinnon ajan metikössä, mistä seurauksena se että muut olivat tykkimiehiä ja minä alokas.
-Esitin hullua aukkihaastatteluissa. "Kysyttiin miten on mennyt, niin vastasin että täällä on ruutupeitolliset sängyt ja lämmintä keittoa ruokalassa"
-Kysyin puolustusvoimien kenraalilta, että -"mitä äijä?"

Alusta asti olin intissä niin huumorilla, että minut meinattiin lähettää kotiin pariin otteeseen :D Pidin kuitenki sekoiluni hyvän maun rajoissa, niin että muut ei joutunu kärsiin.
 
Tää ei sattunu mulle..mut enivei..

Frendi oli hakemassa vemppaa jonkun leirin takia. Joku nohevana kerto, et kun laittaa kuuman perunan foliossa kainaloon, niin kuumemittari näyttää sitten kuumetta. Ja eikun folioon kääritty peruna kainalossa veksiin. Kuulemma kuumotti ihan pirusti. Lekurille, ja valittaan kuumetta. Lekuri antaa kuumemittarin suoraan suuhun ja siinähän sitten oot, polttava peruna kainalossa ja mittari suussa. Ei ollu kuumetta, ei.

Mutta kun frendi oli lähteny ja vieny perunan vessan roskikseen ja samalla tarkisti kainalon. Ihan tulipunainen. Äkkiä lekurille, ja "mulla on kainalossa joku outo ihottuma.."

Ei lähteny leirille. :D
 
Olin lämi-au:na veksissä päivystämässä ja kattelin siinä illanratoksi pornoa koneelta. Joku alokas oli ilmeisesti käynyt ovella ja huomannut touhun, eikä sitten viitsinyt keskeyttää. Kuulin tästä jälkikäteen :D
 
Mitään suurta ei nyt pikaseen tuu mieleen mutta ensimmäisessä nassekoulutuksessa unohtui ottaa se suodattimen muovilätkä pois. Oli aika pirun raskasta hengittää. Meinas tajuki lähtiä ennenku alikessu nykäs sen lätkän irti..
 
Rajalla kun tuli armeija käytyä,ni leiritkin oli kyllä yhtä vittua:curs:
Eräs aamu jotenkin vaan vitutti ja en millään ois kehdannut leirille lähteä.

No viisaana poikana tein kynnenviereen pienen haavan pottuvarpaaseen ja verta valuttelin siitä sillai,että näyttäs kun se tulis kynnenvierestä.Lekurille menin sitten voivottelemaan,että kynsi kasvaa pottuvarpaan sisään ja on kipeä,ei pysty oikein kävelee yms...Ei tainu mennä oikein läpi,ku läsähti vain antibiootit kouraan ja leirille mars.Nakkasin pillerit roskiin matkalla ulos:)
 
Leirillä noustiin kiireellä auton (olisko ollut zili) lavalle, kun oli leikisti väijytys tai jotain. Nousin kuitenkin viimeisenä lavalle. Rynkyn hihna oli pitkänä, ja jäi sitten peräluukun väliin kun se suljettiin. Joku takana oleva huomasi tämän ja avasi peräluukkua uudestaan. Samalla hetkellä kuski lähti liikkeelle, ja kytkimessä oli ilmeisesti vain on-off asennot... Nykäys oli sen verran reipas, että lopputuloksena oli tyylipuhdas kova ukemi lavalta maahan selälleen, oliskohan noin puolitoista metriä...

Selkä ei tuosta hirveästi tykännyt, joten kävin leirin lääkärille valittelemassa asiasta. Lääkäri teki perusteellisen noin 30 sekunnin tutkimuksen, jonka jälkeen sain noin puolen kilon pussin 600:sia Buranoita... Kiitosta vaan! Yllättäen lääkärin diagnoosi oli sikäli kyllä oikea, että mitään pysyvää tuosta ukemista ei jäänyt, selän lihakset oli kipeinä ehkä vajaan viikon, mutta siinä se.
 
Niinisalossa AUK:in loppusodassa oli hieman vatsa sekaisin ja koko komppanian ollessa iltahartaudessa ja papin puhuessa kaasut alkoivat olla liikaa ja peeru röjähti erittäin kovan äänen saattelemana ulos. Koko Komppania repeää ja arvata saattaa hävettikö jälkeenpäin kun kouluttajat päät punaisena huusi käyttäytymisestä.
 
