Lapsien palkitseminen hyvästä työstä

[radial]

Minun kohdalla oikeenkin ajankohtaista,kun on noita lapsia 2 kappaletta, ala-asteikäisiä.

Itte sain viikkorahaa aikoinaini aika vähän, laitoin sen varmaan karkkiin, osa kotihommista oli ilman palkkaa, esim. halkosavotasta sai lisää, joskin vähän.

Omat lapset saa viikkorahaa, vähän, karkkipussin verran, kotitöitä pitää tehdä, koulunumeroista ei tule automaattisesti mitään, joskus onnistuneesta suorituksesta jotain.

Kehun lapsiani onnistumisista, koulussa, uimahallissa, hiihtoladulla, mutta ennen kaikkea ihmissuhteissa ja käytöksessä. Palkitsen yllärinä hyvänkäytöksen, jonka lapsi on tehnyt omasta aloiteesta, pyyteettömästi. Mielestäni on tärkeää opettaa, että kaikkea ei voi saada, mutta kannattaa yrittää sitä mitä haluaa.
Yhtä tärkeänä kuin on onnistumisien palkitseminen/kehuminen on mielestäni myös epäonnistumisien/virheiden korjaaminen. Opettaa lasta ymmärtämään ettei epäonnistuminen ole maailman loppu, se surettaa ja saa surra, mutta siitäkin selviää. Kun lapsi on korjannut oman virheensä ja sisäistänyt opetuksen, jonka siitä sai, kehun lasta, joskus on menty pizzalle, joskus istuttu vaan hiljaa sylikkäin.

Täyttä asiaa mun mielestäni; nykyään palkitseminen menee monilta yli.

 

[Pehvanssi]

Ja toiset ei osaa enää arvostaa oman lapsensa toimia. Otan esimerkkinä nyt oman äitini, joka ei vielä 23 vuoden jälkeen ole oppinut, että minä en ole orja. Nykyään asiat menevät siten, että äiti soittaa kun sillä on joku nakkihomma mulle ja mun pitäs suuna päänä rientää auttamaan sitä kyseisessä hommassa. Viimeisen vuoden ajan se nakkitehtävä on ollut metsässä kantamassa pöllejä. Tänä kesänä se on ollut joka viikkoista ja sitä pitäisi välillä tehdä parikin kertaa viikkoon.
Kuvitelkaapa tämä tilanne. Eihän siinä mitään, sillä sukulaisiahan on yleensä mukava auttaa, MUTTA minä teen tällä hetkellä myös kahta työtä yhtä aikaa! Äiti vetää aivan helvetinmoisen marttyyri aktin päälle jos en pääse auttamaan häntä. Tänään sanoin sille suoraan etten ole orja ja että minulla ei ole yksinkertaisesti aina virtaa auttaa sitä sen nakkitehtävissä. Marttyyripaska lähti käyntiin ja nyt mulla on vaan itellä paha olla, koska pistin vastaan sille.
Muistakaahan palkita niitä naperoitanne suoritetuista töistä niin saattaa olla että ne piettää teihin vielä yhteyttä sitten kun ovat muuttaneet pois kotoa. Minä en nimittäin enää pidä yhteyttä äitiini, eikä oikein tunnu että sekään pietä minuun yhteyttä muulloin kuin silloin kun tarvitsee työmiestä hommiinsa.

 

[modified]

Hirveän monet saa esim autokoulun/ajokortin ~18v lahjana. Toikin kannattaisi sitoa esim siihen, että saat sitten kun olet suorittanut perusasteen opintosi.

 

[Indica]

Ainoa oli et sain kiristettyä pullon Dom Perignonia yolahjaksi jokaisesta laudaturista.. No 3 ainetta lähti ällänä mutta ykskään ei palannut.. eli jäi saamatta ne.. niin mitäs muuta.. joo en saanu ajokortteja en.. enkä autoa. Mulle on opetettu, ja minkä aion opettaa eteenpäi jos lapsia joskus joku nainen haluaa mun kanssa aivan välttämättä tehdä, että mitään tässä maailmassa ei saa ilmaiseksi, vaan kaiken menestyksen eteen on tehtävä töitä. En oo mitää viikkorahoja antamassa

 

[Kuki]

Mun periaate on se, että pientä viikkorahaa on ok maksaa, mutta sekin tulee sitten vain siinä tapauksessa, että huone on siivottu ja muutenkin autellaan kotihommissa.
Koenumeroista en maksa mitään, sillä lapsi opiskelee itseänsä varten, ei äitiä tai isäänsä varten. Jos todistus on hyvä, silloin ollaan keksitty jotain kivaa koko perheen voimin: käyty ulkona syömässä, tehty kotona hyvää jälkkäriä tms.

 

[Kas-vain]

Mulle on opetettu, ja minkä aion opettaa eteenpäi jos lapsia joskus joku nainen haluaa mun kanssa aivan välttämättä tehdä, että mitään tässä maailmassa ei saa ilmaiseksi, vaan kaiken menestyksen eteen on tehtävä töitä. En oo mitää viikkorahoja antamassa

Mites opetat lasta vastuuntuntoiseksi rahankäyttäjäksi, jos et ikinä suo hänelle mahdollisuutta harjoitella oman rahan käyttöä? Eli sellaisen rahan käyttämistä mikä ei ole sidottu johonkin tiettyyn tavaraan/asiaan esim. rahat uuteen takkiin jne. Minusta viikkorahan antaminen ei ole mitenkään lellimistä tai muutenkaan lasta passivoivaa.

 

[Tähtityttö]

Mä en koskaan saanut viikkorahaa, eikä mua palkittu rahallisesti (tai muutenkaan) kokeissa menestymisestä. Mun ala-asteen paras kaveri joutui maksamaan isälleen, jos sai kokeesta huonomman kun 8. Vastaavasti 8 tai siitä ylöspäin se sai jonkun summan rahaa. Ei ymmärrä.

Rahaa sain kun tarttin, esim sen uuden takin tai jotain muuta. Toisaalta rahaa meni jo niin pirusti mun kalliisiin harrastuksiin (muodostelmaluistelu, ratsastus, pianonsoitto), että varmaan oli porukat välillä helisemässä.

Naapurin tytölle maksettiin siitä että se joskus imuroi tai vaihtoi kissansa laatikkoon hiekat. Mä hoidin ja hoidan mun elukoita ihan siitä riemusta, että rakastan niitä. Ja vaikka ei aina ollutkaan kivaa tyhjätä sitä tiskikonetta ennekun pääs kaverin kanssa hiekkikselle, niin kyllähän sen aina teki silti.

 

[vaksi]

"Jos aloitat polttamaan, loppuu sponsorointi heti."

Että näin. Meilläpäin ei mitään palkintoja saa hyvistä todistuksista sun muista, rahaa saa jos tarvitsee. Turha edes unelmoida jostain autosta ylioppilaslahjaksi, vaikka näillä näkymin on tulossa E:n paperit. Oppiipahan nöyräksi näin. :jahas:

 

[Sienna]

Mua ei myöskään nuorena palkittu rahallisesti mistään. Kouluhommat hoidin ihan mallikkaasti ilman "kannustinjärjestelmääkin". Yo-kirjoitusten aikaan muistaakseni ehdotettiin 500 markkaa per laudatur, mutta pyysin itse New Yorkin lentolippuja, jotka sitten sainkin.

Sen takia meinasin saada täydellisen slaagin, kun äippä tuossa hiljattain ehdotti, että antaisi rahaa muutaman tonnin, jos mä jää töistä vapaalle ja kirjoitan gradun loppuun :jahas: Muuten opinnot on suoritettu jo useampi vuosi sitten, mutta en vaan ollut saanut tutkielmaa tehtyä kun työelämä oli tempaissut mukaan. Vedin aivan hirveet herneet, ja kieltäydyin. Musta se oli lähinnä nöyryyttävää, ansaitsen ihan mukavasti ja kyllä mulla olis ollut varaa itsekin rahoittaa kuukauden "oma loma", jos sellaisen saisin/malttaisin pitää. Olin kyllä muutenki jo vuoden alussa aloittanut gradun väsäämisen iltaisin ja viikonloppuisin, mutta en ollut halunnut asiaa kauheesti mainostella. Että äipältäkin vierähti kivi sydämmeltä.

En tiedä miten olisin nuorempana suhtautunut, jos olisi ollut jonkinlainen kannustinjärjestelmä, mutta nykyään otan todella nihkeästi vanhemmilta mitään lahjuksia vastaan. Olen niille muutenkin sanonut, etten odottele mitään perintöjä, viettäkööt vauhdikkaan vanhuuden ja nauttikoot omista rahoistaan.

 

[rocky6]

Ei saanut lapiosta eikä joutunut kellariin nukkumaan jos oli fiksusti