Sulla on kyllä hyviä kysymyksiä. Toi ois ehkä mahdollista jos ihmisen jalat olisi valettu betoniin. Jos etureidet puuttuisi, niin mikään ei estäisi polvia karkaamasta eteen tai ojentaisi niitä.
Koska olen yksinkertainen ihminen, yritän hahmottaa yksinkertaista mallia. Todellisia tilanteita voi sitten ehkä ymmärtää miettimällä miten todellisuus eroaa mallista.
Ensinnäkin ajattelen asiaa kaksiulotteisena. Kuvittelen ihmisen neljäksi tikuksi: sääri, reisi, selkä, ja selän yläosassa pieni erillinen pätkä. Tällöin on kaksi isoa niveltä (polvi ja lantio), ja sitten kolmas pieni yläselässä. Oletetaan ihminen painottomaksi ja viimeisen tikun päähän tankoa kuvaava paino. Alkutilanne olisi kyykkyasento, jossa paino on likimain tukipisteen yläpuolella. Jos nyt lantio lähtee ojentumaan, niin polvinivel ja sitä myöten sääri pyrkii alaspäin, joka tietysti nostaa mallihenkilöä kyykystä ylöspäin. Samaan aikaan koko kroppa lähtee kaatumaan taaksenpäin, paitsi jos alkuaan paino oli sen verran edessä että kaatuminenkin lähtee eteenpäin. Tähän väliin jää se teoreettinen piste, jossa ei kaaduttaisi kumpaankaan suuntaan. Ja yläselkää säätämällä paino voitaisiin pitää tukipisteen kohdalla.
Jos tämä järkeily meni tähän asti oikein, niin käytännössä kai painon varsinkin ihan kyykyn syvimmän kohdan jälkeen annetaan tarkoituksella "kaatua" eteen, jotta sitä voidaan nostaa polvia ojentamalla ja saadaan siis myös isoista reiden etupuolen lihaksista voimaa käyttöön. Tietysti todellisuudessa tämä tehdään automaattisesti, eikä tasapainokaan koskaan ole täydellinen.
Todennäköisestihän ajatteluni menee pieleen, mutta ei se mitään -- opin, kun ymmärrän mikä meni vikaan.