Laskuvarjohyppääminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja JoAT
  • Aloitettu Aloitettu
Siis onko tuo ihan totta 100kg raja hyppäämiseen? :wtf:

Duunissa pari päivää sitten yksi työkaveri puhui että haluaisi hypätä mutta ei varmaan anneta kun painaa 120kg. Minä sitten naureskelin ja sanoin että varmana annetaan kun se on mun mielestä isokokoiselle miehelle ihan normaali paino.

No, ei ilmeisesti olekaan?

Jos se on oikeasti joku 100kg niin sehän rajaa aivan mielettömästi normaaleja ihmisiä pois. Ei tarvi olla lihaksikas edes eikä lihava ollakseen yli 100kg (miehet...) Riittää että on yleensä pitkä/vankkarakenteinen.

Mun perhetuttu kouluttaa hyppääjiä ja on joku MM-hyppääjä itsekin. Utissa hyppelee ja useasti mua houkutellut mukaan (viimeiset 15 vuotta) mutta ei kyllä innosta pätkääkään. Mä en ole ihmisiä ketkä ottaa riskejä, ja vituttaisi kusta/paskantaa housuun tai yrjötä päälleen jossain ilmassa. Ottaa liikaa vatsasta tuollainen :D
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Siis onko tuo ihan totta 100kg raja hyppäämiseen? :wtf:

Duunissa pari päivää sitten yksi työkaveri puhui että haluaisi hypätä mutta ei varmaan anneta kun painaa 120kg. Minä sitten naureskelin ja sanoin että varmana annetaan kun se on mun mielestä isokokoiselle miehelle ihan normaali paino.

No, ei ilmeisesti olekaan?

Jos se on oikeasti joku 100kg niin sehän rajaa aivan mielettömästi normaaleja ihmisiä pois. Ei tarvi olla lihaksikas edes eikä lihava ollakseen yli 100kg (miehet...) Riittää että on yleensä pitkä/vankkarakenteinen.
Ei se taida ihan eksakti raja tuo 100 kiloa olla. Hirveästi yli sadan kilon paino ei kuitenkaan saisi mennä. Pitää muistaa, että oppilaiden hyppykamat painaa about 12-14 kiloa ja lisäävät hyppääjän painoa. Kyllä ne varjot kestää, mutta kyse taitaa olla pikemminkin siitä, että valmistaja ei halua antaa takuita varjon kestävyydestä kuin tiettyyn painoon saakka.

Hyppääjän paino vaikuttaa myös laskuvarjon siipikuormaan. Suuri siipikuorma = nopea varjo ja vaatii paljon enemmän kokemusta. Suomen Ilmailuliiton antaman ohjeen mukaan alle 250 hyppyä hypännyt hyppääjä ei saa hypätä elliptisellä kuvulla, eikä varjolla jonka siipikuorma on yli 1,35 lb/sq.ft. Siipikuorma lasketaan jakamalla hyppääjän exit-paino (muutettuna paunoiksi, x 2,2) laskuvarjon koolla. Laskuvarjon koko ilmoitetaan neliöjalkoina. Suurimmat oppilasvarjot on luokkaa 260 neliöjalkaa. Varusteineen 120 kiloa painava hyppääjä saa 260 neliöjalkaisella kuvulla siipikuormaksi jo 1,01. Tuo alkaa jo tuntua polvissa, jos laskeutumisessa loppuveto on myöhässä tai liian aikaisin.

