Kyykyn syvyys

[Rowena]

Perustelen mielelläni miten näen montakin syytä miksi vähän vajaampi on parempi kuin ass to grass.

Ensinnäkin monella kropan mittasuhteet ei salli syväkyykkyjä selän painumatta vaakatasoon. Eli alhaalla ollaan ihan linkkariasennossa, ja se rasittaa selkää. Reidet on yleensä vahvemmat kuin selkä, eli painoja joudutaan tiputtamaan selän takia, että päästään kyykystä ylös. No, tohon taas auttaa vaikkapa asennon leventäminen, jolloin päästään alemmas selkä pystymmässä, mutta mitä enemmän asentoa levität, sitä enemmän liike menee pakaroille. Kohta ollaan siinä pisteessä, että koko liike on pakaraliike.

Kyse on siis siitä, että kapea asento ja vähän vajaat kyykyt säästää pakaroita ja keskittää liikettä enemmän etureisille. Se ei kuitenkaan vähennä kyykyn koko kroppaan kohdistuvaa rasitusta, koska painoja voi käyttää enemmän. Kaikista paras etureisille on tietty etukyykky, mutta se taas ei ole niin hyvä yleisliikkeenä kuin takakyykky.

Ensinnäkin pyydän anteeksi jo valmiiksi, muistan hyvin että Pakkiksella on aiemmin väännetty tästä aiheesta ja paljon. Yritin etsiäkin näitä keskusteluja, mutta en ainakaan ihan heti täysin vastaavaa löytänyt. Eli jos sitten väännettäisiin vielä kerran?

Tuolla toisessa threadissa näin tämän Powerhousun kommentin, ja olisin halunnut vastata siihen, mutta en halunnut viedä tuota keskustelua offtopiciksi. Olen nimittäin itse pohtinut tätä ja paljon, sillä olen potenut "huonoa omatuntoa" siitä, että olen tehnyt noita vajaita kyykkyjä. Ongelma on tosiaan se, että täysin perse maahan mentäessä mulla selkä taipuu ja pyöristyy vähänkin isommalla painolla. Mutta tuo kommentti vähän rohkaisi, ehkä en sitten ihan metsään olekaan mennyt?

Sellainen lisäys vielä, että nykyisin olen ratkaissut ongelman siten, että treenin alussa kyykkään raskailla painoilla näitä "vajaita", eli kintut vaakasuoraan tasoon asti, ei siis mitään niiauksia sentään. Sitten vähennän painoja ja teen syvempiä, ja lopuksi vähennän painoja entisestään ja teen vielä yhden tappo-kidutussarjan jossa perse menee täysin alas asti. Siihen päälle vielä prässiä, jolla viimeisetkin mehut pois. Juuri eilen tein taas tuollaisen kombon, ja tänään on kyllä sekä etureidet että takalisto jumissa.

Olisiko tällainen sekä-että-yhdistelmä jatkossakin hyvä? Mitenkäs kokeneemmat yleensä tämän syvyyden ja treenipainojen yhdistämisen ovat ratkaisseet? (Kappas vaan, FAQ:issa oli näköjään hyvä kyykky-tredi, mutta menköön nyt kun tätä niin kauan naputtelin. Silti olisi kiva kuulla kokeneiden kyykkäysniksejä:thumbs: Eli minkäslaisia sarjoja/syvyyksiä te käytätte?)

 

[Gillyanne]

Kun kyse on bodailusta/fitnessistä/lihastenkasvatuksesta muuten vaan, ei kyykyn syvyys ole niin "sentin päälle". Itsehän toki voimailijana pyrin aina kisasyvyisiin kyykkyihin, mutten näe yhtään syytä, miksi bodarin jne. pitäisi olla asian suhteen yhtä tarkkana (kunhan kyykkytekniikka on muuten kunnossa, tietty).

 

[Powerhousu]

Sama tyyli mulla on. Tosin otan loppuun vain yhden sarjan syviä toistoja, ja painoa tiputankin sitten reilusti. Sarjasta tulee samalla pidempi ja tuntuma-/pumppihakuisempi. Ihan tyytyväinen olen tähän ollut. Joskus olen syväkyykkäillyt, ja se ei oikein vastannut odotuksia. Jos en ihan väärin muista, niin Hulkilla taisi olla vähän samanlaisia kokemuksia. Monta vuotta sitkeästi syväkyykkäiltyään huomasi, että: "ei vittu", ja vaihtoi tyyliä. Saa korjata jos olen väärässä. Joku tollanen muistikuva mulla on.

Edit: Niin, tietysti tohon vielä päälle jalkojen ojennukset ja sitten vasta on prässin vuoro, jossa myös suht´ syviä, kuten tossa toisessa threadissa sanoinkin.

 

[Gillyanne]

Hieman OT, mutta muistelen, että Hulkki olisi jossain vaiheessa lopettanut takakyykyn tekemisen tykkänään ja siirtynyt etukyykkäilemään... mutten takaa minäkään, että tämä muistikuva oikea olisi.

 

[Rowena]

Kiitoksia vastauksista, sekä Gilly että Poweri! Näköjään olen ratkaissut ongelman sitten ihan itsekseni oikein, loistavaa! Hyvä näin, voin sitten jatkaakin samaan malliin kun on hyvältä kerran tuntunut. Aina välillä on vaan huolestuttanut että olenko kauhea egoilija kun haluan ladata lisää painoa, vaikkei ihan alas asti mennäkään...:lol2:

Juu, ja tekniikka on kyllä kondiksessa eli ei huolta siitä. Mulla on yksi kaveri joka harrastaa voimanostoa, ja hän on ollut sivusta tsekkaamassa mun kyykkäilyjä. Opetti mulle oikean penkkitekniikankin aikanaan, jonka jälkeen tulokset alkoivat nousta kohisten!:thumbs:

Pistäkää vaan muutkin vielä kyykkäyskertomuksia, kiinnostaa kuulla että minkälaisia koulukuntia täältä tällä hetkellä löytyy!

 

[Shammer]

Itte tulee kyykkäiltyä ihan alas ja syitä on muutamia:

1) Olen aikoinani jääkiekon oheistreeninä opetellut kyykkäämään ihan alhaalta ja tapa on jäänyt

2) 90 asteeseen tai ennen sitä pysäytetyt kyykyt eivät tunnu minusta luonnollisilta. Minusta tuntuu merkilliseltä muuttaa liikesuuntaa "tyhjän päältä".

3) Minulla ei ole mitään syytä olla menemättä alas asti. Esim. liikuvuuteni/liikkumattomuuteni ei estä minua. Myöskään polviini ei ole koskaan sattunut syväkyykyissä.

4) Kun kyykyn tekee alas asti, suoritukset vastaavat aina toisiaan. Jos kyykyn jättää vajaaksi, ei voi (yksin treenatessa) olla varma, että kyykyn syvyys ja sen myötä koko sarjan raskaus on vertailtaivissa eri treenien kesken. Tämä on ihan olennainen syy esim. HST:ssä, jossa progressiivisuuden halutaan säilyvän.

5) Tekniikka hajoaa minusta helpommin raskaalla kuormalla, mikäli kyykyt jättää vajaiksi. Alas asti tehtyä kyykkyä ei oikeastaan voi kovin monella tapaa tehdä, koska selän kulma tulee automaattisesti melko luonnolliseksi. Vajaissa kyykyissä selän kulma voi periaatteessa vaihdella 0...90 asteen välillä vaakatasosta. Etenkin raskailla painoilla loukkaantumisriski on erittäin suuri, mikäli "kyykky lähtee huonosti" eli kaatuu eteen tai tapahtuu jokin muu tekniikkavirhe. Tässä tosin on yksilöiden välistä, kropan mittasuhteista riippuvaa hajontaa tosi paljon.

Mitähän noita syitä vielä olis? Syvempi vaan on muhukumpi.

Ei vai... Kuten noista mun "syistä" huomaa, ne ovat kaikki subjektiivisia "minusta"-syitä.

 

[Rowena]

4) Kun kyykyn tekee alas asti, suoritukset vastaavat aina toisiaan. Jos kyykyn jättää vajaaksi, ei voi (yksin treenatessa) olla varma, että syvyys on aina vakio ja sitä myötä suoritusten raskaus on vertailtaivissa eri sarjojen kesken.

Mä ainakin seuraan peilin kautta sitä syvyyttä ja sillä lailla varmistan ettei ihan avuttoman vajaaksi jää. Välillä kun käyn peilittömällä salilla niin menee kyllä mutuiluksi, mutta kyllähän sen nyt suunnilleen tuntee, että missä se perse seilaa...

5) Tekniikka hajoaa minusta helpommin raskaalla kuormalla, mikäli kyykyt jättää vajaiksi. ... Etenkin raskailla painoilla loukkaantumisriski on erittäin suuri, mikäli "kyykky lähtee huonosti" eli kaatuu eteen tai tapahtuu jokin muu tekniikkavirhe.

Tuo on totta, mutta en mä sentään niin raskaita painoja käytä, että alkaisi hajota. Olen aina todella tiukkana ja tarkkana, ettei selkä lähde kaatumaan eteenpäin. Mikään muu liike ei mun mielestä vaadi niin tarkkaa keskittymistä kuin kyykky, ehkä siksi mä tykkäänkin siitä niin paljon. Maailman murheet unohtuvat kun koko mieli on vaan täynnä sitä suoritusta ja reisien tutinaa:D Esim. ykköstä en ole koskaan kokeillutkaan kyykyssä, enkä varmaan uskaltaisikaan.

Hyviä pointteja nuo kyllä ovat, ja toki kukin tyylillään!

 

[Powerhousu]

Kyllä mun mielestä vika on jossain muualla kuin raskaissa painoissa jos tekniikka hajoaa. Eli se syy pitää selvittää ja korjata mielummin kuin tiputtaa painoja. Mulla ainakin kyykky vaan jää alas jos ei ole noustakseen. Ei se mihinkään tekniikkavirheeseen hajoa. Tietysti pari kertaa on käynyt niin, että on huolimattomuuden takia paineet lähtenyt kesken sarjan, ja tanko tipahti välittömästi pinnoihin. Ei tossakaan mitään loukkaantumisriskiä kyllä ole. Pitää muistaa pitää se ajatus mukana siinä treenissä, niin ei tollaisia tapahdu.

 

[huumor]

4) Kun kyykyn tekee alas asti, suoritukset vastaavat aina toisiaan. Jos kyykyn jättää vajaaksi, ei voi (yksin treenatessa) olla varma, että kyykyn syvyys ja sen myötä koko sarjan raskaus on vertailtaivissa eri treenien kesken. Tämä on ihan olennainen syy esim. HST:ssä, jossa progressiivisuuden halutaan säilyvän.

itse olen nykyisin hst:ssä tehnyt kapeata ja hieman vajaata kyykkyä boksille. rautaa voi käyttää vähän reilummin selän pyöristymättä ja mikä tärkeintä hst:ssä niin kovasti rasittuvat pakarat saavat myös vähän levätä. meinaan 6x15 mave + 6x15 (siis eka viikolla) kyykky pistää pakarat lujille.

 

[Rowena]

Kyllä mun mielestä vika on jossain muualla kuin raskaissa painoissa jos tekniikka hajoaa. Eli se syy pitää selvittää ja korjata mielummin kuin tiputtaa painoja. Mulla ainakin kyykky vaan jää alas jos ei ole noustakseen.

Kokeneemmilla, kuten Powerhousulla näin varmaan onkin, kun tietää ne omat rajansa. Aloittelevilla se on sitten taas eri juttu, se huojunta ja horjunta niiden yliraskaiden rautojen kanssa on todella pelottavan näköistä... Eli sitten vasta ne isommat painot kehiin, kun sitä kokemusta tosiaan on, sitä ennen tekniikka kuriin harjoittelemalla!

Niinhän siinä sitten aina välillä käy, että raudoille rämähtää jos ei jaksa. Vaarallista ei ole tosiaan, mutta kiroiluttaa aina yhtä paljon!:D On se kyllä omalla tavallaan huikeakin tunne, kun pää hokee "ylös, ylös" mutta koivet sanovat että "alas"... Materian voitto hengestä:D Tulee jotenkin nöyrä olo siinä...

Edit: Näköjään nyt näissä molemmissa ketjuissa väitellään kyykystä! Ei tämän nyt näin pitänyt mennä... Noh, vastatkaa nyt sitten jompaan kumpaan, heh.

 

[Hulkki]

Jos en ihan väärin muista, niin Hulkilla taisi olla vähän samanlaisia kokemuksia. Monta vuotta sitkeästi syväkyykkäiltyään huomasi, että: "ei vittu", ja vaihtoi tyyliä.

muistelen, että Hulkki olisi jossain vaiheessa lopettanut takakyykyn tekemisen tykkänään ja siirtynyt etukyykkäilemään...

Juu, eli vajaan 4 vuoden ajan syväkyykky oli käytännössä meikäläisen uskonto. Tein sitä jokaikisessä jalkatreenissä kauhealla raivolla, ja jossain vaiheessa venyttelin pelkkiä akillesjänteitä jopa 45 minuuttia päivässä jotta saisin kyykättyä syvemmälle pystymmässä asennossa.

Joskus syksyllä 2003 sitten vihdoin tajusin että koska se takakyykky ei ollut siihen mennessä kasvattanut minulla mitään muuta kuin persettä, alaselkää ja takareisiä, ei se kovin todennäköisesti kasvattaisi niitä etureisiä jatkossakaan.

Keväällä 2004 vaihdoin sitten takakyykyn etukyykkyyn, ja ensimmäisen kerran vuosiin huomasin edes jotain kehitystä etureisissä.

Viimeiset 2 vuotta olen nyt tehnyt etukyykkyä ja kiertänyt takakyykyn kaukaa. Nyt tosin olen ottanut takakyykyn naftaliinista muutamaksi kuukaudeksi etukyykyn tilalle, koska etukyykyssä sarjapainojen kehitys alkoi 2 vuoden yhtäjaksoisen tahkoamisen jälkeen olla aika väkinäistä. Teen nyt takakyykkyä muutaman kuukauden ajan, minkä jälkeen etukyykyssä pitäisi kaiken järjen mukaan saada taas paremmin kehitystä aikaan.

 

[Tahvo Tohveli]

Minä teen kapealla asennolla ja syvään. Pääsyy on se, että tuo on ainoa tyyli, josta polveni eivät tykkää kyttyrää. Liikkuvuus riittää tällaisella peruskankeallakin miehellä, kun sitä on harjoiteltu ja se liikkuvuus myös pysyy yllä ilman sen suurempia venyttelyjä, kun lihakset eivät treenatessa tee vajaata liikerataa.

 

[Snoopie]

Takakyykkyä teen minäkin mutta en kovin syvälle. Perse on jo muutenkin niin iso, että balanssi perseen, etureisien ja takareisien välillä on huono (liian pienet takareidet etureisiin ja pakaroihin nähden). Reiteni tuntuvat kasvavan hieman vajaammallakin liikeradallakin, ja alaselkä on myös kiero, joten kovin syviä kyykkyjä ei minun kannata siis tehdä...

 

[IMP]

Mä oon saanut sen käsityksen, että polvet ei oikein tykkää hyvää, jos kyykyissä perse ottaa pohkeisiin kiinni. Suositus olisi vissiin että reidet olisivat lattian kanssa samassa tasossa.

Tuskinpa se kuitenkaan niin tarkkaa on (ittekkin tulee tehtyä aika usein ihan loppuun asti, vaikka tollaisia huhuja on kuullut). Eli jokainen tyylillään ja sittehän tietää menikö joku vikaan, jos paikat menee paskaksi.:thumbs:

 

[Rowena]

Mä oon saanut sen käsityksen, että polvet ei oikein tykkää hyvää, jos kyykyissä perse ottaa pohkeisiin kiinni. Suositus olisi vissiin että reidet olisivat lattian kanssa samassa tasossa.

Jeah, noi mun vajaimmat on juuri noita reidet lattian tasoon tehtyjä. Sitten ne syvemmät on vielä tästä alemmas. Ei mulla kyllä koskaan perse niin alas mene, että pohkeisiin ottaisi kiinni, vaikka aika matalalla käykin. Jos jotkut noin alas pystyvät menemään, niin :thumbs: heille!

 

[tokkopaisto]

Mä oon saanut sen käsityksen, että polvet ei oikein tykkää hyvää, jos kyykyissä perse ottaa pohkeisiin kiinni. Suositus olisi vissiin että reidet olisivat lattian kanssa samassa tasossa.

Ikuisuuskysymyksiä, toisenlaistakin kuulee. Nimittäin syvemmässä kyykyssä on luonnollisesti painot hiukan kevyemmät ja toisaalta ala-asennossa osa kuormasta siirtyy pois reisiltä ja polvelta mm. lantionseudun ponnisteltavaksi. Mitä vajaampi kyykky, sitä suurempia painoja voi nytkyttää, ja sitä suurempi rasitus kohdistuu polven kuluville nivelpinnoille.

 

[MKM]

Kyllä syväkyykkäys on yleisesti ottaen polviystävällisempää kuin vaakatasokyykkäys:

The knee has four main protective ligaments that keep the femur from displacing on the tibia (ACL, PCL, MCL, LCL). These four ligaments are most effective at their protection during full extension and full flexion. Full extension would be when you are standing; full flexion would be when there is no daylight between your hamstring and your calf. When the knee is at 90 degrees of flexion (the halfway point), these four ligaments are almost completely lax and cannot exert much if any of a protective force at the knee (Zatsiorsky V. Kinematics of human motion. 1998 - published by Human Kinetics - p.301).

 

[Lostedt 61#]

Olishan se mukavaa jos pystyis syväkyykkyä suorittamaan, mutta kun ei vaan yksinkertaisesti taivu (Oikea polvi/selkä menee luonnottomaan asentoon)

 

[tokkopaisto]

http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/attachment.php?attachmentid=13681&d=1122540170

Tossa kuva kintuista joilla on mm. syväkyykätty. Noi jaksaa vaan herättää ihmetystä joka kerta kun ne näkee, on ne ihmeelliset.

 

[hejy]

Mä oon saanut sen käsityksen, että polvet ei oikein tykkää hyvää, jos kyykyissä perse ottaa pohkeisiin kiinni. Suositus olisi vissiin että reidet olisivat lattian kanssa samassa tasossa.

Tuskinpa se kuitenkaan niin tarkkaa on (ittekkin tulee tehtyä aika usein ihan loppuun asti, vaikka tollaisia huhuja on kuullut). Eli jokainen tyylillään ja sittehän tietää menikö joku vikaan, jos paikat menee paskaksi.:thumbs:

Käsityksesi on aivan oikein. Tuhosin polveni viime jalkareeneissä tuolla syväkyykyllä. Tai viime treeni taisi olla viimeinen naula arkkuun. Olen pidempään ottanut kyykkyä syvältä. Enpähän enää ikinä kyykkää tyylillä pallit maahan. Kolmen viikon tauko opettaa.