Itse en tätä stunttia suorittanut, mutta ko. kaveri sai aika mukavasti kiitosta. Aikoinaan oltiin sitten kotkan Rankissa (aivan jumalattoman tuulinen saari) harrastamassa tervehenkistä retkielämää ja sihdattiin siinä sivussa tykillä jokuseen maaliin. Kalliota kun tuo mokoma tuppasi olemaan melkeen kauttaaltaan, niin teltatkin pystytettiin sitten vähän miten vaan sai narut kestämään suuntaan jos toiseen. Sattuipa sitten viereinen teltta siinä hirveessä tuiverruksessa kaatumaan ihan mukavalla rytinällä. Kamiina oli tottakai lämmitetty mukavan mansikkaiseksi, joten tietää millainen älämölö siitä syntyy kun kaverit saa sen punaisen helvetinkoneen ja putket niskaansa. Ja sillä samalla sekunnilla kun mokoma meni nuritte, niin tää kipinämikko ottaa sen lyhdyn matkaansa (joka oli siis teltan ainoa valonlähde) ja karkaa teltan ovesta pikimustaan yöhön. Jäivät muut sitten painimaan sinne telttakankaan ja kuuman metallin kanssa. Jätkän otsaa siliteltiiin myöhemmin...:D
 
Meidän johtopaikalla meni hyvin loppusodan (06) ensimmäinen ja viimeinen sissihyökkäys. Mut oli evakuoitu yksikköön migreenin takia, ja sain aamulla viestiä että sissit tappo meidät viime yönä. :D
Vitutti ihan kunnolla, koska mun lempinimi oli siihen asti sillä leirillä ollut sissienmetsästäjä.

No onneksi pääsin seuraavana aamuyönä takaisin leikkimään ja pääsin antamaan väsyneille kavereille vähän lisää lepoaikaa. Kuulin sitten koko tarinan, oli ollut vartiomiesten vaihto yöllä ja sissien etumiehet oli munanneet ja johdattanut koko ryhmän särmän vartiomiehemme eteen. Noh, vartiomiehemme oli änkyttänyt "Seeeei-i-i-i-i-i-s" ja vahingossa yllättänyt koko sissiryhmän. Sissien skappari tallusteli paikalle, totesi tilanteen ja käski vartiomiehemme ampumaan laukauksen ilmaan.
Erittäin särmä vartiomiehemme oli katsonut asettaan, skappariaan ja niitä sissejä siinä ja änkyttänyt skapparille: "Kä-y-y-kö pos-s-s-kilaukaukset.... Kuulat jäi reppuun..."

Oli skappari kuulema vaan voivotellut ja "puukotuttanut" onnettoman vartiomiehen siihen. No sissit oli sitten lähtenyt vallotusretkelle, yllättänyt takaapäin nukkumaan menossa olleen vartiomiehen. :D (Miten voi olla kuulematta pimeässä metsässä perästä tulleet sissit?)
Kävelleet polkua pitkin suoraan miehistöteltalle ja puukottaneet koko teltan. Sitten viskasivat selkäänsä telttalaisten tetsarit (taisteluvyöt) ja tuhonneet autot, skapparien teltat ja kaiken paitsi tulenjohtopaikan.
Ampumatta laukaustakaan.

Meiningin tasosta kertoi myös eräs kohtaaminen samaisella leirillä alikersantin ja tykkimiehen palatessa vartiosta samaisena yönä. Siinä he olivat kävelleet ja törmänneet pariin sissiin polulla. Sen kummempaa ajattelematta alikersantti vain morjesti vastaantulijoille ja jatkoivat matkaansa teltalle päin. Sissit moikkasivat takaisin ja ryhmät ohittivat toisensa. Sissit katsoivat toisiansa (WTF??!1) ja puukottivat takaapäin nämä särmät vartiomiehet... :hyper:

Ihanaa palvella semmoisessa paikassa, missä oli särmiä tyyppejä. Palasin vielä pariksi yöksi loppusotaan ja vaikka otin ylimääräisiä täysin vapaaehtoisia vartiointivuoroja viimeisenä yönä, niin jäi sissit näkemättä.Vitutti. Vitutti myös koko toi toiminta. Vitutti myös koko intti. Nyt kyllä naurattaa ja hymyilyttää kaikki.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom