Lääketieteellisestä

[aja_tollah]

Kyllähän noissa maksuissa olisi nostamisen varaa varmasti. Isommallakin hinnalla eurooppalaisia saataisiin balttian kouluihin. Mutta on jännä nähdä, miten työhön otto ja erikoistumispaikat tullaan jakamaan tulevaisuudessa. Suomessahan nyt nostetaan parilla sadalla sisäänottoa vuosittain. Tähän päälle vielä balttian rahalääkärit ja maahanmuutto. Vaikka nyt on kova pula lääkäreistä, niin ensi vuosikymmenellä tilanne voi olla täysin toinen. Miten tässä mallissa valittaisiin töihin ja erikoistumaan hakijat? Arvosanoilla vai pärstän mukaan? MEnisikö Suomesta valmistunut automaattisesti balttien tai maahanmuuttajan ohi? Muuttuuko lääkärin työ "raksatyyliseksi" eli liitto nostaa tessin palkkoja, mutta työntekijöitä on paljon työttömänä?

 

[LowProFile]

Onko kaikki muka jo lukemisen aloittanut? Lueskelin "lukutoukkien" foorumeita ja siellä kaikilla luku päällä ja kaikki panikoi, vaikka yo kokeista napsineet tyyliin älliä. Itse en fysiikkaa, kemiaa, biolologiaa tai kemiaa edes kirjoittanut, koska ei kummemmin ollut motivaatiota, kun en tiennyt minne halusin.
Itse ajattelin huomenna aloittaa lukemisen. Lukiossa en juurikiaan fysiikkaa, matematiikkaa, biologiaa tai kemiaa lukenut, mutta nyt "motivaatioreissun" jälkeen yritän tosissani. Minusta tässä kerkee ihan hyvin vielä tältä nolla tasoltalkin liikenteeseen, heh ! Katellaan, miten käy.

 

[Voimasuoni]

Aika monella on kyllä käsitys, että sinne lääkikseen ei pääsisi, jos ei kirjoittaisi pelkkiä älliä (ke,fy,bi). Itse en kyllä todellakaan olle tuota laudatur-tasoa, mutta kovasti yritään panostaa pääsykokeisiin keväällä 2014.

 

[Karpaasi85]

Onko kaikki muka jo lukemisen aloittanut? Lueskelin "lukutoukkien" foorumeita ja siellä kaikilla luku päällä ja kaikki panikoi, vaikka yo kokeista napsineet tyyliin älliä. Itse en fysiikkaa, kemiaa, biolologiaa tai kemiaa edes kirjoittanut, koska ei kummemmin ollut motivaatiota, kun en tiennyt minne halusin.
Itse ajattelin huomenna aloittaa lukemisen. Lukiossa en juurikiaan fysiikkaa, matematiikkaa, biologiaa tai kemiaa lukenut, mutta nyt "motivaatioreissun" jälkeen yritän tosissani. Minusta tässä kerkee ihan hyvin vielä tältä nolla tasoltalkin liikenteeseen, heh ! Katellaan, miten käy.

Mäkin ajattelin 2.5v sitten noin kun ilman pohjia aloitin tämän projektin ja valmennuskurssin. Tuumailin että kyllä sitä lahjakkuudella, kovalla psyykkeellä ja työnteolla lääkikseen mennään. Varasin 9kk aikaakin ja kuten aiemmin tässä ketjussa mainitsin, tulin raiskatuksi ekalla yrittämällä pahasti. It still hurts. Tokalla sentään pääsin jo rajan tuntumaan. Voi todeta bodaustermein, että progressiota on tapahtunut. Nyt kolmas hakuyritys menossa ja aloitin luvut 1.5kk sitten ja olen lukenut 3-5h joka päivä, pääasiassa bilsaa joka on ollut paha heikkouteni.

Lääkikseen pääsy on pitkälti kokemuksesta kiinni. Koealue on niin laaja ettei sen hyvään hallintaan millään pysty lyhyessä ajassa. Pääsykokeet on tehty niin hyvin, että ne kyllä kaivaa hakijoista osaamattomuuden esiin.

Tsemppiä lukuihin.

 

[ojr]

Lääkikseen pääsy on pitkälti kokemuksesta kiinni. Koealue on niin laaja ettei sen hyvään hallintaan millään pysty lyhyessä ajassa. Pääsykokeet on tehty niin hyvin, että ne kyllä kaivaa hakijoista osaamattomuuden esiin.

Kaverin jo 3v kestänyttä hakuprosessia vierestä seuranneena voisin lisätä, että paljon kyse on myös tuurista. Perustelut löytyy tuosta lainauksen keskimmäisestä virkkeestä, eli on myös tuurista kiinni satutaanko pääsykokeissa kysymään niitä asioita mitkä yksittäinen hakija sattuu osaamaan kun koko koealue on lähes mahdotonta osata täydellisesti.

Mitä tuo osaamattomuus hakijan suhteen tarkoittaa? Mun mielestä toi pääsykoe lähinnä mittaa oppimiskykyä ja sitä, onko kapasiteettia sisäistää suuria määriä tietoa. Eihän kouluun päästessä kukaan edes käytännössä vielä osaa mitään, vaan koulussakin lähdetään lääketieteen suhteen aika nollista.

Mites muuten, onko pääsykokeisiin jo tullut minkäännäköistä psykologista testausta tai soveltuvuuden testausta nyt kun näitä on viime vuosina muuteltu? Riittääkö pelkät lukion luonnontieteet + bilsa sisäänpääsyyn vaikka olis miten toivoton sosiaalisissa tilanteissa?

 

[long drink]

Itellä kanssa luvut alkanut pari viikkoo sitten aika rauhalliseen tahtiin eli juurikin muutama tunti päivässä. Valmennuskurssina on toiminut Turun kaupungin kustantama kemian opiskelu yliopistossa. :D Täällä kemialta/biokemialta varmaan 90% on hakemassa lääkikseen.

Pari kertaa on koitettu päästä Tampereen yleiselle, jotka on ollut aika räpeltämistä. Tokalla kerralla luin 2 viikkoo, kun intistä pääsin huhtikuussa. Kumma kun ei päässyt. :jahas: Viime vuonna pyrittiin Kuopioon yleiselle, mutta jäi 4,59 p. päähän, jonka takia eksyin sitten tänne Turkuun. Tänä vuonna haetaan taas Tampereelle, koska viime vuodesta viisastuneena huomasin ettei "taktikoinnista" ole mitään hyötyä, kerta Tampereelle oli viime vuonna helpompi päästä raakapisteiden mukaan kuin Kuopioon. Saa nähdä mihin tänä vuonna on eniten hakijoita, kun on viimenen vuosi kun voi hakea "normaalisti" eli niin, ettei jo hyväksytty korkeakoulupaikka vaikuta sisäänpääsyyn.

 

[Karpaasi85]

Kaverin jo 3v kestänyttä hakuprosessia vierestä seuranneena voisin lisätä, että paljon kyse on myös tuurista. Perustelut löytyy tuosta lainauksen keskimmäisestä virkkeestä, eli on myös tuurista kiinni satutaanko pääsykokeissa kysymään niitä asioita mitkä yksittäinen hakija sattuu osaamaan kun koko koealue on lähes mahdotonta osata täydellisesti.

Kuten totesit, tuuri vaikuttaa mutta se vaikuttaa myös molempiin suuntiin. Hakija joka ei keskimääräisellä suorituksellaan pääsisi sisään voi hyvän päivän tullen ylittää rajan helpostikin. Tosi osaavaa hakijaa on aika vaikea pullauttaa pois, koska hänen keskimääräinen suorituksensa on jo kaukana pisterajoista. Voi mennä koe "pieleenkin", mutta silti päästä sisään.

Mun mielestä toi pääsykoe lähinnä mittaa oppimiskykyä ja sitä, onko kapasiteettia sisäistää suuria määriä tietoa.

Siitä tässä onkin kyse, tuon tiedon hallitseminen vaatii vuosia aikaa, paljon kokemusta ja ymmärrystä myös miten kehittyä.

Mitä tuo osaamattomuus hakijan suhteen tarkoittaa?

Pääsykokeet testaa tosi laajasti koealueen taitoja. Kysymyksissä on kompia joihin heikommat hakijat helposti lankeavat. Kyllä se tehtävä helposti kosahtaa jos ei ole aivan varma mitä on tekemässä. Itselläkin jäi sisäänpääsy 50/50 valintaan. Oli kaksi vaihtoehtoa, enkä tiennyt teoriaa josta oikea vastaus olisi ollut helposti pääteltävissä. Noh veikkasin luonnollisesti väärin.

 

[Sft]

Kaverin jo 3v kestänyttä hakuprosessia vierestä seuranneena voisin lisätä, että paljon kyse on myös tuurista. Perustelut löytyy tuosta lainauksen keskimmäisestä virkkeestä, eli on myös tuurista kiinni satutaanko pääsykokeissa kysymään niitä asioita mitkä yksittäinen hakija sattuu osaamaan kun koko koealue on lähes mahdotonta osata täydellisesti.

Kyllä lukion fysiikan, kemian ja biologian voi hyvinkin hallita. Se vaan vaatii työntekoa aiheen eteen. Ei se sen kummempaa ole. Pitää myös huomioida, että pääsykokeessa ei tarvitse saada lähellekkään täysiä pisteitä päästäkseen sisään...

 

[Kajsna]

Kyllähän lääkikseen pääsy on osittain tuuristakin kiinni. Muuttujia on matkassa oman osaamisen ja kysymyksien suhteen, paskalla tuurilla menee juuri ja juuri osaamisestaan ohi kysymys tai pari. Kokeessa voi olla kipeenä ja muuta mukavaa... Itelle kyllä sattuikin viime vuonna kaikki muuttujat mahollisimman huonoon suuntaan, joten taas yrittämässä. Tällä kertaa motivaatio korkealla ja luotto itseensä ja osaamiseen kohdillaan. Taidot tällä hetkellä roimasti edellä viime kevättä ja valintakokeen osaamisia, onneksi. Töitä tehty syyskuusta asti, 1,5kk oli tauko oli vuoden lopussa. Viime vuodesta viisastuneena, uskon päihittäväni tämän kevään haasteet niin opiskelussa kuin kokeessa aikaisempaa paremmalla menestyksellä. Ilmoittauduin kirjoituksiinkin, jotta saisin revittyä mieluusti 5 lisäpistettä. Lisäpointtina tuovat ihan hyvää kannustusta lukemiseen, viime vuonna maaliskuussa loppu into lukemiseen totaalisesti...
Hakijakunta on varmasti vähän muuttunut valintakokeen muuttumisen jälkeen. Lukiosta on olematon kynnys hakea lääkikseen niillä, joilla on fysiikat ja kemiat hyvässä hallinnassa. Biologian osaaminen saakin olla jo vähän hatarammalla pohjalla, ja silti sisäänpääsy on suhteellisen todennäköistä. Kaksi erittäin vahvaa ainetta, yksi keskivahva ja lähellä sisäänpääsyä ollaan. Nyt mukaan leikkiin tulee myöskin niitä, jotka eivät olisi galenosta vaivautuneetkaan avaamaan. Varsinkin, kun mitään haastatteluja tai soveltuvuustestejä ei ole matkassa, voi olla lääkärikanta muutamien vuosien kuluttua aikas mielenkiintoista, tai tutkijapuolelle tungosta tuhottomasti. Naprapaattia lainaten "Muutaman vuoden päästä on helkkaristi juroja ortopedejä..." Minkä verran matkaan sitten eksyy myös niitä, jotka tajuavat parin vuoden jälkeen, ettei ala täysin kiinnostakaan. Tiedä häntä.
Karu totuushan se kuitenkin on, että suurimman osan on tehtävä töitä tosissaan sisäänpääsyn takaamiseksi. Työt tehdään joko nyt tai on tehty aikaisemmin. En sano sitä, ettei sisään voisi päästä jos lukion kirjat avaa vasta nyt, mutta mitä aikaisemmin ne on avannut, sitä todennäköisempää on päästä.

 

[ojr]

Hakijakunta on varmasti vähän muuttunut valintakokeen muuttumisen jälkeen. Lukiosta on olematon kynnys hakea lääkikseen niillä, joilla on fysiikat ja kemiat hyvässä hallinnassa. Biologian osaaminen saakin olla jo vähän hatarammalla pohjalla, ja silti sisäänpääsy on suhteellisen todennäköistä. Kaksi erittäin vahvaa ainetta, yksi keskivahva ja lähellä sisäänpääsyä ollaan. Nyt mukaan leikkiin tulee myöskin niitä, jotka eivät olisi galenosta vaivautuneetkaan avaamaan. Varsinkin, kun mitään haastatteluja tai soveltuvuustestejä ei ole matkassa, voi olla lääkärikanta muutamien vuosien kuluttua aikas mielenkiintoista, tai tutkijapuolelle tungosta tuhottomasti. Naprapaattia lainaten "Muutaman vuoden päästä on helkkaristi juroja ortopedejä..." Minkä verran matkaan sitten eksyy myös niitä, jotka tajuavat parin vuoden jälkeen, ettei ala täysin kiinnostakaan. Tiedä häntä.

Tuo on minusta täysin käsittämätöntä, ettei lääketieteelliseen ole mitään soveltuvuuskokeita kun vertaa siihen, että hoitoalalle muuten lähihoitajasta lähtien pitää läpäistä psykologiset testit ja soveltuvuustestit, että pääsee kouluun sisään. Lääkäri kuitenkin loppuviimeksi päättää usein potilaan hoidosta, joutuu keskustelemaan potilaan ja omaisten kanssa ikävistäkin asioista, kuten vaikka hoidon rajauksista ym ja ylipäätään tarvitsee ammatissaan vuorovaikutustaitoja ja "sosiaalista pelisilmää".

Omasta mielestä toi Galenoksen poistuminen pääsykoealueesta on selvä muutos huonompaan, juuri tuon takia, että kouluun hakee sen seurauksena enemmän sitä sakkia jotka sattuvat olemaan hyviä luonnontieteissä ja hakevat kouluun jostain ihan muusta syystä kuin kiinnostuksesta lääketiedettä kohtaan. Jos lukiosta haetaan suoraan, niin voisi väittää ettei elämänkokemustakaan ole kerennyt vielä ihan kauheasti tarttua. Samalla tämä porukka vie paikat sitten sellaisilta, joita ala kiinnostaa mutta jotka eivät välttämättä ole niin hyviä luonnontieteissä.

 

[Sft]

Miten sen nyt ottaa, galenoksenkin aikaan lukion fysiikalla ja kemialla oli suuri paino. Galenoksessa itsessään oli fysiikkaa ja kemiaa. Lukion oppimäärän ylittävää fykeä.. Jos et osannut fysiikkaa ja kemiaa et päässyt sisään - kuten nykyäänkin. Samoin galenoksenkin aikaan pääsi suoraan lukiosta porukkaa sisään. Mikä tässä oikeastaan siis muuttui? Vuonna 2010 Turkuun suoraan lukiosta 21% (galenos käytössä). Viime vuonna jolloin ei ollut galenosta suoraan lukiosta 20%!!

Eihän se niin mene, että jos osaa hieman laskea ja ymmärtää fysiikasta ja kemiasta perusteita ei voisi olla kiinnostunut lääketieteestä. Nehän tukee lääketieteen ymmärrystä..

Minkälaisia nuo soveltuvuuskokeet muuten on? Minulla ei ole mitään kokemusta niistä niin en tiedä ollenkaan. Laitetaan porukka tekemään jotain hupsua ryhmätyötä ja katsokaan kuka on helvetin mukava jätkä, ekstroversteistä ekstrovertein, sellainen joka voittaisi big brotherin? Sitten hän pääsee kouluun ja se hiljaisempi persoona ei, koska ei miellyttänyt persoonana?

 

[aja_tollah]

Minkälaisia nuo soveltuvuuskokeet muuten on? Minulla ei ole mitään kokemusta niistä niin en tiedä ollenkaan. Laitetaan porukka tekemään jotain hupsua ryhmätyötä ja katsokaan kuka on helvetin mukava jätkä, ekstroversteistä ekstrovertein, sellainen joka voittaisi big brotherin? Sitten hän pääsee kouluun ja se hiljaisempi persoona ei, koska ei miellyttänyt persoonana?

No jenkeissä ne on sellaisia, että nuoriso valmistautuu niihin plastiikakirurgian avulla. Mitä hyötyä noista soveltuvuuskokeista sitten olisi? Saataisiin karsittua muutama rajatapaus pois ja otettua enemmän "alasta kiinnostuneita" nättijusseja sisälle, joilla ei ole riittävää oppimiskykyä. Mutta mitä tällaisilla lääkäreillä tehtäisiin tänä päivänä, kun ihmisillä on netti kotona? Tulevaisuudessa heikkotasoiselle lääkärille ei ole kovin paljon kysyntää. Sisäänottomääräthän alkavat olemaan sen suuruisia, että ei kenellekään normaalijärkiselle ihmiselle ole kovin hankala päästä lääkikseen, jos motivaatio on korkea. Jos ei pääse, niin ei silloin kannata aivotyötä mennä tekemään, koska ihmisillä on tosiaan ne netit kotona.

 

[ojr]

Eihän se niin mene, että jos osaa hieman laskea ja ymmärtää fysiikasta ja kemiasta perusteita ei voisi olla kiinnostunut lääketieteestä. Nehän tukee lääketieteen ymmärrystä..

Minkälaisia nuo soveltuvuuskokeet muuten on? Minulla ei ole mitään kokemusta niistä niin en tiedä ollenkaan. Laitetaan porukka tekemään jotain hupsua ryhmätyötä ja katsokaan kuka on helvetin mukava jätkä, ekstroversteistä ekstrovertein, sellainen joka voittaisi big brotherin? Sitten hän pääsee kouluun ja se hiljaisempi persoona ei, koska ei miellyttänyt persoonana?

Ei luonnontieteet ja lääketiede kiinnostuksen kohteina tietysti toisiaan poissulkevia asioita ole, mutta jos ei mitään pääsykoekirjaa erikseen ole niin alentaahan se kynnystä hakea suoraan lukiosta jos on lukenut luonnontieteet pitkänä eikä keksi mitään muutakaan paikka. Lääkäri on ammattina kuitenkin varma työllistäjä, arvostettu ja kohtalaisen hyvin palkattukin.

Muiden koulujen psykologisista en tiedä, mutta mä luin ensihoitajaks amk:ssa joitakin vuosia sitten ja meillä oli kirjalliset psykologiset ja sen lisäks oli psykologin valvoma ryhmäkeskustelutilanne ja psykologin yksilöhaastattelu. Sitten lisäks oli laskuja, luetunymmärtämistä, tekstintuottamista, kuntotestit jne.

Liian ekstroverttikin voi tietysti olla huono, tuollainen BB-tyylinen minä-ihminen esimerkiksi joka on koko ajan äänessä eikä anna muille tilaa. Toisaalta myös ne ujot hissukat on väärässä paikassa imo. Ei noissa haeta varmaankaan mitään "miellyttävintä persoonaa" tai kaikkein ekstroverteintä, kunhan katstoaan että normaalisti ja luontevasti pystyy olemaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Karsitaan ääripäät pois. Lääkärin ammatissa kliinisestä työstä on kuitenkin aika helvetin iso osa vuorovaikutusta potilaiden ja muun hoitohenkilökunnan kanssa eikä kaikista lääkiksestä valmistuneista kuitenkaan voi tutkijoitakaan tulla. Ja joka tapauksessa jos erikoistumaan mielii niin käsittääkseni joutuu edelleen tekemään töitä perusterveydenhuollossa joitakin vuosia.

 

[aja_tollah]

Muiden koulujen psykologisista en tiedä, mutta mä luin ensihoitajaks amk:ssa joitakin vuosia sitten ja meillä oli kirjalliset psykologiset ja sen lisäks oli psykologin valvoma ryhmäkeskustelutilanne ja psykologin yksilöhaastattelu. Sitten lisäks oli laskuja, luetunymmärtämistä, tekstintuottamista, kuntotestit jne.

Liian ekstroverttikin voi tietysti olla huono, tuollainen BB-tyylinen minä-ihminen esimerkiksi joka on koko ajan äänessä eikä anna muille tilaa. Toisaalta myös ne ujot hissukat on väärässä paikassa imo. Ei noissa haeta varmaankaan mitään "miellyttävintä persoonaa" tai kaikkein ekstroverteintä, kunhan katstoaan että normaalisti ja luontevasti pystyy olemaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Karsitaan ääripäät pois. Lääkärin ammatissa kliinisestä työstä on kuitenkin aika helvetin iso osa vuorovaikutusta potilaiden ja muun hoitohenkilökunnan kanssa eikä kaikista lääkiksestä valmistuneista kuitenkaan voi tutkijoitakaan tulla. Ja joka tapauksessa jos erikoistumaan mielii niin käsittääkseni joutuu edelleen tekemään töitä perusterveydenhuollossa joitakin vuosia.

Miksi ne ääripäät pitäisi poistaa? Kumpi olisi parempi kirugi?Lievästi autistinen heppu, joka tekee ammattitaidon kehittämiseen 10h päivässä työtä vai komea seuramies ja suurperheen isä, joka tekisi puolet vähemmän viikossa töitä ja lukemista?

 

[Kajsna]

Kyllä lääketieteen puolelta löytyy töitä jokaiselle hiihtäjälle, ja erilaisia tyyppejä tarvitaan remmiin mukaan. Lääketiedekin on niin laaja-ala, ettei sopivinta ihmistyyppiä pysty määrittämään. "Ongelma" muodostuukin siinä vaiheessa, kun omat sosiaaliset taidot eivät kohtaa yleisten odotusten kanssa. Monesti potilaiden mielestä "pätevämpi" on se, joka osaa myös kommunikoida ja huomioida potilasta muutenkin kuin työn kohteena. Mutta tämähän ei varsinasta pätevyyttä vähennä yhtään.

Tässä mielessä lääketieteen valintkoetta on vaikea lähteä vertaamaan esim. OKL kokeisiin, koska siellä jokaiselta vaaditaan "samat" taidot ja kyvyt.

 

[aja_tollah]

myös komean näköistä lääkäriä pidetään parmpana:http://en.wikipedia.org/wiki/Halo_effect. Mutta olisiko tämä hyvä syy suosia positiivisesti komeita hakijoita?

 

[Kajsna]

Mmm, kyllä mulle komea lääkäri kelpais... Mut siinä menis sitte omat mahikset päästä jos naisilla ois kans naamaraja.

Tuskinpa kuitenkaan tarvii ulkonäön perusteella alkaa valita, ei tarvi potilaiden viihtyvyyttä nii pitkälle ajatella - saatika niitä jo ennestään mahdottomia jonoja, mitkä paisuvat entisestään kaikkien halutessa ihailemaan lääkäreitä livenä.

 

[Sft]

Jos soveltuvuuskoe olisi, se voisi olla hyväksytty/hylätty asteikolla. Muuten en siinä näe oikein järkeä. Suurin osa porukasta saisi hyväksyttävän, ja hylätyn lähinnä oikeasti nämä negatiiviset ääritapaukset. Vähän epäilevästi suhtaudun, että lyhyessä ryhmäkeskustelussa voi kovin tarkasti arvioida henkilöä (puhumattakaan millainen on muutaman vuoden päästä täysin erilaisessa tilanteessa!), joten en kannattaisi mitään numeraalista arviointia. Tällöin soveltuvuuskoe ei vaikuttaisi pääsykokeen tulokseen muuten.

Aja_tollah mainitsi kirurgin, siitäpä ja ryhmäkeskustelusta tuli mieleen että Juha Hernesniemi kuvailee itseään ujoksi ja kammoavansa suuria ihmisjoukkoja. Kukaan tuskin kiistää hänen ammattitaitoaan.

 

[ojr]

Miksi ne ääripäät pitäisi poistaa? Kumpi olisi parempi kirugi?Lievästi autistinen heppu, joka tekee ammattitaidon kehittämiseen 10h päivässä työtä vai komea seuramies ja suurperheen isä, joka tekisi puolet vähemmän viikossa töitä ja lukemista?

Totahan mä just hain... Ei lievä autismi mitään varmaankaan haittaa jos se on hoitotasapainossa, mutta mites vaikeasti autistinen ja pahasta sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä rajatilapersoona jolla joku lääketieteen kapea ala on pakkomielle? Siihen verrattuna laiskemmin lukeva ja työnsä vain työnä ottava komea perheenisä saattaisi ollakin parempi vaihtoehto... Se minkä takia mä noita soveltuvuuskokeita tai siis niiden puutetta ihmettelen, on nimenomaan se, että tollaseen ammattiin hakevista ne rankimmat ääritapaukset olis hyvä saada karsittua jo pääsykoevaiheessa. Ei pääsykokeiden puitteissa mitään kovin syväluotaavaa analyysiä kustakin hakijasta edes pysty tekemään.

Jos soveltuvuuskoe olisi, se voisi olla hyväksytty/hylätty asteikolla. Muuten en siinä näe oikein järkeä. Suurin osa porukasta saisi hyväksyttävän, ja hylätyn lähinnä oikeasti nämä negatiiviset ääritapaukset.

No siis näin nimenomaan. Hankala noita on mitenkään pisteyttää että kuka on parempi kuin toinen kun lääketiede on melko laaja ja erilaisille ihmisille sopivat erilaiset erikoisalat ja työtehtävät, mutta jonkunlaiset kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot olisi ainakin kliinisessä potilastyössä silti hyvä omata ja jonkunlaisella soveltuvuuskokeella saataisiin nuo räikeimmät ääripäät seulottua pois. Kaikki lääkärit kuitenkin jossain vaiheessa tekevät töitä potilaiden parissa, vaikka tutkijoiksi olisivatkin suuntautumassa.

 

[lolwtf]

OPERAATIO: Vaimo lääkikseen 2013!

Moro. Eli homman nimi on se, että vaimo on hakemassa lääkikseen, pääsykoikeisiin on aikaa noin puolisentosta kuukautta ja on loppukirin aika!

Vaimon perustietämys on luokkaa hyvä. Kirjoitti lukiossa aikoinaan fysiikan, kemian ja biologian. Muistaakseni sai fysiikasta M, kemiasta E ja biologiasta E.
Nyt olisi aika ottaa opiskeluissa loppukiri ja tsempata oikein huolella kokeisiin asti! Onko jengillä, hakijoilla / jo sisällä olevilla jotain neuvoja ja tärppejä tai yleisesti opiskelutyyliin/lukemiseen jotain neuvoja jotta saataisiin 110% ulos näistä viimeisistä hetkistä ennen pääsykoetta?!?

Entä miten minä, miehenä voisin auttaa vaimoani pääsemään sisään kouluun? fysiikasta ja kemiasta en ikäväkyllä ymmärrä mitään, mutta biologiaa pystyn lukemaan ja sillä saralla auttamaan jos jotain voisin tehdä.

Br. Jape