- Liittynyt
- 1.7.2012
- Viestejä
- 267
Ketkäs täältä on lähdössä Uttiin testaamaan itseään ensi tammikuussa? Minä olin viime testeissä, mutta pääseminen fyysisistä testeistä jäi tosi pienestä kiinni, kun hiihdossa oli epäonnea. Nyt olisi vielä melkein 9 kuukautta aikaa treenata, eli eiköhän siinä ajassa ehdi saada itsensä jo aika kovaan tikkiin!
Halu päästä tuonne on kova. Laskuvarjohyppy nyt vaan on yksi maailman hienoimmilta vaikuttavista asioista ja tuohan on taistelusukeltajien kanssa kovin armeijakoulutus Suomessa, niin olisi kiva kokeilla omia rajojaan sekä kokea jotain, mitä vain kourallinen suomalaisia ikinä pääsee kokeilemaan. Lisäksi olin 8-luokalle asti todella huonokuntoinen ja hieman ylipainoinen, joten tuonne pääseminen ja laskuvarjojääkäriksi valmistuminen olisi sellainen "näyttö itselleni", että syvältä pohjamudista nouseminen on mahdollista meikäläisellekin, kunhan tekee tarpeeksi työtä.
Vinkkejä minun kaltaisilleni (ja miksei muillekin): Kunto on paljon tärkeämpi testeissä kuin lihasmassa ja-kunto. Kunhan on perus hyvä lihaskunto, niin se riittää, turha lihasmassa painaa ja väsyttää nopeammin ja lihastreenin voi paremmin käyttää uimiseen, rullaluisteluun (sauvoje kanssa ihan ok hiihtotreeni) ynnä muuhun. Jos juokseminen on vieras laji, niin aloittakaa rauhallisesti. Minä painelin kolme kertaa viikossa pari kuukautta, lopussa vähän alle 20 kilometrinkin pituisia lenkkejä, kunnes iski penikkatauti. Kun penikkatauti yllättää, on juoksusta pidettävä pitkä tauko, eli olkaa varovaisia. Penikkatautia voi ehkäistä jossain määrin treenaamalla penikkalihaksia. Venytelkää!
Halu päästä tuonne on kova. Laskuvarjohyppy nyt vaan on yksi maailman hienoimmilta vaikuttavista asioista ja tuohan on taistelusukeltajien kanssa kovin armeijakoulutus Suomessa, niin olisi kiva kokeilla omia rajojaan sekä kokea jotain, mitä vain kourallinen suomalaisia ikinä pääsee kokeilemaan. Lisäksi olin 8-luokalle asti todella huonokuntoinen ja hieman ylipainoinen, joten tuonne pääseminen ja laskuvarjojääkäriksi valmistuminen olisi sellainen "näyttö itselleni", että syvältä pohjamudista nouseminen on mahdollista meikäläisellekin, kunhan tekee tarpeeksi työtä.
Vinkkejä minun kaltaisilleni (ja miksei muillekin): Kunto on paljon tärkeämpi testeissä kuin lihasmassa ja-kunto. Kunhan on perus hyvä lihaskunto, niin se riittää, turha lihasmassa painaa ja väsyttää nopeammin ja lihastreenin voi paremmin käyttää uimiseen, rullaluisteluun (sauvoje kanssa ihan ok hiihtotreeni) ynnä muuhun. Jos juokseminen on vieras laji, niin aloittakaa rauhallisesti. Minä painelin kolme kertaa viikossa pari kuukautta, lopussa vähän alle 20 kilometrinkin pituisia lenkkejä, kunnes iski penikkatauti. Kun penikkatauti yllättää, on juoksusta pidettävä pitkä tauko, eli olkaa varovaisia. Penikkatautia voi ehkäistä jossain määrin treenaamalla penikkalihaksia. Venytelkää!