Kyllähän tandemeita hypätään paljon niissä hyppymestarin ja kyytiläisen paino voi helposti olla yli 200 kiloa. Tuolloin tosin käytetään sellaista ison yksiön kokoista varjoa (400 sq.ft). :D
 
Eikä teillä tee yhtään pahaa hypätä aivan saatanan korkealta pienestä aukosta tuntemattomaan? Luulisi, että siinä jo joku vaisto sanoisi, että älä nyt saatana vaan hyppää. Ovathan nuo kai aika turvallisia, mutta luulisi jo sen pienen mahdollisuuden, että jokin menee pieleen kummittelevan takaraivossa. En tiiä oisko itestä moiseen kun oon tämmönen mammanpoika.
Ei tuo nyt 1000 metristä NIIIIN pahalta näytä. ;)
 

Liitteet

  • PL3 - Antti_2.jpg
    PL3 - Antti_2.jpg
    127,1 KB · Katsottu: 521
Ensimmäinen hyppy takana, vittu oli kyllä sellainen euforia hypyn jälkeen että oli niin nousut huh huh:rock:

On se vaan niin uskomaton olo kun vauhtia yli 200km/h :D , ei sitä pysty edes kuvailee.
 
Miltä kuulostas sellanen strategia, että kävis kurssin ja hyppäis ekan hypyn suomessa, sen jälkeen vaan rajan taakse venäjälle, ja hyppäis niin korkeelta ku kiinnostaa?
 
Mitä väliä sillä on hyppääkö ekan hypyn 2000 metristä vai 4000 metristä? Jos jotain menee vituiks niin lopputulos taitaa olla aika lailla sama.
 
Vähän samat fiilikset mitä tuolla aiemminkin oli mainittu, eli liikaa odottamista. Ei oikein pienten lasten isien harrastus. Toukokuun puolessa välin kurssin ja silloin sain hypättyä yhden hypyn. Sen jälkeen kävin pari-kolme kertaa kerholla notkumassa yhteensä reippaat 10 tuntia, mutta ei vain rakoa osunut. Heinäkuun alussa sain hypättyä toisen kurssihypyn n. 6 tunnin odottelun jälkeen puoli kymmeneltä illalla. Nämä siis PL-hyppyjä tonnista.

Edelleenkin tavoitteena on sinne vapaapudotukseen pääseminen ja viikon päästä viikonloppuna olisi tarkoitus taas mennä kokeilemaan kelejä. Kokemus oli muuten kyllä hieno, odottelu oli vain niin syvältä.
 
Ne ketkä on hypänny niin voisivat kertoa miltä hyppy (siis putoaminen) tuntuu noin fyysisesti. Jostain olen lukenut, että se ei tunnu putoamiselta ollenkaan vaan enemmän lentämiseltä/leijumiselta, mutta kuvittelisi että ainakin sinne huippunopeuteen kiihtyminen ottaa vähän mahasta.
 
Ne ketkä on hypänny niin voisivat kertoa miltä hyppy (siis putoaminen) tuntuu noin fyysisesti. Jostain olen lukenut, että se ei tunnu putoamiselta ollenkaan vaan enemmän lentämiseltä/leijumiselta, mutta kuvittelisi että ainakin sinne huippunopeuteen kiihtyminen ottaa vähän mahasta.

Itse olen siis NOVA-oppilas ja alla on 2 hyppyä. Eka 4400m korkeudesta ja toinen 4200m korkeudesta. Minulla ainakin ekat sekunnit tuntui kyllä mahan pohjassa paljonkin. Miellyttävällä tavalla siis. Tämän jälkeen putoamista ei huomaa kuin korkeusmittaria katsoessa, koska mitään kiintopistettä ei ole, ja etäisyyden muutosta maahan ei ihmissilmä huomaa. Tunne on raajoissa aika sama kuin pitäisi kättä lujassa vaudissa auton ikkunasta ulkona, eli aikamoinen ilmanvastus tuntuu koko kehossa. Kova humina ilmanvastuksesta johuten kuuluu myös korvissa ja itselläni meni myös molemmilla kerorilla korvat lukkoon(Tosin sen huomasin vasta sitten kun varjo oli jo auennut ja tuntui painetta korvissa :D). Kokonaisuutena kyllä kokeilemisen arvoinen kokemus! Itsellä olisi vielä 5 hyppyä NOVA-oppilaana edessä ja tämän jälkeen pääsisi taas hieman vapaammin harjoittelemaan A-oppilaana.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom